Kuivapuvut ja märkäpuvut

Vaatimustenmukaisuus

Kuivapukujen, jotka suojaavat veden varaan joutunutta käyttäjää kylmältä vedeltä, jotta hän pystyy pelastautumaan, tulee täyttää henkilönsuojainlainsäädännön vaatimukset. Vedenpitävistä materiaaleista (kuten Goretex) valmistettuja kuivapukuja käyttävät erityisesti melojat, purjehtijat ja retkiluistelijat. Veden varaan jouduttaessa käyttäjä pysyy kuivapuvun avulla pidempään kuivana ja lämpimänä.  Toimintakyvyn säilyminen pidempään edesauttaa vedestä pelastautumista.

 

Veden pinnalla harrastettavissa urheilulajeissa, kuten purjelautailussa, SUP-lautailussa, uinnissa ja vesihiihdossa, käytetään märkäpukuja. Märkäpukujen, jotka suojaavat käyttäjää kylmältä vedeltä ja ilmalta, tulee täyttää myös henkilönsuojainlainsäädännön vaatimukset.

 

Kuivapuvut ja märkäpuvut ovat ryhmän II henkilönsuojaimia, jotka on ennen markkinoille saattamista tyyppitarkastettava ilmoitetussa laitoksessa. Ilmoitettu laitos antaa henkilönsuojaimelle, joka täyttää siihen sovellettavat olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset, EY-tyyppitarkastustodistuksen.  Osoituksena vaatimustenmukaisuudesta valmistajan tai hänen edustajansa on laadittava EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja kiinnitettävä suojaimeen CE-merkintä. Suojaimissa tulee olla asianmukaiset merkinnät, ja niiden mukana tulee toimittaa käyttöohjeet suomeksi ja ruotsiksi, tai sen Euroopan talousalueella olevan valtion virallisella kielellä, johon suojain viedään.

 

Ilmoitetut laitokset ovat Euroopan unionin jäsenmaiden hyväksymiä ja valvomia tarkastuslaitoksia, joilla on oikeus tehdä EY-tyyppitarkastuksia. EU-alueen ilmoitettuja laitoksia koskevat viralliset tiedot julkaistaan Euroopan komission NANDO-sivustolla. Suomessa Työterveyslaitos on ilmoitettu laitos, joka testaa ja tyyppitarkastaa henkilönsuojaimia.

Eurooppalainen näkemys kuivapuvuista ja märkäpuvuista

Kuivapukujen luokittelua on käsitelty EU:n komission ja jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten kokouksissa vuodesta 2011 lähtien. Henkilönsuojaindirektiivin soveltamiskysymyksiä käsittelevä työryhmä (PPE Working Group) on vuonna 2012 katsonut, että kuivapuvut, jotka suojaavat kylmältä vedeltä, ovat ryhmän II henkilönsuojaimia. Työryhmän kokouksessa 18.11.2015 asia vahvistettiin komission laatiman ehdotuksen mukaan.

 

Edellä mainittu työryhmä on vuonna 2013 katsonut, että veden pinnalla harrastettavissa urheilulajeissa käytettävät märkäpuvut, jotka suojaavat kylmältä, ovat ryhmän II henkilönsuojaimia. Asia vahvistettiin työryhmän kokouksessa 25.4.2013.

 

Työryhmän kokouksien hyväksytyt pöytäkirjat (Minutes of the PPE Working Group meetings) ovat EU:n komission nettisivuilla.

 

Henkilönsuojaindirektiivin soveltamisesta ja suojainten ryhmittelystä on lisätietoa henkilönsuojaindirektiivin soveltamisoppaassa (PPE Guidelines), jonka EU:n komissio on laatinut yhdessä henkilönsuojaimista vastaavien jäsenmaiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa.

Tuotteet, jotka eivät ole henkilönsuojaimia

Henkilönsuojainlainsäädännön mukaan tuotteiden, jotka on suunniteltu ja valmistettu yksityiskäyttöön suojaamaan haitallisilta ilmasto-oloilta, ei katsota olevan henkilönsuojaimia. Näitä ovat esimerkiksi päähineet, kausivaatetus ja jalkineet. Myöskään asut, jotka ovat suunniteltu suojaamaan esimerkiksi melojaa sateelta, eivät ole henkilönsuojaimia, ellei niistä anneta sellaista kuvaa, että ne suojaisivat kylmältä vahingossa veteen joutuessa.

 

Markkinoilla on kuitenkin kuluttajakäyttöön tarkoitettuja asuja, joita markkinoidaan kuivapukuina, mutta ne eivät täytä henkilönsuojaimille asetettuja vaatimuksia. Tuotteista, jotka eivät täytä henkilönsuojaimille asetettuja vaatimuksia, ei saa antaa kuluttajalle virheellistä kuvaa, että kyseessä olisi henkilönsuojain. Jotta ei syntyisi väärää mielikuvaa siitä, onko tuote tarkoitettu henkilönsuojaimeksi, tuotteet, jotka muistuttavat henkilönsuojaimeksi katsottavia kuivapukuja, tulisi markkinoida muulla nimellä kuin kuivapukuina, eikä tuotekuvauksissa ei tule esittää väitteitä, jotka viittaavat suojaaviin ominaisuuksiin.

 

Toiminnanharjoittaja (valmistaja, maahantuoja, jakelija, jälleenmyyjä) vastaa tuotteen turvallisuudesta ja vaatimustenmukaisuudesta. Yleisistä kulutustavaroita koskevista vaatimuksista löytyy lisätietoa Tukesin verkkosivuilta.

Henkilönsuojaimia koskeva lainsäädäntö

Henkilönsuojaimia koskee henkilönsuojaindirektiivi (89/686/ETY), joka on Suomessa saatettu voimaan henkilönsuojaimista annetulla valtioneuvoston päätöksellä (1406/1993). Valtionneuvoston asetuksen kuluttajien käyttöön tarkoitettuja henkilönsuojaimia koskevista vaatimuksista (1101/2009) nojalla henkilönsuojainten on täytettävä valtioneuvoston päätöksessä (1406/1993) asetetut vaatimukset.

 

EU:n henkilönsuojainasetus (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/425 henkilönsuojaimista ja neuvoston direktiivin 89/686/ETY kumoamisesta) korvaa siirtymäajan jälkeen nykyisen henkilönsuojaindirektiivin (89/686/ETY), eli Suomessa valtioneuvoston päätöksen henkilönsuojaimista 1406/1993. Asetusta sovelletaan sellaisenaan kaikissa EU:n jäsenmaissa. Asetusta sovelletaan 21.4.2018 alkaen, lukuun ottamatta arviointilaitoksia, joiden osalta asetusta sovelletaan 21.10.2016 alkaen.

 

Lisätietoja EU:n henkilönsuojainasetuksesta Henkilönsuojaimia koskevat säädökset muuttuvat -tiedotteessa.

Standardit

Mikäli henkilönsuojain on suunniteltu, valmistettu ja varustettu sitä koskevien yhdenmukaistettujen standardien mukaisesti, henkilönsuojaimen katsotaan täyttävän sitä koskevat terveyttä ja turvallisuutta koskevat perusvaatimukset (vaatimustenmukaisuusolettama). Yhdenmukaistetulla standardilla tarkoitetaan standardia, jonka viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

 

Jos henkilönsuojaimelle ei ole yhdenmukaistettua standardia, jossa on esitetty sitä koskevat vaatimukset ja testausmenetelmät, valmistajan on osoitettava yksityiskohtaisesti kyseisen tuotteen teknisissä asiakirjoissa, miten on varmistettu kyseistä henkilönsuojainta koskevien perusvaatimusten täyttyminen. Lisäksi ilmoitetun laitoksen on määriteltävä tarvittavat testausvaatimukset ja -menetelmät. Ilmoitetun laitoksen antamassa EY-tyyppitarkastustodistuksessa on todettava, että henkilönsuojain täyttää sitä koskevat perusvaatimukset. 

 

 Materiaalia