Huonekalut

Huonekalujen pitää täyttää kuluttajaturvallisuuslainsäädännön yleiset turvallisuusvaatimukset, ts. ne eivät saa aiheuttaa vaaraa kuluttajan terveydelle tai omaisuudelle. Huonekaluissa kriittiset kohdat liittyvät rakenteen kestävyyteen, oikeaan mitoitukseen, tasapainoon, materiaalien paloturvallisuuteen sekä valmistuksessa käytettyihin materiaaleihin ja lisäaineisiin.. Myös kokoamis- ja käyttöohjeiden selkeys on tärkeä osa huonekalujen turvallisuutta.

 

Huonekalujen turvallisuusominaisuuksista on myös hyväksytty eurooppalaisia standardeja. Standardit eivät ole samalla tavalla velvoittavia kuin lainsäädäntö. Niistä selviää kuitenkin turvallisuuden perustaso ja Tukes käyttää niitä hyväksi huonekalujen turvallisuutta arvioitaessa. Standardeja on olemassa esim. lastensängyille, kerrossängyille, hoitopöydille, leikkikehille, pöydille, tuoleille, säilytyskalusteille ja ulkokalusteille. Standardeja voi ostaa Suomen Standardoimisliitto SFS:stä. Osa standardeista on käännetty suomeksi.

 

Pehmustettujen istuinhuonekalujen paloturvallisuusvaatimuksista on säädetty asetuksella 743/1990 (muutettu 479/1996). Elinkeinonharjoittajan on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle selvitys siitä, että huonekalu läpäisee standardin SFS-EN 1021-1 mukaisen paloturvallisuustestin tai että sen paloturvallisuus voidaan luotettavasti osoittaa muulla tavoin. Patjojen paloturvallisuusvaatimuksista on säädetty asetuksella 57/1991 (muutettu 1360/1996). Valmistajalla tai maahantuojalla on velvollisuus valvontaviranomaisen pyynnöstä esittää selvitys siitä, että patja täyttää standardin SFS-EN 597-1 vaatimukset.

 

Huonekalujen merkinnät

Huonekaluun tai sen pakkaukseen on liitettävä seuraavat tiedot:

  • kauppatavan mukainen nimi
  • valmistajan tai valmistuttajan nimi
  • sisällön määrä
  • kuluttajan turvallisuuden kannalta tarpeelliset ohjeet ja varoitukset


Jos huonekalu myydään ilman myyntipäällystä, mainitut tiedot on merkittävä itse tavaraan tai siihen kiinnitettävään lipukkeeseen, jos se on kuluttajan turvallisuuden kannalta tarpeen. 


Huonekalujen turvallisuuteen vaikuttavat olennaisesti kokoamis- ja käyttöohjeiden selkeys. Esimerkiksi asiakkaan koottavaksi tarkoitetussa kirjahyllyssä on oltava ohjeet, jotka sisältävät osaluettelon, luettelon pientarvikkeista (ruuvit, mutterit, helat), tiedot tarvittavista työkaluista sekä mahdolliset ohjeet hyllyn kiinnittämiseksi seinään. Itse kokoamisohjeen täytyy olla selkeä ja helppotajuinen (kokoamisjärjestys, kuvat ja niitä selventävä teksti).


Merkintöjen ja ohjeiden täytyy olla sekä suomen että ruotsin kielellä.

 
Pehmustettujen istuinhuonekalujen paloturvallisuudesta ei tarvitse olla merkintää pakkauksessa. Valvontaviranomaisen pyynnöstä elinkeinonharjoittajan on kuitenkin voitava osoittaa paloturvallisuus testausraportilla.


Tuoteseloste, josta löytyisi tietoa esimerkiksi käytetyistä materiaaleista, pinnoitteesta, pintakäsittelystä ja oikeasta hoidosta, on vapaaehtoinen. Kuluttajat kuitenkin arvostavat tuoteselosteita, sillä ne helpottavat laadun arviointia ja auttavat pidentämään huonekalun kestoikää.

 

Kuka vastaa huonekalujen turvallisuudesta?

 

Toiminnanharjoittajalla on vastuu siitä, että hänen valmistamansa, markkinoimansa ja myymänsä tuotteet ovat turvallisia. Tämä koskee niin valmistajaa, maahantuojaa kuin kaupan eri portaissa toimivia myyjiä.


Toiminnanharjoittajan huolellisuusvelvoite pyrkii ehkäisemään vaara- ja vahinkotilanteet ennakolta. Ilmoitusvelvoite edellyttää, että toiminnanharjoittaja ilmoittaa oma-aloitteisesti viranomaisille, mikäli huomaa valmistamansa tai myymänsä tuotteen aiheuttavan vaaraa.

 

Mitä tapahtuu, jos tuote todetaan vaaralliseksi?

Jos huonekalu osoittautuu terveydelle tai omaisuudelle vaaralliseksi valvontaviranomainen neuvottelee toiminnanharjoittajan kanssa tuotteen korjaamisesta, käyttöohjeiden lisäämisestä tai tuotteen vapaaehtoisesta markkinoilta poistamisesta.


Tukes voi kuluttajaturvallisuuslainsäädännön nojalla myös kieltää tuotteen myynnin. Myyntikieltoa tehostetaan uhkasakolla. Tukes voi myyntikiellon ohella vaatia, että toiminnanharjoittaja järjestää vaaralliseksi todettujen, jo myytyjen tuotteiden palauttamisen ja korvaamisen kuluttajalle. Palauttamismenettely koskee sekä valmistajia, maahantuojia että kaikkia kaupan myyntiportaita.


Kun huonekalu todetaan vaaralliseksi, siinä on kuluttajansuojalain tarkoittama tavaran virhe. Kuluttajalla on tällöin oikeus hyvitykseen tavaran virheestä.

Päivitetty 8.10.2015