Kemikaalit esineissä

 

Kuluttajatuotteissa käytetään paljon eri kemikaaleja tiettyjen ominaisuuksien, toiminnan ja laadun saamiseksi. Näitä kemikaaleja ovat esim. elektroniikassa ja huonekalujen verhoilussa käytetyt bromatut palonestoaineet, tekstiilien kuten ulkovaatteiden likaa ja vettä hylkivissä päällysteissä käytetyt fluoratut yhdisteet sekä pehmeissä PVC-muoveissa, kuten leluissa, käytetyt ftalaatit.

 

Haitalliset yhdisteet leviävät ympäristöön esineiden valmistuksesta, käytöstä ja hävittämisestä. Monien näistä kemikaaleista on huomattu olevan pysyviä ja myrkyllisiä ympäristössä, kerääntyvän eliöihin ja kulkeutuvan pitkiä matkoja alkuperäisestä päästölähteestään. Kansainvälinen kauppa vaikuttaa osaltaan esineiden sisältämien haitallisten kemikaalien liikkumiseen alueelta toiselle.

 

Esineiden kemikaaleista aiheutuvia vaaroja ja riskejä säädellään tuoteturvallisuutta, jätehuoltoa, tuotesuunnittelua ja kemikaaleja koskevalla EU-lainsäädännöllä. REACH-asetus asettaa joitakin velvoitteita esineiden valmistajille ja maahantuojille kuten esineiden sisältämistä erityistä huolta aiheuttavista aineista tiedottamisen. Lisäksi on olemassa myös muita keinoja, joilla esineiden kemikaaleja voidaan hallita, mukaan lukien ympäristömerkinnät, kansainvälinen yhteistyö, teollisuuden aloitteet, kansalaisjärjestöjen työ sekä esimerkiksi kansalliset ohjelmat ja rekisterit.

 

Kansallisen vaarallisia kemikaaleja koskevan ohjelman suositusten mukaan esineiden sisältämistä kemikaaleista tarvitaan lisää tietoa ja niiden hallintakeinoja tulisi parantaa. Kemikaaleja esineissä käsitellään myös alan kansainvälisissä järjestöissä (esim. OECD, Organisation for Economic Co-operation and Development) ja kokouksissa (esim. ICCM2, International Conference on Chemicals Management).

 

Suomen ympäristökeskuksessa vuonna 2010 valmistuneen esiselvityksen tarkoituksena oli kartoittaa, miten esineiden sisältämien kemikaalien vaaroja ja riskejä pystytään hallitsemaan esineiden elinkaaren eri vaiheissa. Työssä kuvataan lainsäädännöllisten ja vapaaehtoisten ohjauskeinojen nykytilaa sekä niiden mahdollisia kehittämistarpeita.

 

Päivitetty 10.5.2016