Kosmetiikka

 
  
 
Mikä on kosmeettinen valmiste?
Kosmeettisella valmisteella tarkoitetaan ainetta tai seosta, joka on tarkoitettu olemaan kosketuksissa ihmiskehon ulkoisten osien kanssa (iho, hiukset ja ihokarvat, kynnet, huulet ja ulkoiset sukupuolielimet) tai hampaiden ja suuontelon limakalvojen kanssa, tarkoituksena yksinomaan tai pääasiassa näiden osien puhdistaminen, tuoksun muuttaminen, niiden ulkonäön muuttaminen, niiden suojaaminen tai pitäminen hyvässä kunnossa tai hajujen poistaminen.
 
Kosmeettisia valmisteita ovat muun muassa:
  • ihovoiteet, -emulsiot, -vedet, -geelit ja -öljyt,
  • kasvonaamiot,
  • saippuat,
  • hajuvedet,
  • kylpy- ja suihkuvalmisteet,
  • ihokarvojen poistovalmisteet,
  • deodorantit ja antiperspirantit,
  • hiusvärit,
  • permanentti-, suoristus- ja kiinnitysaineet,
  • hiusten muotoilu-, puhdistus- ja hoitoainevalmisteet,
  • parranajovalmisteet (voiteet, vaahdot, vedet),
  • meikkaus- ja meikinpoistovalmisteet,
  • huulille tarkoitetut valmisteet,
  • hampaiden ja suun hoitovalmisteet,
  • kynsienhoitovalmisteet ja kynsilakat,
  • ulkoiseen intiimihygieniaan tarkoitetut valmisteet,
  • auringonsuojavalmisteet,
  • itseruskettavat valmisteet,
  • ihonvalkaisuvalmisteet ja
  • ryppyjenehkäisyvalmisteet.
 
Kosmeettiseksi valmisteeksi ei katsota ainetta tai seosta, joka on tarkoitettu nautittavaksi, hengitettäväksi, injektoitavaksi tai istutettavaksi ihmiskehoon. Esimerkiksi tatuoinnit ja kulmakarvojen, ripsirajojen tai huulten korostaminen kestopigmentoinilla eivät ole kosmetiikkaa. 
  
Onko kyse mahdollisesta rajanvetotuotteesta - tuotteen luokittelu?
Arviointi siitä, onko jokin valmiste kosmeettinen valmiste, on viime kädessä tapauskohtainen, ja siinä on otettava huomioon kaikki kyseessä olevan valmisteen ominaisuudet. Mikäli on epävarmaa, onko valmiste kosmeettinen valmiste, lääke, biosidivalmiste tai CE-merkitty terveydenhuollon laite tai tarvike, tulee valmisteelle hakea luokittelua Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselta, Fimealta. Tällöin muun muassa valmisteen koostumusta ja ainesosien vaikutusmekanismeja arvioidaan markkinointiväitteisiin ja annostukseen nähden.
 
Mikäli Fimea katsoo, että kyseessä ei ole lääkevalmiste, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira voi osaltaan ratkaista, onko kyseessä terveydenhuollon laite tai tarvike. Toiminnanharjoittajaa suositellaan varmistumaan tuotteensa luokittelusta ennen tuotteen markkinoille saattamista.  
 
  • Lääkevalmisteiden luokittelu / Fimea
  • Terveydenhuollon laite tai tarvike / Valvira
  • Biosidivalmisteet  /Tukes
  
Kosmetiikkaa koskeva lainsäädäntö
EU:n kosmetiikka-asetus (EY) N:o 1223/2009  (uusin konsolidoitu versio 25.3.2016) on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä EYVL 22.12.2009. Asetus tuli voimaan 11.1.2010 ja sitä on sovellettu pääasiallisesti 11.7.2013 lukien. Samalla kumottiin kosmetiikkadirektiivi (76/768/ETY), johon aiempi kansallinen kosmetiikkalainsäädäntö on perustunut.
 
EU:n kosmetiikka-asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta jäsenvaltioissa. Asetuksella yhdenmukaistetaan kosmeettisille valmisteille asetettavia vaatimuksia sekä pyritään varmistamaan kosmeettisten valmisteiden turvallisuuden korkea taso ihmisten terveyden suojelemiseksi.
 
EU:n kosmetiikka-asetuksen täytäntöönpano edellyttää kansallisia täytäntöönpanotoimia. Laki kosmeettisista valmisteista (492/2013) on annettu 28.6.2013. Kansallinen laki sisältää kosmetiikka-asetuksen valvontaa, toimivaltaisia viranomaisia ja seuraamuksia koskevat säännökset sekä kosmeettisten valmisteiden pakkausmerkintöjä ja Suomessa säilytettäviä tuotetietoja koskevat kielivaatimukset.
 
Kosmetiikkalainsäädäntö koskee sekä kuluttaja- että ammattilaiskäyttöön tarkoitettuja kosmeettisia valmisteita. 
 
Aikataulu ja siirtymäajat
EU:n kosmetiikka-asetuksessa on säädetty pitkästä siirtymäajasta (11.1.2010–10.7.2013), jotta yrityksillä on ollut aikaa mukauttaa tuotteensa uusia vaatimuksia vastaaviksi ja noudattaa uusia velvoitteita mahdollisimman joustavasti (39 ja 40 artiklat). Asetuksen 15 artiklaa, jossa säädetään CMR-aineiden käytöstä kosmeettisissa valmisteissa sekä niitä koskevaa hyväksymismenettelyä, on sovellettu 1.12.2010 lukien.
 
EU:n kosmetiikka-asetuksen 13 artiklan mukainen komission tietokanta on avattu 11.1.2012. Lisätietoa tietokannasta (CPNP; Cosmetic Product Notification Portal) on saatavilla EU:n komission sivuilta.
 
EU:n kosmetiikka-asetuksen (EY) N:o 1223/2009 keskeisiä muutoksia: 
  • Määritelmät (2 artikla.): mm. valmistajan, jakelijan, nanomateriaalin määritelmät
  • Vastuuhenkilön käsite (4 artikla)
  • Vastuuhenkilön ja jakelijan velvollisuuksien ja vastuiden täsmentäminen (5 ja 6 artiklat)
  • Tuotteiden jäljitettävyyttä parantavat säännökset: toimitusketjun nimeäminen ja tuotetietojen säilyttäminen ja (7 ja 11 artiklat)
  • Turvallisuuden arviointi: Turvallisuusselvityksen laatimisvelvollisuudesta sekä selvityksen vähimmäisvaatimuksista säädetään nimenomaisesti (10 artikla, asetuksen liite I)
  • Ilmoittaminen kosmeettisesta valmisteesta komission tietokantaan ennen kosmeettisen valmisteen markkinoille saattamista (13 artikla)
  • Nanomateriaalit
    • nanomateriaalien käytöstä ilmoittaminen komission tietokantaan (16 artikla)
    • merkintävaatimukset - kosmeettisen valmisteen nanomuodossa olevat ainesosat on ilmoitettava tuotteiden ainesosaluettelossa (19 artikla)
  • Valmistetta koskevat väittämät (20 artikla)
  • CMR-aineet kosmeettisissa valmiteissa (15 artikla)
  • Vakavista ei-toivotuista vaikutuksista tiedottaminen (23 artikla)
  
Yleinen turvallisuusvaatimus 
Markkinoilla saataville asetettujen kosmeettisten valmisteiden on oltava tavanomaisissa tai kohtuudella ennakoitavissa olosuhteissa käytettyinä turvallisia ihmisten terveydelle (EU:n kosmetiikka-asetuksen 3 artikla), kun otetaan erityisesti huomioon:
 
  • esittely, mukaan luettuna yhdenmukaisuus direktiivin 87/357/ETY kanssa;
  • merkinnät;
  • käyttö- tai hävittämisohjeet;
  • muut kosmetiikka-asetuksen 4 artiklassa määritellyn vastuuhenkilön antamat ohjeet tai tiedot
  
Vastuuhenkilö vastaa kosmeettisen valmisteen turvallisuudesta.
 
Kosmeettisten valmisteiden koostumus
Kosmetiikkalainsäädännössä on rajoitettu tiettyjen aineiden käyttöä. Tämä perustuu lähtökohtaisesti tieteelliseen riskinarviointiin, jota kosmetiikan ainesosien osalta tekee Euroopan komission Kuluttajien turvallisuutta käsittelevä tiedekomitea (SCCS; Scientific Committee on Consumer Safety). SCCS:n riskinarvioinnit ja mielipiteet.
 
EU:n kosmetiikka-asetuksessa on luettelo kosmeettisissa valmisteissa kielletyistä aineista (Liite II). Kosmetiikassa kokonaan kiellettyjä aineita on yli 1000. Kiellettyjä aineita ovat muun muassa useimmat lääkeaineet, torjunta-aineet ja monet orgaaniset liuottimet.  Monet kosmetiikan ainesosat ovat ainoastaan määrätyin rajoituksin sallittuja (Liite III). Lisäksi kosmetiikka-asetuksessa on ns. positiivilistat eli luettelot aineista, joita ainoastaan saa käyttää kyseiseen tarkoitukseen kosmetiikassa: 
 
  • sallitut väriaineet (Liite IV)
  • sallitut säilöntäaineet (Liite V)
  • sallitut UV-suodattimet (Liite VI).
  
 Myös nämä sisältävät ainekohtaisia rajoituksia ja pakollisia varoitusmerkintöjä.
 
CMR-aineet kosmetiikassa
Lähtökohtaisesti CLP-asetuksen (asetus N:o 1272/2008 aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta) liitteessä VI olevan 3 osan mukaisesti kategoriaan 1A, 1B tai 2 kuuluviksi luokiteltujen syöpävaarallisten, sukusolujen perimää vaurioittavien ja lisääntymiselle vaarallisten aineiden eli ns. CMR-aineiden käyttö on kielletty kosmetiikassa. Poikkeuksellisesti CMR-luokituksen saaneita aineita voi käyttää kosmeettisissa valmisteissa kosmetiikka-asetuksen 15 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisissa tapauksissa. Julkisessa kuulemisessa olevat CLP-asetuksen mukaiset luokitusehdotukset ovat nähtävillä Euroopan kemikaaliviraston sivuilla. Lisätietoa CLP-asetuksesta on saatavilla Tukesin kemikaalineuvonnasta ja CMR-aineista kosmetiikassa Euroopan komission verkkosivuilla.
   
Kosmeettisten valmisteiden merkinnät
Kosmeettisen valmisteen pakolliset käyttö- ja ulkopäällyksen merkinnät on määritelty EU:n kosmetiikka-asetuksen  (1223/2009) 19 artiklassa. Merkinnöissä oleva puute heikentää valmisteen turvallisuutta yhtä lailla  kuin esimerkiksi jonkin kielletyn aineen käyttäminen.
 
Merkintöjen vaatimuksia on tarkemmin avattu oheisessa ohjeessa "Tiivistelmä EU:n kosmetiikka-asetuksen vaatimuksista". Merkinnät on pääsääntöisesti tehtävä sekä käyttö- että ulkopäällykseen. Merkinnät on tehtävä vaadituilta osin suomeksi ja ruotsiksi (kosmetiikka-asetus 19 artikla ja laki kosmeettisista valmisteista 21§).
 
Pakkauksissa ja ulkopäällyksissä voidaan käyttää kosmetiikka-asetuksen liitteen VII mukaisia symboleja säilyvyysajan merkitsemiseksi ja viittaamaan valmisteeseen liitettyihin tai kiinnitettyihin tietoihin.  
  
Vähimmäissäilyvyysaika ilmaistaan tiimalasisymbolilla tai käyttämällä ilmaisua "parasta käytettynä ennen":
  
Jos kosmeettisen valmisteen vähimmäissäilyvyysaika on yli 30 kuukautta, vähimmäissäilyvyyden merkitseminen ei ole pakollista. Tällaisissa valmisteissa on oltava merkintä ajasta, jonka valmiste on turvallinen avaamisen jälkeen. Siihen käytetään seuraavanlaista symbolia (aika voidaan ilmaista kuukausina tai vuosina):
Symboli, jolla viitataan valmisteeseen liitettyihin tai kiinnitettyihin tietoihin:
 
 
 
Ainesosaluettelo
Ainesosien luettelo on ilmoitettava käyttöpäällyksessä ja/tai ulkopakkauksessa. Ainesosaluettelon edellä on oltava sana "ingredients".
 
Ainesosien tulee olla merkittynä pakkauksiin painon mukaan alenevassa järjestyksessä. Siten se ainesosa, jota on eniten, on merkittävä ensimmäiseksi ainesosaluetteloon. Ainesosat, joita on alle yksi prosentti, voidaan merkitä missä järjestyksessä tahansa luettelon loppuun.
 
Kosmeettisen valmisteen ainesosa merkitään pakkauksiin pääsääntöisesti yhteisen nimistön, ns. INCI-nimien (International Nomenclature of Cosmetic Ingredients) mukaan. Yhteinen nimistö mahdollistaa sen, että kaikissa jäsenvaltioissa aineet voidaan tunnistaa samalla nimellä. Siten kuluttajat voivat helposti havaita ne aineet, joita heitä on neuvottu välttämään (esimerkiksi allergian vuoksi) riippumatta siitä, missä Euroopan maassa he kosmeettisia valmisteita ostavat.
 
EU:n kosmetiikka-asetuksen N:o 1223/2009 liitteessä III on tällä hetkellä mainittu 26 hajusteainesosaa, jotka tulee ilmoittaa INCI-nimillään. Muut hajusteet ja aromaattiset aineet ilmoitetaan ainesosaluettelossa sanoilla "parfum" tai "aroma".
  
Vastuu kosmeettisen valmisteen turvallisuudesta
Kosmeettisille valmisteille ei ole ennakkohyväksyntämenettelyä ennen markkinoille saattamista. Vastuu kosmeettisten valmisteiden turvallisuudesta on niiden vastuuhenkilöllä (yleensä valmistaja tai EU/ETA-maahantuoja), mutta myös tietyiltä osin jakelijalla. Vastuuhenkilö vastaa siitä, että hänen markkinoille saattamansa kosmeettiset valmisteet ovat lainsäädännön edellyttämien vaatimusten mukaisia. Ennen kosmeettisen valmisteen saattamista markkinoille vastuuhenkilön on varmistettava, että ko. valmisteelle on tehty turvallisuuden arviointi ja laadittu turvallisuusselvitys. Kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011) säädetään yleisestä huolellisuusvelvoitteesta (5 §). Toiminnanharjoittajan huolellisuusvelvoitteella pyritään ehkäisemään vaara- ja vahinkotilanteet ennakolta (mm. palvelun yhteydessä, jossa käytetään kosmeettisia valmisteita, on tiedettävä mahdolliset varotoimenpiteet ja noudatettava niitä) . Vastuuhenkilöt ja jakelijat ovat velvollisia tarvittaessa tekemään yhteistyötä valvontaviranomaisen kanssa kaikissa toimissa, joilla pyritään poistamaan niiden markkinoilla saataville asettamien kosmeettisten valmisteiden aiheuttamat riskit. Heillä on velvollisuus ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin vaatimustenvastaisten  kosmeettisten valmisteiden saattamiseksi vaatimusten mukaisiksi, poistamiseksi markkinoilta tai kuluttajilta.  Mikäli kosmeettinen valmiste aiheuttaa riskin ihmisten terveydelle, vastuuhenkilöiden on ilmoitettava  oma-aloitteisesti siitä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle (Suomessa Tukes), jossa tuotetiedot ovat saatavilla, sekä annettava tiedot vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.  Sama velvollisuus koskee jakelijoita ja heidän tulee tiedottaa asiasta myös kosmeettisen valmisteen vastuuhenkilöä ja niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia, joissa jakelija on asettanut valmisteen saataville markkinoilla.
 
Hyvä tuotantotapa
Kosmeettiset valmisteet on valmistettava hyvän tuotantotavan mukaisesti (EU:n kosmetiikka-asetuksen 8 artikla). Hyvästä tuotantotavasta on julkaistu kansainvälinen ohje kosmeettisten valmisteiden hyvistä tuotantotavoista SFS-EN ISO 22716 Kosmetiikka (viitattu EUVL 21.4.2011).
 
Hyvät tuotantotavat (GMP) standardi on saatavana suomeksi Suomen Standardisoimisliitto SFS:stä. Ohjeet koskevat mm. kosmeettisten valmisteiden tuotantoa, tarkastusta, varastointia ja toimittamista. Standardissa käsitellään mm. henkilöstö, tilat ja laitteet, raaka-aineet ja pakkausmateriaalit, tuotanto, lopputuotteet, laadunvalvonta, spesifikaatioista poikkeavan tuotteen käsittely, alihankintatyöt, asiakasvalitukset ja takaisinvedot, sisäiset tarkastukset ja dokumentointi.
 
Kosmeettisen valmisteen tuotetiedot
Kun kosmeettinen valmiste saatetaan markkinoille, vastuuhenkilön on pidettävä yllä tuotetietoja (kosmetiikka-asetuksen 11 artikla). Tuotetiedot on säilytettävä 10 vuoden ajan päivästä, jona kosmeettisen valmisteen viimeinen erä on saatettu markkinoille. Vastuuhenkilön on pidettävä merkinnässä ilmoitetussa omassa osoitteessaan sähköisessä tai muussa muodossa olevat tuotetiedot sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen saatavilla, jossa tuotetietoja säilytetään.
 
Tuotetietojen on sisällettävä seuraavat tiedot, jotka on tarvittaessa pidettävä ajan tasalla:
a) kosmeettisen valmisteen kuvaus, jonka avulla tuotetiedot ovat selkeästi yhdistettävissä kyseiseen kosmeettiseen tuotteeseen;
b) kosmetiikka-asetuksen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kosmeettisen valmisteen turvallisuusselvitys;
c) valmistusmenetelmän kuvaus ja lausunto kosmetiikka-asetuksen 8 artiklassa tarkoitetun hyvän tuotantotavan noudattamisesta;
d) todisteet kosmeettisen valmisteen väitetystä vaikutuksesta, jos se on valmisteen luonteen tai vaikutuksen kannalta perusteltua;
e) tiedot kaikista eläinkokeista, joita valmistaja, sen edustajat tai tavarantoimittajat ovat tehneet ja jotka liittyvät kosmeettisen valmisteen tai sen ainesosien kehittämiseen tai turvallisuuden arviointiin, mukaan lukien eläinkokeet, jotka on tehty kolmansien maiden laissa tai säännöksissä asetettujen vaatimusten täyttämiseksi.
 
Kosmetiikka-asetuksen 11 artiklan 1–3 kohdassa säädettyjä vaatimuksia sovelletaan myös kosmeettisiin valmisteisiin, joista on ilmoitettu direktiivin 76/768/ETY mukaisesti.
 
Kosmetiikan vakavat ei-toivotut vaikutukset
Ei-toivotulla vaikutuksella tarkoitetaan kosmeettisen valmisteen tavanomaisissa tai kohtuudella ennakoitavissa käyttöolosuhteissa ilmenevää kielteistä vaikutusta ihmisen terveyteen. (Kosmetiikka-asetuksen 2 artikla, 1 kohta, alakohta o).
 
Vakavalla ei-toivotulla vaikutuksella tarkoitetaan ei-toivottua vaikutusta, joka aiheuttaa väliaikaisen tai pysyvän toimintahäiriön, vammautumisen, joutumisen sairaalahoitoon, synnynnäisiä kehityshäiriöitä, välittömän hengenvaaran tai kuoleman. (Kosmetiikka-asetuksen 2 artikla, 1 kohta, alakohta p).
  
Kosmetiikka-asetuksen 23 artikla velvoittaa vastuuhenkilöä tai jakelijaa  ilmoittamaan viipymättä tiedossaan olevat kosmeettisen valmisteen aiheuttamat vakavat ei-toivotut vaikutukset sen maan toimivaltaisille viranomaisille, jossa vakava ei-toivottu vaikutus ilmeni. Suomessa tämä ns. SUE-ilmoitus (Serious Undesirable Effect) tehdään Tukesiin. Lisätietoa ilmoittamisesta löydät täältä.
  
Vastuuhenkilö on vastuussa, että turvallisuusselvitykseen sisällytetään ei-toivottuja vaikutuksia ja vakavia ei-toivottuja vaikutuksia koskevat tiedot, jotka on pidettävä ajan tasalla ja saatettava turvallisuuden arvioijan käyttöön.
 
Kuka kosmetiikkaa valvoo?
Lainsäädännön  kosmeettisille valmisteille asettamien velvoitteiden noudattamista valvovia viranomaisia ovat Suomessa Tukes  ja Tulli. Tukes valvoo markkinoilla olevia valmisteita. Tulli valvoo kosmetiikan maahantuontia ETA-alueen ulkopuolelta.  Tullilla on oikeus valvoa myös ETA-alueelta jaeltavaa kosmetiikkaa, tuotteiden varastoinnin yhteydessä (Suomen Tulli /elintarvike- ja kulutustavaravalvonta). Kosmetiikan valvonta on riskiperusteista ja viranomaiset valvovat pistokokein, että kosmeettiset valmisteet täyttävät niille asetetut vaatimukset. Kuluttajien tekemät ilmoitukset mahdollisesti haitallisia vaikutuksia aiheuttavista valmisteista selvitetään markkinavalvontakeinoin ( mm. selvittämällä valmistajalta ja maahantuojalta koostumus). Tukes seuraa lisäksi mm. RAPEX-järjestelmän kautta tulleita ilmoituksia kosmeettisista valmisteista. Lisätietoja RAPEX-järjestelmästä saa Tukesin verkkosivujen RAPEX-osiosta.
  
Kosmeettisen valmisteen ilmoittaminen Euroopan komission tietokantaan
EU:n kosmetiikka-asetuksen (EY) N:o 1223/2009 13 artikla sisältää toimijoille pääasiassa vastuuhenkilöille, mutta tietyissä tapauksissa myös jakelijoille, velvoitteen ilmoittaa kosmeettiset valmisteen ennen markkinoille saatettamista Euroopan komission uuteen CPNP-tietokantaan (Cosmetic Product Notification Portal). 
 
Ilmoittamisvelvollisuudesta säädetään tarkemmin kosmetiikka-asetuksen 13 artiklassa sekä nanomateriaaleista ilmoittamisesta asetuksen 16 artiklassa. Jos kosmeettinen valmiste sisältää nanomateriaaleja, on niistä tehtävä artiklan 16 mukaisesti ilmoitus CPNP-tietokantaan kuusi kuukautta ennen niiden markkinoille saattamista.
  
Lisätietoa CPNP-tietokannasta on saatavilla komission sivuilta , josta on myös saatavilla tietokannan 13 artiklan mukainen käyttöohje ja 16 artiklan mukainen nanomateriaaleja sisältäviä kosmeettisia valmisteita koskevien ilmoitusten käyttöopas kaikilla EU:n virallisilla kielillä. 
 

Muualla verkossa

Kosmetiikkalainsäädäntö

  • Kosmetiikka-asetus (EY) N:o 1223/2009
  • Komission asetus (EU) N:o 344/2013 kosmetiikka-asetuksen liitteiden II, III, V ja VI muuttamisesta
  • Komission asetus (EU) N:o 483/2013 kosmetiikka-asetuksen liitteen III muuttamisesta
  • Komission asetus (EU) N:o 658/2013 kosmetiikka-asetuksen liitteiden II ja III muuttamisesta
  • Komission asetus (EU) N:o 1197/2013 kosmetiikka-asetuksen liitteen III muuttamisesta
  • Komission asetus (EU) N:o 358/2014 kosmetiikka-asetuksen liitteiden II ja V muuttamisesta
  • Komission asetus (EU) N:o 866/2014 kosmetiikka-asetuksen liitteiden III, V, ja VI muuttamisesta
  • Komission asetus (EU) N:o 1003/2014 kosmetiikka-asetuksen liitteen V muuttamisesta
  • Komission asetus (EU) N:o 1004/2014 kosmetiikka-asetuksen liitteen V muuttamisesta
  • Komission asetus (EU) 2015/1190 liitteen III muuttamisesta
  • Komission asetus (EU) 2015/1298 kosmetiikka-asetuksen liitteiden II ja VI muuttamisesta
  • Komission asetus (EU) 2016/314 liitteen III muuttamisesta
  • Komission asetus (EU) 2016/621 liitteen VI muuttamisesta
  • Komission asetus (EU) 2016/622 liitteen III muuttamisesta

HUOM. Jos kosmetiikka-asetukseen tehtyjä muutoksia ei ole ennätetty päivittää ylle, linkki alkuperäiseen kosmetiikka-asetustekstiin, kaikki asetusmuutokset ja ajankohtaisin kosmetiikka-asetuksen konsolodoitu versio on saatavilla: EUR-Lex

 

 

Kosmeettisten valmisteiden ilmoitusportaali (CPNP)

 

Kosmeettisten valmisteiden väittämät

 

Turvallisuusselvitys

  • Komission täytäntöönpanopäätös 2013/674/EU Kosmetiikka-asetuksen liitettä I "Kosmeettisen valmisteen turvallisuusselvitys" koskevista ohjeista
  • The SCCS's notes of guidance for the testing of cosmetic substances and their safety evaluation, 9th revision SCCS/1501/15

 

CMR-aineet (syöpävaarallisest, sukusolujen perimää vaurioittavat ja lisääntymiselle vaaralliset aineet) 

 

Muita kosmetiikkaan liittyviä linkkejä

Päivitetty 29.6.2016