Pienet jätevedepuhdistamot ja niiden CE-merkintä

 

1. Johdanto

Haja-asutusalueilla kiinteistön jätevesijärjestelmän on täytettävä puhdistustehosta asetetut vaatimukset 1.1.2014 mennessä. Vaatimukset on annettu asetuksella talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Kiinteistön omistajalla on oltava selvitys kiinteistönsä jätevesijärjestelmästä ja sitä koskeva käyttö- ja huolto-ohje.


Viemäriverkoston ulkopuolinen asukas kuormittaa jätevesillään vesiämme keskimäärin yhtä paljon kuin 6-8 viemäriverkon piirissä asuvaa. Haja-asutuksen jätevedet ovat maatalouden jälkeen suurin vesistöjen fosforikuormittaja. Jätevedet rehevöittävät vesistöjä, mikä pahentaa esimerkiksi sinileväongelmaa. Puutteellisesti käsitellyt jätevedet heikentävät asuinympäristön hygieenistä tilaa ja lähivesien laatua sekä pilaavat pohjavesiä – esimerkiksi oman kaivon vettä.


Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan säätää asetuksessa annetut lievemmät käsittelyvaatimukset erikseen määritellyille alueille, jotka ovat kaukana vesistöistä, joita ei ole luokiteltu pohjavesialueiksi ja joilla kuormitus on tavallista vähäisempi.


Kiinteistön haltija voi saada jatkoaikaa jätevesijärjestelmän kunnostamiseen 1.1.2014 jälkeen, jos käsittelyvaatimusten noudattaminen on kalleuden tai poikkeuksellisen teknisen vaativuuden vuoksi kohtuutonta ja kuormitus ympäristöön vähäinen. Lykkäystä voi hakea kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta vasta siirtymäajan loppuessa.


2. Lupien tarve, suunnittelu

Ennen jätevesijärjestelmän tehostamista tai uuden rakentamista on laadittava jätevesisuunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää muun muassa seuraavat asiat:

• Tiedot alueesta ja kiinteistöstä sekä jätevesien käsittelyä koskevista määräyksistä,
• kiinteistöllä tehty selvitys jätevesien muodostumisesta, tontista sekä nykyisistä jätevesilaitteista ja –rakenteista,
• erilaisten viemäröintitapojen ja käymäläratkaisujen vertailu,
• tulevan jätevesijärjestelmän toimintaperiaate ja perustelut juuri sen puhdistamon valinnalle,
• arvio kuormituksen vähentämisen riittävyydestä,
• asemapiirros, tasopiirros, pituus- ja poikkileikkaukset sekä tarvittavat detaljikuvat,
• rakennus-, koneisto- ja sähkötyöselitykset sekä tarvikeluettelo,
• kartta, josta selviää käsiteltyjen jätevesien purkupaikka,
• jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet.


Jätevesijärjestelmien suunnitelmia laativat haja-asutuksen vesihuoltoon perehtyneet suunnittelijat, joita toimii rakennus-, LVI-, ja ympäristöaloilla. Pätevien suunnittelijoiden (ns. FISE-pätevyys) tietoja löytyy Suomen LVI-liiton sivuilta. Suunnittelijoita löytyy myös Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton verkkosivuilta.


Järjestelmän tehostamiselle tai uuden rakentamiselle haetaan lupaa kunnan rakennusvalvonnasta.

 

3. RTD; yleistä CE-merkinnästä

On olemassa joukko rakennustuotteita, mukaan lukien pienet jätevedenpuhdistamot, joihin valmistaja tai EU-alueella toimiva maahantuoja valmistajan valtuuttamana voi kiinnittää rakennustuotedirektiivin (89/106/ETA) mukaisen CE-merkinnän. CE-merkintä rakennustuotteessa tarkoittaa, että:

1. Tuote on valmistettu olemassa olevan harmonisoidun tuotestandardin tai tuotekohtaisen eurooppalaisen teknisen hyväksynnän vaatimusten mukaan.
2. Tuote täyttää myös kaikkien muiden ns. uuden menettelyn mukaisten direktiivien (esim. EMC-ja LVD-direktiivit) asettamat vaatimukset.


Rakennustuotteen CE-merkinnän perustana on siis aina yksi ainoa asiakirja, tuotteesta riippuen harmonisoitu tuotestandardi (hEN) tai eurooppalainen tekninen hyväksyntä (ETAG). Rakennustuotteeseen ei voi kiinnittää CE-merkintää esimerkiksi sillä perusteella, että sen valmistus tapahtuu pitkällisen kokemuksen perusteella, ja että sen soveltuvuus käyttökohteeseen tunnetaan perinpohjaisesti.


Kahta tuoteryhmää lukuun ottamatta CE-merkinnän käyttö rakennustuotteissa ei Suomessa ole pakollista ainakaan nykyisen lainsäädännön mukaan. EU:ssa valmistellaan kuitenkin rakennustuotedirektiivin korvaavaa asetusta, joka aikanaan tekee CE-merkinnästä pakollisen myös Suomessa. Asetus valmistunee muutaman vuoden päästä. 


CE-merkinnän käyttöön rakennustuotteissa liittyy yleensä myös kolmannen osapuolen toimesta tapahtuva tuotteen vaatimustenmukaisuuden varmentaminen. Tuotetta valmistava yritys tekee sopimuksen ns. hyväksytyn laitoksen kanssa siitä, että ko. laitos, korvausta vastaan, varmentaa tuotteen vaatimustenmukaisuuden, siten kuin se on tuotekohtaisesti standardissa tai teknisessä hyväksynnässä määrätty. Tuotteen valmistaja voi vapaasti valita minkä ilmoitetun laitoksen kanssa sopimuksen tekee. Ilmoitettu laitos voi sijaita missä tahansa EU-maassa.


Rakennustuotteen CE-merkintä ei välttämättä tarkoita sitä, että tuote soveltuu siihen tarkoitukseen johon rakennushankkeen toteuttaja on ajatellut sitä käyttää. Tuotteen soveltuvuus käyttökohteeseen ja – ympäristöön on aina varmistettava ennakolta.


Rakennustuotteiden CE-merkintä voi sisältää paljon tietoa tuotteen teknisistä ominaisuuksista. Toisaalta merkinnän sisältö voi olla hyvinkin pelkistetty.


4. Standardin vaatimukset

Pienille jätevedenpuhdistamoille on olemassa rakennustuotedirektiivin mukaisia tuotestandardeja kolme kappaletta:

• Tehdasvalmisteiset saostussäiliöt (SFS-EN 12566-1 ja SFS-EN 12566-1/A1 Pienet jäteveden käsittelyjärjestelmät enintään 50 asukkaalle. Osa 1: Esivalmistetut septitankit)

• Tehdasvalmisteiset pienpuhdistamot (SFS-EN 12566-3 Pienet jätevedenkäsittelylaitteet 50:lle asukkaalle asti. Osa 3: Pakatut ja/tai paikalla asennetut talousjätevedenkäsittelylaitteet)

• Esivalmisteisista osista paikalla kootut saostussäiliöt (SFS-EN 12566-4 Pienet jäteveden käsittelyjärjestelmät enintään 50 asukkaalle. Osa 4: Esivalmistetuista rakennussarjoista paikalla kootut septitankit)


Standardeissa määritellään teknisiä ominaisuuksia tuotteille. Ominaisuuksien lukuarvoihin ei oteta kantaa. Esimerkiksi pienpuhdistamon (SFS-EN 12566-3) pitää poistaa siihen tulevasta jätevedestä muun muassa orgaanista ainetta, typpeä, fosforia ja kiintoainetta. Kuinka paljon, siihen standardi ei ota kantaa. Ilmoitettu laitos testaa puhdistamon kestävyyden rasituksia vastaan ja sen puhdistustehot. Tiedot on ilmoitettava CE-merkinnässä. Se, millaisia tehoja määräysten perusteella puhdistamolta vaaditaan, ei liity mitenkään tuotteen merkintään eikä myöskään siitä ilmene. 


Ilmoitettujen laitosten toiminta on kaupallista toimintaa. Pienten jätevedenpuhdistamojen ilmoitettuna laitoksena toimii Suomessa puhdistustehokkuuden osalta Suomen ympäristökeskus ja VTT suorittaa testit laitosten mekaanisen kestävyyden osalta. Näissä tapauksissa em. laitokset toteuttavat organisaatioidensa kaupallisia toimintoja, joista ne ovat sopineet laitteiden valmistajien kanssa. Ilmoitettu laitos ei anna tuotteelle mitään hyväksyntää, se varmistaa tuotteen vaatimustenmukaisuuden standardin edellyttämällä tavalla. Termit CE-hyväksyntä tai CE-hyväksytty ovat harhaanjohtavia.


Olemassa oleviin standardeihin voi tulla muutoksia ja korjauksia. Näiden muutosten myötä esimerkiksi vaaditut CE-merkintätiedot voivat muuttua. Parhaillaan on meneillään standardin EN 12566-3 muutostyö. Valmistajien ja maahantuojien pitääkin jatkuvasti seurata harmonisoiduissa tuotestandardeissa tapahtuvia muutoksia, jotta tuotteet ja niihin liittyvät dokumentit pysyvät vaatimusten mukaisina. 



5. Kansalliset määräykset

Suomessa kansalliset määräykset pienpuhdistamoiden toimivuudelle on annettu valtioneuvoston asetuksella talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, ns. haja-asutuksen jätevesiasetus. Asetuksen tarkoituksena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista ottaen erityisesti huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet.


Haja-asutuksen jätevesiasetuksessa on orgaanisen aineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen määrälle annettu seuraavat haja-asutuksen kuormitusluvun mukaiset ominaiskuormitukset asukasta kohti vuorokaudessa; orgaaninen aine (BOD7) 50 g/as/vrk, kokonaisfosfori 2,2 g/as/vrk ja kokonaistyppi 14 g/as/vrk. Asetuksen mukaisesti tätä kuormitusta tulee vähentää 90 % (80 %) orgaanisen aineen, 85 % (70 %) fosforin ja 40 % (30 %) typen osalta (suluissa esitetty lievennetyt vaatimukset).   


Jätevesien aiheuttamaa kuormitusta voi vähentää myös ottamalla osa lika-aineista "talteen" jo ennen varsinaista käsittelyjärjestelmää. Suositeltavin ratkaisu on vesikäymälän korvaaminen kompostoivalla käymälällä, mutta vastaava vaikutus ko. kiinteistön lähiympäristön kannalta on myös vesikäymälävesien keräämisellä säiliöön ja kuljettamisella muualla käsiteltäväksi. Tällöin paikallisesti käsiteltäväksi jää niin sanottuja harmaita vesiä eli erilaisia pesuvesiä. Niidenkin haitattomaksi tekeminen vaatii kunnollisen käsittelyn, mutta sen teho voi olla vaatimattomampi, kuin käsiteltäessä kaikkia jätevesiä yhdessä.


Yksi keino arvioida täyttääkö puhdistamo haja-asutuksen jätevesiasetuksen vaatimukset on pienpuhdistamoiden tuotestandardin mukainen testaus ja siinä saavutetut puhdistustulokset. Kaikki standardin mukaan testatut puhdistamot voivat käyttää CE-merkintää riippumatta testauksessa saavutetuista puhdistustuloksista. CE-merkintä ei siis todista, että puhdistamo täyttäisi haja-asutuksen jätevesiasetuksen vaatimukset. CE-merkinnässä esitettyjä puhdistustehoja voidaan kuitenkin käyttää apuna arvioitaessa onko puhdistamolla edellytykset täyttää vaatimukset. Vertailua tehtäessä tulee ottaa huomioon, että CE-merkinnässä esitetyt puhdistustehot ovat todellisia puhdistustehoja, jotka on laskettu tulevan ja lähtevän jäteveden näytteiden (24-h kokoomanäyte) perusteella. Asetuksen mukaiset prosentit lasketaan haja-asutuksen kuormitusluvun avulla, jolloin tulokuorma on ns. teoreettinen keskimääräinen kuormitus eikä todellinen kuormitus. Mitä enemmän testauksessa käytetty tuleva jätevesi poikkeaa (kuormitus yleensä jonkin verran alhaisempi) asetuksen kuormitusluvusta, sitä suurempia erot ovat puhdistustehoissa. Erityisesti typen kohdalla erot tehoissa voivat olla jopa 10 - 20 % -yksikköä. Siksi ei voida esimerkiksi suoralta kädeltä hylätä puhdistamoa, jonka typenpoistoteho CE -merkinnässä on 36 %. Tällaisissa tapauksissa kannattaa selvittää onko ko. puhdistamosta olemassa muita puolueettoman tahon tekemiä tutkimuksia.   

 

Puhdistamoiden käyttö ja huolto:

Jätevesien käsittelyjärjestelmä ei toimi kunnolla, jos sitä ei hoideta, huolleta tai sen toimintaa ei seurata. Kun järjestelmää uusitaan tai tehostetaan, tulee uuden puhdistamon jätevesisuunnitelmaan kuulua myös järjestelmän käyttö- ja huolto-ohje. Vanhoilla jätevesijärjestelmillä täytyy jo olla valmiina jätevesiselvitys, joihin käyttö- ja huolto-ohje sisältyy. Laite- eli pienpuhdistamon käyttöön ja huoltoon kuuluu sekä koko järjestelmän ylläpito että kyseisen puhdistamotuotteen tekninen huolto.



6. CE-merkinnät (esimerkit pienpuhdistamon merkinnöistä)

Standardin ZA-liitteessä on kerrottu tarkemmin tuotteen CE-merkinnöistä. Pienten jätevesipuhdistamojen osalta CE-merkintä on kaksiosainen eli tuotteeseen kiinnitetään sisällöltään suppeampi merkintä ja kaupallisten asiakirjojen mukana taas seuraa laajempi CE-merkintä.


Suppeammassa merkinnässä tulee olla määrämuotoiset kirjaimet CE, valmistajan nimi, merkinnän kiinnittämisvuoden kaksi viimeistä numeroa ja pienpuhdistamoja koskevan standardin numero (= EN 11266-3).
 

CE-merkintä

Esimerkki tuotteessa olevasta CE-merkinnästä.


Laajemmassa merkinnässä on edellä mainittujen tietojen lisäksi seuraavat tiedot: tuotteen nimi ja kuvaus (mitoituskuorma/-virtaama), materiaali, vesitiiviys, murtolujuus, puhdistustehot, pH, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, liukoisen hapen konsentraatio, lietteen tuotto ja sähkönkulutus.

 

Osa yllä mainituista ominaisuuksista on sellaisia, ettei niitä vaadita kaikissa jäsenmaissa kaikissa käyttökohteissa. Näiden ominaisuuksien kohdalle voidaan kirjata NPD (no performance determined = ominaisuutta ei ole määritetty). Tällaisessa tapauksessa tulee muistaa, että tuotetta voi käyttää vain niissä maissa ja käyttökohteissa, joissa kyseiselle ominaisuudelle ei aseteta viranomaisvaatimusta. Esimerkiksi Suomessa lietteen tuotolle ei ole asetettu viranomaisvaatimusta. Näin ollen Suomessa voi käyttää sellaista pienjätevedenpuhdistamoa, jonka CE-merkintään on kirjattu NPD lietteen tuoton kohdalle.    

 

CE-merkintä kaupallisissa asiakirjoissa

Esimerkki kaupallisissa asiakirjoissa olevasta CE-merkinnästä.


CE-merkintöjen lisäksi valmistajan on laadittava vaatimustenmukaisuusvakuutus. Sen sisältö on kerrottu standardin ZA-liitteessä.


Lisätietoja:

Riikka Vilpas, tutkimusinsinööri, SYKE, sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tuuli Kunnas, turvallisuusinsinööri, Tukes, sähköposti: etunimi.sukunimi@tukes.fi 

 

Päivitetty 15.11.2010