Hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit

 

Hormonijärjestelmät ohjaavat ihmisten ja eläinten kehitystä, kasvua, lisääntymistä, käyttäytymistä, aineenvaihduntaa ja vastustuskykyä. Elimistön luonnolliset hormonit (esim. testosteroni, estrogeeni, kilpirauhashormoni, insuliini) ovat kemiallisia aineita, ja ne muodostavat monimutkaisen ja herkän järjestelmän.

 

Huolta on aiheuttanut epäilyt, että ihmisen teollisesti valmistamat ja luonnosta peräisin olevat kemialliset aineet saattavat eri tavoin häiritä luonnollisten hormonijärjestelmien toimintaa ja aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ihmisen terveydelle tai ympäristölle. Tällaisia aineita kutsutaan hormonitoimintaa häiritseviksi aineiksi. Hormonaalisesti aktiivisiksi tai vaikuttaviksi aineiksi kutsutaan aineita, jotka vaikuttavat hormonijärjestelmään aiheuttamatta haittavaikutuksia.

 

Kansainvälisessä kemikaaliturvallisuusohjelma (WHO/IPCS, 2002) määrittelee hormonitoimintaa häiritsevän kemikaalin seuraavasti: hormonitoimintaa häiritsevä kemikaali on sellainen eksogeeninen (elimistön ulkopuolelta tuleva) aine tai aineseos, joka muuttaa hormonijärjestelmän toimintaa ja aiheuttaa siksi haittavaikutuksia kokonaisessa organismissa, sen jälkeläisissä tai (osa)populaatioissa. Hormonitoimintaa häiritsevien kemikaalien uskotaan vaikuttavan hormonijärjestelmän toimintaan ainakin kolmella tavalla: jäljittelemällä elimistön luonnollisten hormonien vaikutusta, estämällä luonnollisten hormonien vaikutuksia tai vaikuttamalla hormonien pitoisuuteen elimistössä.

 

Eräiden kemikaalien on havaittu aiheuttavan luonnossa useilla lajeilla (kuten kaloilla, linnuilla ja nisäkkäillä), haittavaikutuksia, joiden on katsottu johtuvan aineen hormonitoimintaan kohdistuvista vaikutuksista. Tällaisia haittavaikutuksia ovat olleet muun muassa lisääntymiseen ja kehitykseen kohdistuvat vaikutukset.  Hormonitoimintaan kohdistuvia vaikutuksia on havaittu esimerkiksi eräillä pesuaineissa ja tekstiilien viimeistelyssä käytettyjen alkyylifenolietoksylaattien hajoamistuotteilla, nonyylifenoleilla, eräillä muovimateriaalin lisäaineilla ftalaateilla ja bisfenoli-A:lla , DDT:lla ja eräillä muilla kasvinsuojeluaineilla sekä PCB –yhdisteillä.

 

Altistumisella hormonitoimintaa häiritseville kemikaaleille on epäilty olevan väestötasolla yhteyksiä ihmisillä havaittujen terveyshaittojen esiintymistiheyteen, mikä on aiheuttanut huolta. Tällaisia terveyshaittoja ovat esimerkiksi siittiömäärän aleneminen ja tietyntyyppisten syöpätyyppien lisääntyminen. Taustalla on myös monia muita myötävaikuttavia tekijöitä, mutta kemikaalien vaikutuksia ei ole voitu sulkea pois. Tutkimukset ovat kiistanalaisia ja syy-yhteyksiä ei kuitenkaan ole vielä täysin varmennettu. Tutkimusta tarvitaan vielä varsin paljon. 

 

Useiden sellaisten teollisesti valmistettujen aineiden, joilla epäillään olevan hormonitoimintaa häiritseviä vaikutuksia, käyttöä on kuitenkin jo rajoitettu tai käyttö on kielletty ilman erillistä lupaa EU:n markkinoilla niiden lisääntymiselle vaarallisten tai muiden vaarallisten ominaisuuksien perusteella. Monia mahdollisesti hormonitoimintaan vaikuttavia aineita on kuitenkin saattaa olla käytössä, ja niiden ominaisuuksien arviointia ja tutkimista jatketaan. On myös huomioitava, että aineilla voi olla useita erilaisia vaarallisia ominaisuuksia joista hormonitoimintaa häiritsevät ovat vain yksi muiden joukossa.

 

OECD
Kemikaalien hormonitoimintaa häiritsevät vaikutusmekanismit ovat monimutkaisia. Osa näistä vaikutusmekanismeista ja niihin liittyvistä haittavaikutuksista tunnetaan vielä huonosti. Tällä hetkellä ei ole olemassa sellaisia testausmenetelmiä, joilla tunnistettaisiin kaikki hormonitoimintaa häiritsevien aineiden vaikutukset. OECD:n testimenetelmäohjelmassa kehitetään testimenetelmiä, joilla hormonitoimintaa häiritsevät haitta-aineet pystyttäisiin tunnistamaan. Hormonitoimintaa häiritsevien aineiden arvioinnin tueksi on kehitetty myös ohje (Guidance document on standardized test guidelines for evaluating chemicals for endocrine disruption, 2012). Tarkempia tietoja testimenetelmien kehityksestä löytyy OECD:n www-sivuilta.

 

EU
EU:ssa hormonitoimintaa häiritsevien kemikaalien riskinarviointia ja -hallintaa pidetään tärkeänä asiana. EU-komissio antoi vuonna 1999 tiedonannon EU:n strategiaksi koskien hormonitoimintaa häiritseviä kemikaaleja. Strategia sisältää ennaltavarautumisperiaatteen mukaisia lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpide-ehdotuksia. Komissio julkaisi vuonna 2001 lyhyen aikavälin toimenpiteenä jatkotutkimuksia varten prioriteettilistan aineista joiden epäillään olevan hormonitoimintaa häiritseviä. Noin 500 aineen tieteellinen näyttö hormonitoimintaa häiritsevistä vaikutuksista arvioitiin prioriteettilistan tekemiseksi. Komissio on julkaisut katsausraportin liittyen hormonitoimintaa häiritseviin kemikaaleihin  (State of the Art of the Assessment of Endocrine Disruptors, 2012). Komissiolla on hormonitoimintaa häiritseviä kemikaaleja käsittelevät www-sivut.

 

Hormonitoimintaa häiritseviin kemikaaleihin viitataan useassa EU–lainsäädännössä, kuten REACH -, biosidi-, ja kosmetiikka – asetuksessa sekä kasvisuojeluaineita koskevassa asetuksessa. Tällä hetkellä ei ole tieteellisesti tai lainsäädännöllisesti yhtenäistä tapaa määrittää hormonitoimintaa häiritsevä kemikaali. EU-komissio valmistelee parhaillaan tieteellisiä kriteerejä hormonitoimintaa häiritseville kemikaaleille. Kriteereissä on tarkoitus määritellä millaista tieteellistä näyttöä tarvitaan hormonitoimintaa häiritsevän kemikaalin tunnistamiseksi. Kriteerejä on tarkoitus tulevaisuudessa soveltaa kemikaalilainsäädännössä, jotta hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit otettaisiin yhä paremmin huomioon kemikaalien riskinarvioinnissa ja valittaessa riskinhallintamenettelyjä kemikaalien käytöille. Komission perustama asiantuntijaryhmä antoi ehdotuksen kriteereistä vuonna 2013 (Joint Research Center 2013).

 

Euroopan kemikaalivirastoon (ECHA) on perustettu tieteellinen asiantuntijaryhmä (Endocrine Disruptor Expert Advisory Group) joka arvioi EU:n REACH – ja biosidiasetuksen mukaisesti arvioitavien kemikaalien mahdollisia hormonitoimintaa häiritseviä vaikutuksia. Lisätietoa ryhmän toiminnasta löytyy ECHA:n www-sivuilta.  

 

Päivitetty 18.4.2016