Turvapuhelinpalvelut

Turvapuhelinpalveluja koskeva lainsäädäntö ja sen valvonta

 

Turvapuhelimella ja sitä täydentävillä laitteilla järjestettyjen turvapalvelujen tarkoituksena on tarjota apua tilanteisiin, joissa henkilö ei syystä tai toisesta selviydy täysin itsenäisesti omassa yksityiskodissaan tai esim. palveluasunnossa ja apua tulee olla saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina. Kotona selviytymiseen tarvittavat turvapalvelut rinnastuvat sosiaalihuoltolain 17 §:ssä tarkoitettuihin kotipalveluihin, jotka ovat sosiaalipalveluja.

 

Kuntien tuottamiin sosiaalipalveluihin sovelletaan sosiaalihuoltolakia (710/1982) ja sosiaalihuoltoasetusta (607/1983). Lisäksi iäkkäille suunnattuihin sosiaali- ja terveyspalveluihin sovelletaan ns. vanhuspalvelulakia (980/2012). Kuntien lisäksi turvapalveluita voivat tarjota mm. yksityinen henkilö, yhteisö tai yritys, jolloin sovelletaan lakia yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011). Sosiaalihuoltolain, vanhuspalvelulain ja lain yksityisistä sosiaalipalveluista valvontaviranomaisia ovat kunnan sosiaalihuollon valvonnasta vastaava toimielin, aluehallintovirastot ja Valvira.

 

Kuluttajaturvallisuuslaki on väistyvä ja täydentävä yleislaki, jota sovelletaan palvelujen turvallisuuteen vain siltä osin, kun vastaavaa turvallisuustasoa ei ole säädetty muussa lainsäädännössä. Näin ollen kuluttajaturvallisuuslakia ei lähtökohtaisesti sovelleta sosiaalipalveluihin. Vain jos sosiaaliviranomainen katsoo, että kyseessä ei ole sosiaalipalvelun turvapalvelu, palvelu jää kuluttajaturvallisuuslain (920/2011 KuTuL) soveltamisalalle. Käytännössä vaikka KuTuL:n 6.1 §:n 13-kohdassa mainitaan erikseen turvapuhelinpalvelu ja muu vastaava palvelu, KuTuL:n soveltamisalaan jää käytännössä vain marginaalinen osa turva(puhelin)palvelutarjonnasta. 

 

Tapauksissa, joissa yksityinen henkilö sopii hälytysjärjestelyistä itse esim. omasta lähipiiristään olevan henkilön kanssa, eikä kyse ole palvelun tarjoamisesta elinkeinotoiminnassa, järjestelyyn ei voida soveltaa kumpaakaan, sosiaalihuollon lainsäädäntöä eikä KuTuL:a.

 

Turvapuhelinpalveluissa käytettäviin laitteisiin soveltuu laki radiotaajuuksista ja telelaitteista (1015/2001). Näille telepäätelaitteille asetettujen vaatimustenmukaisuuden ja turvallisuuden valvonta kuuluu Viestintävirastolle.

 

 

Päivitetty 30.1.2014