Pakkaukset ja pakkausjätteet

Suomen markkinoille saatettavien pakkausten ominaisuuksia ja merkitsemistä koskevista vaatimuksista, käytettyjen pakkausten erilliskeräyksestä, uudelleenkäytöstä, kierrätyksestä sekä muusta jätehuollosta säädetään valtioneuvoston asetuksella pakkauksista ja pakkausjätteistä (518/2014). Asetuksen tavoitteena on helpottaa kuluttajien mahdollisuuksia toimittaa pakkausjäte maksuttomaan keräykseen sekä lisätä pakkausjätteen kierrätystä.

 

Pakkausten tuotevaatimuksia valvoo Tukes. Tukesin vastuulle kuuluu pakkausten perusvaatimusten, raskasmetallipitoisuuksien ja merkintöjen valvonta.

 

Pakkauksen perusvaatimukset

Pakkaus on tuote, joka on tarkoitettu säilyttämään tai suojaamaan ainetta tai esinettä, helpottamaan sen esillepanoa taikka mahdollistamaan sen käsittely tai kuljetus tuottajalta kuluttajalle.

 

Markkinoille saatettava pakkaus saa sisältää lyijyä, kadmiumia, elohopeaa ja kuudenarvoista kromia yhteensä enintään 100 milligrammaa kilogrammassa. Raskasmetallipitoisuusrajoja ei sovelleta lasipakkaukseen, eikä muoviseen laatikkoon tai kuormalavaan, jota käytetään suljetussa ja valvotussa tuotekierrossa.

 

Pakkauksen on täytettävä valmistusta, koostumusta, uudelleenkäytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä koskevat perusvaatimukset. Näitä vaatimuksia ovat:

 

  • pakkauksen koko ja paino rajoitetaan mahdollisimman pieneksi, mutta vaadittava turvallisuuden, hygienian ja hyväksyttävyyden taso on kuitenkin varmistettava sekä pakatun tuotteen että kuluttajan kannalta
  • uudelleenkäyttäminen tai hyödyntäminen on mahdollistettava, loppukäsittelystä aiheutuvat ympäristöhaitat on minimoitava
  • pakkausta valmistettaessa on huolehdittava, että haitallisten ja vaarallisten aineiden pitoisuudet ovat mahdollisimman vähäiset
  • pakkauksen tulee kestää useita kuljetus- ja käyttökertoja
  • pakkauksen käsittely ei saa vaarantaa työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta
  • kierrätettävän pakkauksen tulee sisältää tietty painoprosentti kierrätettävää materiaalia
  • energiakäyttöön toimitettavalla pakkausjätteellä on oltava vähimmäislämpöarvo
  • kompostoitavan pakkausjätteen on oltava riittävän helposti biologisesti hajoavaa
  • markkinoille saatettava pakkaus voidaan merkitä asetuksen ohjeiden mukaisesti käytettyjen materiaalien tunnistamiseksi.

 

Valmistajan ja maahantuojan vastuu

Markkinoille saattaja eli käytännössä valmistaja tai maahantuoja on vastuussa tuotteensa ja sen sisältämien aineiden vaatimustenmukaisuudesta. Tukesin valvonta kohdistuu pääasiassa suomalaisiin valmistajiin ja maahantuojiin sekä osaltaan myös tuotteen toimitusketjun muihin portaisiin, kuten jakelijoihin.

 

Suljetussa ja valvotussa tuotekierrossa käytettävän muovisen laatikon tai kuormalavan markkinoille saattajan tai tämän valtuutetun edustajan on toimitettava Tukesille vuosittain komission päätöksen (2009/292/EY) mukainen selvitys  säädettyjen edellytysten noudattamisesta sekä vaatimustenmukaisuusvakuutus. Lasipakkauksista on laadittava tarvittaessa komission päätöksen (2001/171/EY) mukainen raportti.

Muut valvovat viranomaiset

Asetuksen tuottajavastuuta koskevia säännöksiä valvoo Pirkanmaan ELY-keskus.Pakkausjätteen uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteita on tiukennettu ja lisäksi säädetään eri pakkausmateriaaleja koskevat sitovat kierrätysastevaatimukset. Tarkoituksena on edistää kierrätystä.

 

Elintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutuvien pakkausten tuotevaatimuksista säädetään asetuksessa (EY) N:o 1935/2004, jonka kansallisena toimivaltaisena viranomaisena Suomessa toimii Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Vaarallisia aineita sisältäviin pakkausmateriaaleihin sovelletaan myös EU:n REACH-asetusta (1907/2006) sekä aineiden ja seosten luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskevaa CLP-asetusta (1272/2008).

 

Päivitetty 21.10.2015