Antikoagulantteja sisältävien jyrsijämyrkkyvalmisteiden riskinhallintatoimet

Antikoagulanttijyrsijämyrkyt on hyväksytty biosidivalmisteiksi, vaikka ne aiheuttavat riskiä muille eläimille. Jyrsijät voivat myös kehittyä resistenteiksi antikoagulanttijyrsijämyrkyille. Näistä syistä jyrsijämyrkkyvalmisteet on hyväksytty vain viideksi vuodeksi. Niihin voidaan myös soveltaa kansallisia riskinhallintatoimia.

Riskinhallintatoimet tänä vuonna uudelleenhyväksyttäville antikoagulanttijyrsijämyrkyille

Tukes määritteli antikoagulanttijyrsijämyrkyille kansalliset riskinhallintakäytännöt vuonna 2011, kun jyrsijämyrkyt hyväksyttiin ensimmäisen kerran biosididirektiivin (98/8/EY) mukaisesti. Kansallisia riskinhallintakeinoja tarvittiin, koska muut eläimet altistuvat jyrsijämyrkyille, eikä yksityiskohtaisista riskinhallintakeinoista pystytty sopimaan jäsenmaiden erilaisten olosuhteiden takia.


Antikoagulanttijyrsijämyrkkyjen tehoaineet on arvioitu uudelleen ja huomiota on kiinnitetty erityisesti riskinhallintakeinoihin. Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) Biosidikomitean kesäkuussa 2016 hyväksymissä lausunnoissa on määritelty käyttäjäryhmäkohtaisia ehtoja ja lausunnoissa on myös yksityiskohtaisia suosituksia huomioitavaksi valmisteiden hyväksymisen yhteydessä. Lausunnoissa on todettu, että jäsenmaat voivat poiketa vastavuoroisissa luvissa määritellyistä ehdoista biosidiasetuksen (528/2012) 37 artiklan perusteella. Tehoaineet hyväksyttiin Biosidien pysyvän komitean äänestyksessä kesäkuussa 2017. Yleensä lausunnoissa määritellyt ehdot sisällytetään sellaisinaan tehoaineiden täytäntöönpanoasetuksiin, jotka ovat sitovaa lainsäädäntöä jäsenmaissa. Tukes aikoo noudattaa myös lausunnoissa annettuja suosituksia mikäli vain mahdollista.


Jyrsijämyrkkyvalmisteiden uudelleen hyväksymisen yhteydessä Tukes uudistaa antikoagulantti-jyrsijämyrkkyjen riskinhallintariskinhallintakäytännöt. Monet nykyiset riskinhallintakeinot on nyt sisällytetty lausuntoihin. Uusilla riskinhallintakeinoilla pyritään tehokkaammin ehkäisemään muiden eläinten altistumista jyrsijämyrkyille. Uudistamiseen vaikuttavat myös ammattitorjujille pakolliseksi muuttuva tuholaistorjujan tutkinto (kemikaalilaki 599/2013) sekä maanviljelijöiden mahdollisuus käyttää ammattikäyttöön rajoitettuja jyrsijämyrkkyvalmisteita omassa maataloustoiminnassaan, kun he ovat suorittaneet kasvinsuojelututkinnon (laki kemikaalilain muuttamisesta 746/2016). Tiedot jyrsijämyrkkyjen käytöstä, torjuttavista lajeista ja jyrsijämyrkkyjen esiintymisestä muissa eläimissä ovat karttuneet sen jälkeen kun nykyiset riskinhallintatoimet otettiin käyttöön.


Kaikki antikoagulanttijyrsijämyrkyt on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi kategorioissa 1A tai 1B (Komission asetus (EU) 2016/1179). Luokitus koskee kaikkia valmisteita, joiden tehoainepitoisuus on 0,003 % tai enemmän. Lisääntymisvaaralliseksi luokiteltuja valmisteita ei hyväksytä kuluttajakäyttöön (biosidiasetus 528/2012, 19 artikla). Luokitus pienentää kuluttajakäyttöön hyväksyttyjen valmisteiden valikoimaa.


Uudet riskinhallintakeinot koskevat jyrsijämyrkkyjen uudelleenhyväksymishakemuksia. Jyrsijämyrkkyjen käyttäjille uudet riskinhallintatoimet tulevat voimaan vuoden 2018 alussa, kun markkinoille tulevat uuden luvan saaneet jyrsijämyrkkyvalmisteet.

Kansalliset riskinhallintakäytännöt, jotka koskevat vuonna 2018 uudelleen hyväksyttäviä jyrsijämyrkkyvalmisteita

1 Kaksi käyttäjäryhmää:
1.    Kuluttajat
2.    Koulutetut ammattilaiset

Koulutettuja ammattilaisia ovat
1.    Tuholaistorjujat, jotka ovat suorittaneet kemikaalilain mukaisen tutkinnon (kemikaalilaki 599/2013, valtioneuvoston asetus 418/2014)
2.    Kasvinsuojelututkinnon suorittanut henkilö, joka torjuu jyrsijöitä omassa maataloustoiminnassaan (laki kemikaalilain muuttamisesta 746/2016, kasvinsuojeluainelaki 1563/2011)

Kolmas käyttäjäryhmä ’Muut ammattilaiset’ eli ammattilaiset, joilla ei ole koulutusta jyrsijämyrkkyjen käyttöön lakkautetaan. Tämän ryhmän poistaminen helpottaa valvontaa ja yksinkertaistaa lupamenettelyä.
2 Kuluttajille hyväksytään valmisteita vain hiirien torjuntaan sisätiloissa.

Kuluttajat käyttävät antikoagulanttijyrsijämyrkkyjä pääasiassa hiirien torjumiseen. Sisäkäyttö vähentää muiden eläinten altistumista jyrsijämyrkyille.
3 Kuluttajille hyväksytään vain esitäytettyjä syöttilaatikoita.

Esitäytetyt syöttilaatikot varmistavat, että kuluttajat käyttävät jyrsijämyrkkyjä vain syöttilaatikoissa.
4 Kuluttajille sallitaan brodifakumia, flokumafeenia ja difetialonia sisältävät valmisteet

Kuluttajille sallitaan näitä tehoaineita sisältävät valmisteet, koska näiden tehoaineiden pitoisuus on mahdollista laskea alle 0,003 % ilman että tehokkuus kärsii.
5 Hiirien torjuntaan tarkoitettujen valmisteiden tehokkuus on testattava metsähiirellä (Apodemus flavicollis). Tehokkuuden testaamista suositellaan myös metsämyyrällä (Myodes glareolus). Hiiriä vastaan tarkoitetuttuja ammattikäyttövalmisteita saa käyttää ulkona eli rakennusten läheisyydessä vain, mikäli tehokkuus metsähiirtä vastaan on osoitettu.

Metsähiiri on Suomessa huomattavasti yleisempi kuin kotihiiri (Mus musculus). Ammattimaisessa tuholaistorjunnassa metsähiiren osuus kaikista hiiritorjunnoista on 85–90 %.
6 Brodifakumia, flokumafeenia ja difetialonia sisältäviä valmisteita voi hakea käytettäväksi sisätilojen lisäksi myös ulkona rakennusten läheisyydessä.

 

Ohjeet hiirien ja rottien asianmukaiseen torjuntaan (PDF)

Jyrsijämyrkyt ja niiden käytön rajoitukset (Kaselin tuhoeläintorjuntapäivän luento 7.11.2014; PDF)

Jyrsijätorjunta rehu- ja elintarviketuotannossa (PDF)

Päivitetty 29.1.2018