Antikoagulantteja sisältävien jyrsijämyrkkyvalmisteiden riskinhallintatoimet

Antikoagulanttijyrsijämyrkyt on hyväksytty biosidivalmisteiksi, vaikka ne aiheuttavat riskiä muille eläimille. Jyrsijät voivat myös kehittyä resistenteiksi antikoagulanttijyrsijämyrkyille. Näistä syistä jyrsijämyrkkyvalmisteet on hyväksytty vain viideksi vuodeksi ja niihin voidaan soveltaa kansallisia riskinhallintatoimia.

Riskinhallintatoimet tänä vuonna uudelleenhyväksyttäville antikoagulanttijyrsijämyrkyille

Tukes määritteli antikoagulanttijyrsijämyrkyille kansalliset riskinhallintakäytännöt vuonna 2011, kun jyrsijämyrkyt hyväksyttiin ensimmäisen kerran biosididirektiivin (98/8/EY) mukaisesti. Kansallisia riskinhallintakeinoja tarvittiin, koska muut eläimet altistuvat jyrsijämyrkyille ja yksityiskohtaisista riskinhallintakeinoista ei pystytty sopimaan jäsenmaiden erilaisten olosuhteiden takia.


Antikoagulanttijyrsijämyrkkyjen tehoaineet on arvioitu uudelleen ja huomiota on kiinnitetty erityisesti riskinhallintakeinoihin. Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) Biosidikomitean kesäkuussa 2016 hyväksymissä lausunnoissa on määritelty käyttäjäryhmäkohtaisia ehtoja ja lausunnoissa on myös yksityiskohtaisia suosituksia huomioitavaksi valmisteiden hyväksymisen yhteydessä. Lausunnoissa on todettu, että jäsenmaat voivat poiketa vastavuoroisissa luvissa määritellyistä ehdoista biosidiasetuksen (528/2012) 37 artiklan perusteella. Tehoaineet tullaan hyväksymään Biosidien pysyvän komitean äänestyksessä viimeistään maaliskuussa 2017. Yleensä lausunnoissa määritellyt ehdot sisällytetään sellaisinaan tehoaineiden täytäntöönpanoasetuksiin, jotka ovat sitovaa lainsäädäntöä jäsenmaissa. Tukes aikoo noudattaa myös lausunnoissa annettuja suosituksia mikäli vain mahdollista.


Jyrsijämyrkkyvalmisteiden uudelleen hyväksymisen yhteydessä Tukes uudistaa antikoagulantti-jyrsijämyrkkyjen riskinhallintariskinhallintakäytännöt. Monet nykyiset riskinhallintakeinot on nyt sisällytetty lausuntoihin. Uusilla riskinhallintakeinoilla pyritään tehokkaammin ehkäisemään muiden eläinten altistumista jyrsijämyrkyille. Uudistamiseen vaikuttavat myös ammattitorjujille pakolliseksi muuttuva tuholaistorjujan tutkinto (kemikaalilaki 599/2013) sekä maanviljelijöiden mahdollisuus käyttää ammattikäyttöön rajoitettuja jyrsijämyrkkyvalmisteita omassa maataloustoiminnassaan, kun he ovat suorittaneet kasvinsuojelututkinnon (laki kemikaalilain muuttamisesta 746/2016). Tiedot jyrsijämyrkkyjen käytöstä, torjuttavista lajeista ja jyrsijämyrkkyjen esiintymisestä muissa eläimissä ovat karttuneet sen jälkeen kun nykyiset riskinhallintatoimet otettiin käyttöön.


Kaikki antikoagulanttijyrsijämyrkyt on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi kategorioissa 1A tai 1B (Komission asetus (EU) 2016/1179). Luokitus koskee kaikkia valmisteita, joiden tehoainepitoisuus on 0,003 % tai enemmän. Lisääntymisvaaralliseksi luokiteltuja valmisteita ei hyväksytä kuluttaja-käyttöön (biosidiasetus 528/2012, 19 artikla). Luokitus tulee todennäköisesti pienentämään kuluttajakäyttöön hyväksyttyjen valmisteiden valikoimaa.


Uudet riskinhallintakeinot koskevat jyrsijämyrkkyjen uudelleenhyväksymishakemuksia, joita on täydennettävä helmikuun 2017 loppuun mennessä. Jyrsijämyrkkyjen käyttäjille uudet riskinhallintatoimet tulevat voimaan vuoden 2018 alussa, kun markkinoille tulevat uuden luvan saaneet jyrsijämyrkkyvalmisteet.

Kansalliset riskinhallintakäytännöt, jotka koskevat uudelleen hyväksyttäviä jyrsijämyrkkyvalmisteita

1 Kaksi käyttäjäryhmää:
1.    Kuluttajat
2.    Koulutetut ammattilaiset

Koulutettuja ammattilaisia ovat
1.    Tuholaistorjujat, jotka ovat suorittaneet kemikaalilain mukaisen tutkinnon (kemikaalilaki 599/2013, valtioneuvoston asetus 418/2014)
2.    Kasvinsuojelututkinnon suorittanut henkilö, joka torjuu jyrsijöitä omassa maataloustoiminnassaan (laki kemikaalilain muuttamisesta 746/2016, kasvinsuojeluainelaki 1563/2011)

Kolmas käyttäjäryhmä ’Muut ammattilaiset’ eli ammattilaiset, joilla ei ole koulutusta jyrsijämyrkkyjen käyttöön lakkautetaan. Tämän ryhmän poistaminen helpottaa valvontaa ja yksinkertaistaa lupamenettelyä.
2 Kuluttajille hyväksytään jatkossa valmisteita vain hiirien torjuntaan sisätiloissa.

Kuluttajat käyttävät antikoagulanttijyrsijämyrkkyjä pääasiassa hiirien torjumiseen. Sisäkäyttö vähentää muiden eläinten altistumista jyrsijämyrkyille.
3 Kuluttajille hyväksytään jatkossa vain esitäytettyjä syöttilaatikoita.

Esitäytetyt syöttilaatikot varmistavat, että kuluttajat käyttävät jyrsijämyrkkyjä vain syöttilaatikoissa.
4 Kuluttajille sallitaan brodifakumia, flokumafeenia ja difetialonia sisältävät valmisteet

Kuluttajille sallitaan näitä tehoaineita sisältävät valmisteet, koska näiden tehoaineiden pitoisuus on mahdollista laskea alle 0,003 % ilman että tehokkuus kärsii.
5 Hiirien torjuntaan tarkoitettujen valmisteiden tehokkuus on testattava metsähiirellä (Apodemus flavicollis). Tehokkuuden testaamista suositellaan myös metsämyyrällä (Myodes glareolus). Hiiriä vastaan tarkoitetuttuja ammattikäyttövalmisteita saa käyttää ulkona eli rakennusten läheisyydessä vain mikäli tehokkuus metsähiirtä vastaan on osoitettu.

Metsähiiri on Suomessa huomattavasti yleisempi kuin kotihiiri (Mus musculus). Ammattimaisessa tuholaistorjunnassa metsähiiren osuus kaikista hiiritorjunnoista on 85–90 %.
6 Brodifakumia, flokumafeenia ja difetialonia sisältäviä valmisteita voi jatkossa hakea käytettäväksi sisätilojen lisäksi myös ulkona rakennusten läheisyydessä.

 

Tällä hetkellä Suomessa käytettävät riskinhallintatoimet:

  • difetialonia, brodifakumia ja flokumafeenia sisältävien valmisteiden käyttö rajoitetaan vain ammattimaisille tuholaistorjujille
  • 19.9.2016 lähtien myös henkilöt, jotka ovat suorittaneet kasvinsuojelututkinnon (Laki kasvinsuojeluaineista 1563/2011) ja jotka tekevät jyrsijätorjuntaa omassa maataloustoiminnassaan), voivat käyttää difetialonia, brodifakumia ja flokumafeenia sisältäviä valmisteita
  • kuluttajat saavat käyttää vain ensimmäisen polven antikoagulantteja rottien torjuntaan ja tämän lisäksi difenakumi- ja bromadiolonivalmisteita hiirien torjuntaan
  • kuluttajatuotteet on pakattava annospusseihin tai valmiisiin syöttilaatikoihin
  • hiirien torjuntaan tarkoitettuja kuluttajatuotteita saa käyttää vain sisätiloissa

 

Nykyiset riskinhallintatoimet (taulukko) (PDF)

Ohjeet hiirien ja rottien asianmukaiseen torjuntaan (PDF)

Jyrsijämyrkyt ja niiden käytön rajoitukset (Kaselin tuhoeläintorjuntapäivän luento 7.11.2014; PDF)

Jyrsijätorjunta rehu- ja elintarviketuotannossa (PDF)

Päivitetty 10.2.2017