Pohjavesirajoitus

 

Eräät kasvinsuojeluaineet tai niiden hajoamistuotteet ovat maassa helposti kulkeutuvia ja siksi niiden käyttö pohjavesialueilla (pohjavesialueluokat I ja II) on kielletty kokonaan tai niiden käyttöä on rajoitettu. Käyttökielto tai rajoitus on merkitty myyntipäällyksen tekstiin. 

 

Pohjavesialueilla sallitut valmisteet

 

Listan valmisteista, joiden käytölle pohjavesialueilla ei ole asetettu rajoituksia, saa haettua kasvinsuojeluainerekisteristä (ohje, pdf).

  

Valmisteet, joiden käyttö kielletty tai käyttöä rajoitettu pohjavesialueilla

Listan valmisteista, joiden käyttö on kielletty tai joiden käyttöä on rajoitettu pohjavesialueilla, saa haettua kasvinsuojeluainerekisteristä (ohje, pdf)

Kasvinsuojeluainerekisteristä voi kunkin valmisteen tiedoista tarkistaa,  minkälainen rajoitus on.

Ehdoton käyttökielto pohjavesialueilla on yleensä muodossa:

”Kasvinsuojeluaine (ja/tai sen hajoamistuote/-tuotteet) voi kulkeutua maassa, minkä vuoksi sitä ei saa käyttää tärkeillä tai muilla vedenhankintakäyttöön soveltuvilla pohjavesialueilla (pohjavesialueluokat I ja II). Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää vähintään 30-100 metrin levyinen kasvinsuojeluaineella käsittelemätön suojavyöhyke. Kasvinsuojeluaineen käyttöä karkeilla hietamailla tai sitä karkeammilla maalajeilla tulisi välttää.”

 

Vakiomuotoista rajoitusta on pyritty tietyillä valmisteilla muotoilemaan käytännön viljelyyn paremmin sopivaksi, mikäli on ollut käytettävissä tutkimustietoa kyseisen kasvinsuojeluaineen käyttäytymisestä ympäristössä käytännön viljelyoloissa Suomessa.

Esimerkiksi tietyille sokerijuurikkaan viljelyssä käytettäville kasvinsuojeluaineille pohjavesirajoitusta on muokattu yhteistyössä Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen kanssa ottamalla salaojitus huomioon:

"Sokerijuurikkaan viljelyssä kasvinsuojeluaineen käytössä pohjavesialueilla (pohjavesiluokat I ja II) on noudatettava seuraavia ohjeita:

• Salaojitetuilla pelloilla, joiden pohjamaa on läpäisevää maalajia (HHt tai karkeampi), valmistetta voidaan käyttää enintään joka toinen vuosi pienimmällä mahdollisella annostuksella.

• Salaojitetuilla pelloilla, joiden pohjamaa on vähemmän läpäisevää maalajia (He tai hienojakoisempi), valmistetta voidaan käyttää tarvittaessa joka vuosi pienimmällä mahdollisella annostuksella.

• Salaojittamattomilla pelloilla valmistetta ei saa käyttää. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää vähintään 30–100 metrin levyinen kasvinsuojeluaineella käsittelemätön suojavyöhyke."

 

Myös eräiden glyfosaattivalmisteiden pohjavesirajoitusta on muokattu siten, että pohjavesialueilla niiden käyttö viljelemättömillä alueilla on sallittu vain pesäkekäsittelynä.

 

 

Valmisteet, joiden käyttöä ei suositella pohjavesialueilla

 

Tietyille siemenen peittaukseen tarkoitetuille valmisteille on annettu suositus siementen käytön välttämisestä pohjavesialueilla. Peittauksesta aiheutuva riski pohjavesille on tällöin arvioitu valmisteen pienen käyttömäärän vuoksi pienemmäksi kuin samaa tehoainetta sisältävistä valmisteista. Tällöin sanamuoto on voitu kirjoittaa muotoon:

"Kasvinsuojeluaine/Kasvinsuojeluaineen hajoamistuote voi kulkeutua maassa, minkä vuoksi valmisteella peitattua siementä ei suositella käytettäväksi tärkeillä tai vedenhankintakäyttöön soveltuvilla pohjavesialueilla (pohjavesialueluokat I ja II). Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille suositellaan jättämään vähintään 30–100 metrin levyinen kasvinsuojeluaineella käsittelemätön suojavyöhyke. Kasvinsuojeluaineen käyttöä karkeilla hietamailla tai sitä karkeammilla maalajeilla tulisi välttää."

Kasvinsuojeluaineiden käytön valvonnan kannalta käytön rajoituksen ehdollinen sanamuoto on kuitenkin ongelmallinen, joten tällaisista rajoituksista on pyritty eroon kasvinsuojeluaineiden uudelleen hyväksymisten yhteydessä. Siten EU-ohjeiden mukaisesti riskejä arvioitaessa ehdolliset rajoitukset ovat vähitellen joko kokonaan poistumassa tai muuttumassa ehdottomaan muotoon myös peittausaineilla.

 

Pohjavesirajoituksen perusteet

 

Pohjavesirajoitus perustuu ympäristösuojelulain (86/2000) 8 §:ään, jonka mukaan Suomessa on ehdoton pohjaveden pilaamiskielto eikä siitä voi poiketa missään olosuhteissa. Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) sisältää listan aineista, joita ei saa päästää pohjaveteen. Kasvinsuojeluaineet kuuluvat tähän ryhmään ja niille on asetettu raja-arvoksi 0,1 µg/l, jota kasvinsuojeluaineiden pitoisuudet eivät saa ylittää pohjavedessä. Tämä raja-arvo on annettu neuvoston direktiivissä (94/43/EC) koskien yhtenäisiä hyväksymisperiaatteita kasvinsuojeluaineille EU:ssa. Tämä sama raja-arvo on kirjattu myös EU:ssa annettuun pohjavesidirektiiviin (118/2006/EY), jonka tarkoituksena on ehkäistä pohjavesien pilaantuminen sekä ns. juomavesidirektiiviin (98/83/EY), jonka tarkoituksena on varmistaa ihmisten käyttöön tarkoitetun juomaveden laatu.

 

Pohjavesialueiden sijainti

 

Vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 7 §:ssä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset velvoitetaan selvittämään tärkeiden ja muiden vedenhankintakäyttöön soveltuvien pohjavesialueiden sijainti ja rajat. Suomessa tämä velvoite on pääosin toteutettu jo ennen vesipolitiikan puitedirektiivin voimaantuloa pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitusprojektissa.

Koska pohjavesialueet on luokiteltu, Tukes voi riskinarvioinnin perusteella valmistepäätöksissään rajoittaa kasvinsuojeluaineen käyttöä tärkeillä tai muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla eli I ja II luokan pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi, mikäli tehoaineen tai sen hajoamistuotteen pitoisuuden pohjavedessä arvioidaan ylittävän 0,1 μg/l vuosikeskiarvona. Siten valmisteen jättäminen kokonaan hyväksymättä ei yleensä ole välttämätöntä Suomessa toisin kuin esimerkiksi Tanskassa, jossa koko maa on luokiteltu pohjavesialueeksi.

Viljelijä saa tietää oman kuntansa viranomaisilta, sijaitsevatko hänen peltonsa pohjavesialueilla. Pohjavesialuerajaukset löytyvät myös ympäristöhallinnon OIVA-rekisterisivuilta HERTTA-tietokannan pohjavesitietojärjestelmästä.