Yhteistyö ja vuorovaikutus
Edistämme kaikessa toiminnassamme yhteistyötä ja vuorovaikutusta asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kanssa. Toimimme avoimesti, luotettavasti ja läpinäkyvästi, ja tavoitteenamme on olla helposti lähestyttävä viranomainen.
Luottamus&Maine-tutkimuksen kokonaisarvosana (asteikko 1–5)
Luottamus&Maine-tutkimuksen vuorovaikutuksen arvosana (asteikko 1–5)
Sidosryhmätyytyväisyys (asteikko 1–5)
Nostoja viime vuodelta:
- Valtionhallinnon someverkosto lisää viranomaisten yhteistyötä
- Uusi karttapalvelu tukee metsästäjiä rajoitusten noudattamisessa
- Sidosryhmät aktiivisesti mukana toimintaohjelman valmistelussa
- Edistämme desinfiointiaineiden turvallista käyttöä yhdessä viranomaisten ja maatalouden toimijoiden kanssa
- Voit vielä valita -kampanja varoittaa nuoria junan katolle kiipeämisen riskeistä
Lisäämme ymmärrystä turvallisuuden merkityksestä
Yhteistyö ja vuorovaikutus ovat toimintamme ytimessä. Niiden avulla lisäämme ymmärrystä turvallisen yhteiskunnan merkityksestä niin organisaatioiden toiminnassa kuin ihmisten arjessakin.
Toimimme asiakaslähtöisesti ja huomioimme toiminnassamme ja viestinnässämme myös saavutettavuuden, jotta mahdollisimman monella on pääsy turvallisuutta lisäävän tiedon äärelle. Tavoitteenamme on olla helposti lähestyttävä ja luotettava viranomainen.
Seuraamme luottamusta Tukesiin vuosittain T-Median tekemällä Luottamus&Maine-tutkimuksen avulla. Tutkimuksessa kartoitetaan kansalaisten näkemyksiä Suomessa toimivista organisaatioista. Vuonna 2023 Tukesin kokonaisarvosana oli 3,71 ja julkishallinnon organisaatioista sijoituksemme oli 10.
Mittaamme myös Tukesin vuorovaikutuksen onnistumista ja edistämistä Luottamus&Maine-tutkimuksesta saatavalla vuorovaikutuksen arvosanalla. Vuonna 2023 Tukesin tulos oli 3,56, mikä on samalla hyvällä tasolla kuin aiempinakin vuosina.
Olemme keskittyneet vuorovaikutuksen kehittämiseen esimerkiksi erilaisilla henkilöstön viestintävalmennuksilla. Jatkamme edelleen panostamista aktiiviseen ja asiakaslähtöiseen viestintään. Tämän tueksi tulemme uudistamaan Tukesin viestinnän strategiset linjaukset vuonna 2024.
Pidämme tärkeänä vuorovaikutusta ja yhteistyötä yli organisaatiorajojen. Hyvien käytäntöjen jakaminen on tärkeää sekä hyvä keino oppia uutta ja kehittää toimintaa. Tähän tarkoitukseen perustettiin vuonna 2023 valtionhallinnon verkosto, jossa viestinnän ammattilaiset voivat keskustella ja jakaa vinkkejä viestinnän kehittämiseen.
Nosto: Valtionhallinnon someverkosto lisää viranomaisten yhteistyötä
Huhtikuussa 2023 perustettu valtionhallinnon sosiaalisen median verkosto on tarkoitettu erityisesti sosiaalisen median parissa työskenteleville viestintäammattilaisille. Tukes tarjoaa verkostolle yhteistyön alustan ja koordinoi toimintaa.
Verkoston tavoitteena on hyvien käytäntöjen ja tiedon jakaminen, sosiaalisen median viestintää työkseen tekevien keskinäinen sparrailu ja keskustelu ajankohtaisista someilmiöistä julkishallinnon näkökulmasta. Verkosto vahvistaa myös valtionhallinnon yhteisiä toimintatapoja ja auttaa viestintäammattilaisia osaamisen ylläpitämisessä.
Verkosto on yhdessä ohjautuva ja keskusteleva. Verkosto toimii Teams-alustalla, joka mahdollistaa matalalla kynnyksellä yhteydenpidon eri organisaatioiden viestintäasiantuntijoiden kesken. Verkosto kokoontuu myös säännöllisesti yhteisiin tapaamisiin. Verkostossa on jo mukana lähes 170 viestinnän ammattilaista eri puolilta valtionhallintoa.
Sujuva viranomaisten välinen yhteistyö on välttämätöntä, sillä käsiteltävät asiat ovat hyvin laaja-alaisia ja koskettavat monesti useita eri toimijoita. Teemme yhteistyötä viranomaisten kanssa sekä kotimaassa että kansainvälisesti, erityisesti EU-tasolla. Vuonna 2023 toteutimme useita projekteja yhteistyössä eri viranomaisten kanssa, joista voit lukea lisää alla olevista nostoista.
Nosto: Uusi karttapalvelu tukee metsästäjiä rajoitusten noudattamisessa
Suomessa lyijyhaulien käyttö vesilintujen metsästyksessä on ollut jo pitkään kiellettyä. Rajoitus kuitenkin laajeni 16.2.2023 alkaen , kun lyijyhaulien käyttö ja hallussapito kiellettiin kaikilla kosteikkoalueilla ja niiden suojavyöhykkeillä.
Tukesin toimivalta markkinavalvontaa tekevänä viranomaisena ei riitä tällaiseen yksityishenkilöiden toiminnan valvontaan. Metsästäjät, ampumaharrastajat ja muut viranomaiset kuitenkin toivoivat selkeää ohjeistusta rajoituksen soveltamiseksi. Tähän tarkoitukseen suunnittelimme yhdessä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) lintu- ja paikkatietoasiantuntijoiden kanssa karttapalvelun, jonka avulla metsästäjät ja viranomaiset pystyvät tunnistamaan alueet, joita kielto koskee.
Kartta koostettiin Maanmittauslaitoksen maastotietokannan pohjalta. Syken lintuasiantuntijat erottivat kosteikkoalueista vesilintujen elinympäristöt, minkä perusteella paikkatietoasiantuntijat määrittivät karttoihin suojavyöhykkeet. Nämä kosteikko- ja suojavyöhykealueet yhdistettiin samaan karttatasoon.
Karttapalvelun avulla lyijyhaulien käyttökieltoalueiden tunnistaminen on helppoa. Kun lyijyhauleja ei enää päädy kosteikoille lintujen syötäväksi, vähentyvät sekä vesilintujen lyijymyrkytyskuolemat että ihmisten altistuminen lyijylle riistaa syödessä.
Karttataso lisättiin mm. Maanmittauslaitoksen karttapalveluun , metsästäjien suosimaan Tracker-sovellukseen, Suomen riistakeskuksen Oma riista -palveluun sekä viranomaisten karttapalveluihin. Karttapalvelu on saanut kiitosta niin metsästäjiltä kuin viranomaisiltakin.
Luottamus&Maine-tutkimuksessa tarkastellaan myös organisaation ESG-arvosanoja. Tutkimuksen ESG-arvosanalla mitataan sidosryhmien mielikuvia organisaation vastuullisuudesta ja arvioita siinä onnistumisesta. Tätä mitataan sekä kokonaisarvosanalla että vastuullisuuden eri osa-alueiden mukaan.
Mitattavat osa-alueet ovat ympäristö ja yhteiskunta (E, environment & society), sosiaalinen vastuullisuus (S, social responsibility) sekä hallinto ja läpinäkyvyys (G, governance & transparency). Lisäksi ESG:ssä otetaan huomioon neljäs osa-alue, vuorovaikutus sidosryhmien kanssa (D, stakeholder dialogue).
Tukesin kokonaisarvosana ESG:n osalta oli 3,73/5. Osa-alueiden arvosanat jakautuivat seuraavasti:
- Ympäristö ja yhteiskunta (E): 3,97/5
- Sosiaalinen vastuullisuus (S): 3,58/5
- Hallinto ja läpinäkyvyys (G): 3,81/5
- Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa (D): 3,56/5
Kaikki ESG:tä koskevat Tukesin arvosanat laskivat hieman edellisvuodesta, mutta ovat edelleen hyvällä tasolla ja valtion keskiarvoa korkeampia.
Yhteistyö on meille tärkeää niin ulkoisesti kuin Tukesin sisäisestikin. Meillä on Tukesissa useita tiimejä yksiköiden ja ryhmien sisällä sekä tiimejä, joihin kuuluu jäseniä eri puolilta organisaatiota. Lisäksi teemme aktiivisesti yhteistyötä muiden viranomaisten ja eri sidosryhmien kanssa.
Sujuvalla ja tiiviillä yhteistyöllä sidosryhmiemme kanssa edistämme myös strategiamme mukaista vaikuttavaa ja valmentava valvontaa, asiakaslähtöisyyttä sekä kehitämme toimintaamme.
Seuraamme yhteistyön onnistumista mm. joka toinen vuosi toteutettavan sidosryhmäkyselyn avulla. Viimeksi kysely toteutettiin vuonna 2022, jolloin vastaajat arvioivat Tukesin toiminnan kokonaisarvosanaksi 4/5. Kysely toteutetaan seuraavan kerran vuonna 2024.
Sidosryhmäyhteistyö näkyy toiminnassamme mm. siten, että osallistamme sidosryhmiä erilaisten ohjeiden ja säädösten toimeenpanon valmistelutyöhön.
Nosto: Sidosryhmät aktiivisesti mukana toimintaohjelman valmistelussa
Vuonna 2023 astui voimaan Suomen kolmas kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön toimintaohjelma, joka koskee vuosia 2023–2027. Toimintaohjelman tavoitteena on vähentää kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvia riskejä ympäristölle ja ihmisten terveydelle.
Kasvinsuojeluaineet ovat valmisteita, joita käytetään torjumaan rikkakasveja, tuhohyönteisiä ja kasvitauteja. Niitä levitetään tarkoituksellisesti satokasveille sadon määrän ja laadun turvaamiseksi. Käytön yhteydessä aineita kulkeutuu väistämättä ympäristöön turvatoimista huolimatta.
Tukes vastaa toimintaohjelman laatimisesta ja toimeenpanosta yhteistyössä alan toimijoiden ja muiden viranomaisten kanssa. Toimintaohjelmassa julkaistaan kaudelle suunnitellut uudet toimenpiteet ja aiempien toimenpiteiden päivitykset.
Uuden ohjelman valmistelemiseksi järjestimme maaliskuussa 2023 työpajan, johon osallistui ohjausryhmän jäseniä sekä sidosryhmien edustajia. Sidosryhmiltä pyydettiin etukäteen valmisteltuja ehdotuksia toimenpiteiksi. Alan toimijoilla oli mahdollisuus kommentoida ja antaa lausuntonsa luonnoksesta.
Tuoreimmassa ohjelmassa on aiemmilta ohjelmakausilta jatkuvia toimenpiteitä sekä 32 uutta toimenpidettä. Toimenpiteet sisältävät mm. ehdotuksia selvityksistä, joiden pohjalta voidaan tehdä kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyviä ohjeita tai rajoituksia. Selvityksiä tehtäessä arvioidaan toimenpiteen terveydelliset, sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät vaikutukset, sekä otetaan huomioon alueelliset ja paikalliset erityisolosuhteet.
Sidosryhmät osallistuvat myös mahdollisten ohjeiden ja rajoitusten valmisteluun. Ehdotettujen tutkimus- ja selvityshankkeiden toteutuminen riippuu niihin saatavasta tutkimusrahoituksesta.
Voit lukea lisää kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön toimintaohjelmasta verkkosivuiltamme.
Teetämme joka toinen vuosi asiakastutkimuksen.
Vuoden 2023 asiakastutkimuksessa selvisi, että 79 % vastaajista arvioi yhteistyön Tukesin kanssa onnistuneen hyvin ja sujuvasti.
Tavoitteemme onkin asiakaslähtöisyyden kautta lisätä yhteistyön sujuvuutta entisestään.
Yritykset ja eri alojen toimijat ovat tärkeitä sidosryhmiämme. Valvomme Tukesissa sidosryhmiämme koskevan lainsäädännön toteutumista ja edistämme säädösten toimeenpanoa ohjeistamalla, viestimällä sekä aktiivisella vuorovaikutuksella, jotta kaikilla asianosaisilla on tarpeeksi tietoa ja yhteinen ymmärrys velvoitteista.
Lait ja säädökset voivat olla monimutkaisia, niitä on paljon, ne muuttuvat ja myös uusia tulee erityisesti EU-tasolta. Aktiivisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen avulla pystymme ymmärtämään paremmin toimijoiden tiedon tarpeita ja vastaamaan niihin mahdollisimman hyvin.
Nosto: Edistämme desinfiointiaineiden turvallista käyttöä yhdessä viranomaisten ja maatalouden toimijoiden kanssa
Toteutimme yhteistyössä Ruokaviraston ja maatalouden edustajien kanssa Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman hankkeen, jossa tarkasteltiin desinfiointiaineiden käyttöä eläinperäisten elintarvikkeiden ja rehujen alkutuotannossa maatiloilla.
Hankkeen tavoitteena oli lisätä tietoa EU:n biosidiasetuksen vaatimuksista ja sen vaatimista toimenpiteistä, jotta alan toimijat voivat tunnistaa ja ennakoida heitä koskevia muutoksia. Lisäksi halusimme lisätä viranomaisten ja elintarvikeketjun toimijoiden välistä vuoropuhelua ja tiedonvälitystä.
Desinfiointiaineita käytetään ihmisten, eläinten, materiaalien ja esineiden suojaamiseen esimerkiksi tuholaisilta ja bakteereilta. Aineet on siis suunniteltu aiheuttamaan haittaa eliöille, joten niiden turvallinen käyttö edellyttää riskien arviointia ja tietoa niiden tehokkuudesta.
Hankkeen avulla kokosimme tilannekuvan desinfiointiaineiden nykyisistä käyttökohteista ja käyttöön liittyvistä ympäristö- ja terveysriskeistä. Laadimme tiedotusmateriaaleja ja ohjeita asetukseen liittyvistä vaatimuksista, niiden seurauksista sekä vaadittavista toimenpiteistä. Tietoja voivat hyödyntää eri viranomaiset sekä yritystoimijat, jotka saattavat markkinoille tai käyttävät desinfiointiaineita maataloustoiminnassa ja muussa alkutuotannossa.
Hankkeesta julkaistiin helmikuussa 2024 myös raportti, johon voi tutustua verkkosivuillamme. Jatkamme alan toimijoille suunnattua viestintää edelleen vuoden 2024 aikana, ja toteutamme näihin valmisteisiin liittyvää markkinavalvontaa tulevina vuosina.
Viestimme aktiivisesti eri kanavissa, jotta voimme tavoittaa asiakkaitamme ja sidosryhmiämme mahdollisimman laajasti. Jaamme esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuillamme ajankohtaista tietoa toimialojemme tuotteiden ja palveluiden turvallisuuteen liittyen. Toteutamme myös kampanjoita, joiden avulla pyrimme vähentämään tunnistettuja turvallisuusriskejä ja lisäämään kansalaisten tietoisuutta niistä.
Nosto: Voit vielä valita -kampanja varoittaa nuoria junan katolle kiipeämisen riskeistä
Junan katolle kiipeäminen aiheuttaa toistuvasti vakavia, jopa kuolemaan johtavia sähkötapaturmia. Sähköjunien ja -radan vaaroista ei selvästikään ole vielä tarpeeksi tietoa, koska tapaturmia sattuu edelleen vuosittain. Tapaturmien uhrit ovat yleensä nuoria aikuisia.
Tukes, HUS, Väylävirasto, Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK sekä Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK halusivat herätellä nuoria kampanjalla, joka muistuttaa junan katolle kiipeämisen vaarallisuudesta. Kampanjan tavoitteena oli vaikuttaa nuorten käyttäytymiseen ratapihoilla ja junien läheisyydessä. Kampanjan viesti oli selkeä: sähkö voi tappaa, älä kiipeä junan katolle.
Kampanja on tehty yhteistyössä useiden toimijoiden kesken, sillä junan katolle kiipeämisestä aiheutuu laajoja vaikutuksia niin rataverkon toimivuuteen kuin sairaanhoitoonkin.
Toteutimme kampanjaan videon, joka näkyi TikTokissa sekä YouTubessa. Video havainnollistaa junan katolle kiipeämisen vaaraa, näyttää valintojen seuraukset ja vetoaa nuorten omaan järkeen.
30-sekuntinen kampanjavideo suunniteltiin sosiaaliseen mediaan, erityisesti TikTokiin sopivaksi.
Kampanja ajoitettiin koulujen alkuun eli elo-syyskuuhun. Kampanjavideo näkyi myös Tukesin, Väyläviraston, SPEKin ja HUSin omissa somekanavissa. Kampanjalle ostettiin näkyvyyttä TikTokissa ja YouTubessa. TikTokissa video keräsi yli 2 miljoonaa näyttökertaa ja YouTubessa yli 100 000.