Tukes voi sähkötuotteiden markkinavalvonnassa rajoittaa tuotteen vapaata liikkuvuutta vain suomalaisten valmistajien ja maahantuojien kautta myyntikielloilla, toimituskielloilla tai tuotteiden takaisinvedoilla. Markkinavalvonnan kannalta ostaja on maahantuoja, kun tuote ostetaan ulkomaiselta yritykseltä verkkokaupasta.

Kaikkia EU-maita koskee etämyyntidirektiivi, joka määrittelee kuluttajansuojan vähimmäistason. Suomessa etämyyntisäännökset löytyvät Kuluttajansuojalain 6 luvusta. Suomen laki tulee sovellettavaksi silloin, kun ostaja on kuluttaja ja myyjä elinkeinonharjoittaja ja molemmat ovat Suomessa. Suomen kuluttajansuojalaki saattaa toisinaan tulla sovellettavaksi myös rajat ylittävässä kaupassa. Selvintä sovellettavuus on silloin, jos kuluttaja on tilannut ja maksanut tavaran Suomessa ja myyjä markkinoi tuotteitaan Suomeen (esimerkiksi mainokset tai nettisivut ovat kokonaan tai osittain suomeksi, myyjällä on maksuyhteys tai asiakaspalvelua Suomessa ja tavarat toimitetaan Suomeen). Tapauksesi vaikuttaa juuri tällaiselta. Kuluttajasuoja-asioissa auttavat kunnalliset kuluttajaneuvojat. Lisätietoja kuluttajasuojasta löytyy Kuluttajaviraston kotisivuilta osoitteesta http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/kuluttajaneuvojat/

Kuluttajaviraston sivuilla on Verkkokauppa-apuri, jonka avulla voi arvioida verkkokauppiaan luotettavuutta: http://217.152.209.150/verkkokauppa/verkkokauppa.htm .

Vastoin yleistä luuloa Suomessa ei ole kireämpiä vaatimuksia sähkölaitteille kuin muuallakaan Euroopassa, vaan vaatimukset on harmonisoitu direktiiveillä ja vaatimustasoa on täsmennetty eurooppalaisilla harmonisoiduilla standardeilla. Lähtökohtana on, että valmistajat ja muut vastuulliset itse huolehtivat siitä, että tuotteet täyttävät vaatimukset. Valvonta tapahtuu kaikkialla Euroopassa pistokokein ja on tarkoitettu vain täydentämään elinkeinonharjoittajien omavalvontaa. Periaatteessa tuotteen pitäisi poistua koko Euroopan markkinoilta, jos se on jossakin todettu vaaralliseksi. Valitettavasti näin ei aina tapahdu. Viranomaiset kyllä ilmoittavat toisilleen vaarallisista tuotteista, mutta useimmissa maissa viranomaisella täytyy olla pitävä näyttö tuotteen vaatimustenvastaisuudesta, ennen kuin tuotteen markkinoilla oloa voidaan rajoittaa. Tällaiseksi näytöksi ei aina riitä pelkkä toisesta jäsenmaasta saatu ilmoitus, koska eri maiden markkinoilla olevat tuotteet voivat olla erilaisia samoista tyyppimerkinnöistä huolimatta. Kun ilmoituksia liikkuu jäsenmaiden välillä satoja vuodessa, ei parhaillakaan viranomaisresursseilla voida varmistaa kaikkien tuotteiden poistumista koko Euroopan markkinoilta. Järjestelmä on rakennettu luottaen siihen, että vastuun tuotteiden poistamisesta ottavat sähkölaitteiden toimitusketjuun osallistuvat elinkeinonharjoittajat.

Mökki-TV:tä ei kannata siirtää talveksi kaupunkiasuntoon. Turvallisuuden puolesta riittää, että mökkisesongin alettua annetaan TV:n lämmetä ja haihduttaa kosteutensa ennen käyttöä. Kun huoneessa on parikymmentä astetta lämmintä, 5 tunnin käyttökaranteeni on sopiva. Talven voimakkaatkin lämmönvaihtelut ovat stressaavia elektroniikkalaitteelle sekä talveksi käytöstä poistetulle jääkaapille ja pakastimelle. Aika harvoin laitteet kuitenkaan rikkoontuvat talven aikana. Turvallisuusongelmaa ei synny sähkölaitteen kylmäsäilytyksestä, mutta hiiret saattavat nakertaa liitosjohtoja. Siksi on hyvä tarkistaa niiden kunto keväällä.

Ulkomailla matkustava huomaa toisinaan vastustamattoman edullisen laitteen. Ulkonäkökin - vaikkapa valaisimen - voi olla niin houkuttava, että matkaaja haluaa sen omakseen. Mutta miten on turvallisuuden ja kotioloihin soveltuvuuden laita?

Tarkista muutama seikka ennen kaupantekoa:

• että laite on tarkoitettu toimivaksi 230 V 50 Hz verkkojännitteellä. Luvut yleensä löytyvät arvokilvestä. Siinä pitää myös olla valmistajan identifikaatio ja laitteen yksilöllinen mallimerkintä tai -nimi. 220 ja 240 V laitteita voi meillä myös käyttää. Jos 50 Hz -merkintää ei löydy, sen sijaan voi lukea VAC (Volts Alternating Current) tai V~. Mutta jos merkintä on 60 Hz, jätä laite varmuuden vuoksi ostamatta, ellet osaa arvioida eron merkitystä.
• että verkkoliitäntäjohto on luotettavan tuntuinen (ei hento "soittokellon parijohto").
• että jos pistotulppa ei ole suojamaadoittava, arvokilvestä löytyy merkki jossa on kaksi sisäkkäistä neliötä, tarkoittaen suojaeristettyä rakennetta.
• jos ostat ETA-alueelta, laitteessa - yleensä sen arvokilvessä - tulee olla CE-merkki. Lisäksi voi löytyä pohjoismainen testausmerkki FI-, S-, D- tai N-ympyrän sisällä. Silloin voit olla melko varma siitä, että laite soveltuu kotiisi ja on turvallinen.
• että mukana on käyttö- ja asennusohje, jonka kieltä ymmärrät.
  ota selvää takuusta. Saatko korjautettua laitteen Suomessa? Entä takuuajan umpeuduttua? Tunnettujenkaan merkkien kaikkiin laitemalleihin ei saa osia Suomesta, ellei malli satu olemaan täällä myynnissä
• Jos laite on viihde-elektroniikkaa tarkista, että se toimii samojen normien mukaan kuin meillä. TV-lähetysnormeja ja dvd-formaatteja on monia. Normiselvityksen tekeminen on erityisen hankala asia
• Tietokoneiden osalta johtuu kielikysymyksen eteen. Löytyvätkö skandinaaviset kirjaimet tarvittaessa?
  

Jos tilaat sähkötuotteen netin kautta ulkomailta, tarkistuslista on samanlainen kuin yllä. Sen lisäksi itse kaupanteko voi kangerrella. Kuluttaja-lehdessä nro 1/2004 oli asiasta hyvä artikkeli nimeltä "Nettiostoksilla". Jos tulee mitä tahansa ongelmia tuotteesta, vastuuasioita on vaikeampi hoitaa, kun olet ostanut sen ulkomailta.
(Teksti tehty TEHO-lehteä 6/2004 varten.)

Televisiossa, digiboxissa ja melkein jokaisessa viihde-elektroniikan laitteessa on häiriövaimennuskondensaattoreita kytketty 230 V verkkojohdon johtimista laitteen runkoon. Ne on kytketty verkkojohdon puolelle verkkokytkintä (siihen on syynsä). Näin ollen laitteen rungosta saa sähköiskutuntemuksia, vaikka kytkin olisi "pois-asennossa", kun samanaikaisesti koskettaa maapotentiaalia lämpöpatterista tai vaikka keskusantennijohdon päätä.

Isku on vaaraton. Virta on enintään 0,25 mA, mutta kuitenkin niin suuri, että se tuntuu inhottavalta. Ainoa konsti välttää isku on muistaa varoa koskettamasta laitteen runkoon, kun sen tulppa on pistorasiassa eikä runko ole ensin esim. keskusantennikaapelin kautta maadoitettu.

Tietokoneen virtalähteessä on myös häiriövaimennuskondensaattoreita ja sama mahdollisuus saada "sähköisku", jos pc:n suojamaadoittava pistotulppa (suko-tulppa) ei ole suojamaadoituspistorasiassa. Suurin sallittu vuotovirta suojamaadoitettavilla it-laitteilla on 0,5 mA.

Suomessa on käytössä yli 3 miljoonaa televisiota. Näistä syttyy palamaan runsaat 200 kappaletta vuosittain. Noin 70 paloa on sellaisia, joissa tuli pääsee television ulkopuolelle sytyttäen huoneiston. Ikääntymisen ja käytön myötä television liitosten ja komponenttien vikaantumisen todennäköisyys kasvaa. Televisio, joka on yli kymmenen vuotta vanha ja jota käytetään päivittäin, kannattaa huollattaa ellei sitä ole huollettu viiteen vuoteen.

Turvatekniikan keskus on selvittänyt radio- ja televisiohuolloilta televisiopalojen syitä ja eri merkkien yleisyyttä tv-paloissa. Huoltoliikkeiden vastauksista käy ilmi, että televisiopalot syttyvät joko virheellisestä käytöstä tai teknisestä viasta. Kiistattomasti ei ole voitu osoittaa, että jokin televisiomerkki tai -malli olisi markkinaosuuteensa nähden yliedustettuna.

Television toimivuutta ja paloturvallisuutta heikentävät puutteellinen ilmankierto, vesi- ja puhdistusaineet, pöly, ilman epäpuhtaudet (tupakansavu ja rasvat) sekä kuljetukset.

Palovaaran välttämiseksi on television käytössä ja sijoittelussa syytä noudattaa seuraavia ohjeita:

Television päälle ei saa sijoittaa kynttilää, kasveja, kukkamaljakoita tai muitakaan tavaroita.
Television tuuletusaukkoja ei pidä peittää verhoilla tai liinoilla.
Televisiota ei kannata sijoittaa liian ahtaasti rakenteisiin esim. kirjahyllyyn.
Television pölyn poistosta kannattaa huolehtia imuroimalla television päältä ja tuuletusaukkojen ulkopinnoilta. Television sisäpuoliset huoltotoimenpiteet ovat turvallisuussyistä valtuutettujen ammattilaisten tehtäviä.
Television siirtämisessä ja kuljetuksissa on vältettävä tärinää ja kolhuja.
Television valmiusvirta kannattaa katkaista kun televisio on pidempään käyttämättä.
Jos televisio kuitenkin syttyy palamaan, on toimittava nopeasti:

Katkaise laitteesta heti virta: vedä pistotulppa seinästä tai katkaise virta päätaulun kytkimestä.
Pelasta ihmiset välittömästä vaarasta. Myrkyllinen savu voi tappaa parissa minuutissa.
Sammuta alkusammutusvälinein (käsisammutin, sammutuspeite).
Poistu paikalta ajoissa.
Hälytä palokunta turvallisesta paikasta.

Ei suojaa, koska televisiopalossa on kysymys yleensä huonon liitoksen tai komponentin kuumenemisesta, ei vikavirrasta yleiseen maapotentiaaliin tai sähköverkon suojamaahan. Televisiopalon vaaran voi tunnistaa vasta kun TV alkaa haista tai siitä tulee savua. Ulkoisia varolaitteita on saatavilla, jotka kytkevät tv:n virran pois huomatessaan savua.

Autonlämmitysjohdot kannattaa turvallisuussyistä aina irrottaa käytön jälkeen pistorasiasta ja pistorasiakotelon kansi on syytä pitää lukittuna. Avoin pistorasiakotelo tai vapaasti roikkuva lämmitysjohto on vaarana esimerkiksi leikkiville lapsille tai kotieläimille. Lisäksi avoimena pidettävä kotelo on altis ilkivallalle. Uusimmissa ulkopistorasioissa on pakollisena lisäsuojana vikavirtasuojakytkin, eikä näiden pistorasioiden tarvitse välttämättä olla lukituissa koteloissa.

Taloyhtiöiden ja muiden autolämmityspistorasioita omistavien yhteisöjen olisi hyvä laatia autoilijoille selkeät ohjeet pistorasioiden käytöstä. Samalla tulisi kieltää liitäntäjohtojen jättäminen irrallisena kiinni pistorasiaan.

Energiamerkki on pakollinen kotitalouteen myytävissä kylmälaitteissa, pyykinpesukoneissa, kuivausrummuissa, kuivaavissa pesukoneissa, astianpesukoneissa, sähköuuneissa, ilmastointilaitteissa sekä lampuissa. Merkin on oltava kuluttajien nähtävillä myytävien laitteiden mallikappaleissa.

Energiamerkintä ei ole pelkästään lakisääteinen velvollisuus. Se auttaa ja ohjaa kuluttajia tekemään valintoja energiataloudellisesti. Kun kuluttajat oppivat tuntemaan merkin ja tiedostamaan vihreän ja punaisen nuolen merkityksen, poistuvat "tuhlaavat" laitteet vähitellen markkinoilta. Merkinnästä kerrotaan Sähköisissä merkeissä -sivustolla, ja siitä jakaa tietoa myös energiansäästön palvelukeskus Motiva.

Valmistajat ovat kehittäneet tuotantoaan siten, että laitteiden energiatehokkuus on parantunut ja esim. kylmälaitteissa on otettu käyttöön uudet entistä tehokkaampaa laitetta ilmaisevat A+ ja A++ luokat (vastaavasti D luokkaa heikompien kylmälaitteiden markkinointi on säädöksillä tullut kielletyksi).

Merkkien esilläoloa on valvottu v. 2004 yli 300 myymälässä. Valvonnassa on todettu, että läheskään kaikissa myymälöissä merkit eivät ole olleet vaatimusten mukaisesti esillä, ja tästä on annettu huomautuksia kauppiaille.

Pienjännitedirektiivi (siltä osin kuin pääasialliseksi vaaranaiheuttajaksi voidaan katsoa sähkö), EMC-direktiivi (sähkömagneettinen yhteensopivuus) ja konedirektiivi koskevat myös yksittäisten koneiden valmistamisesta. Tuotteen mukana tulee olla käyttöohjeet ja vaatimustenmukaisuusvakuutus kohdemaan kielellä. Pelkät englanninkieliset dokumentit eivät riitä.

Konedirektiivin vaatimuksista saa tarkemmin tietoa sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta,  puh. (09) 160 01.

Monissa, ei suinkaan kaikissa, tänään myynnissä olevassa jäähdytyslaitteissa käytetään ilmakehälle vähemmän haitallisia hiilivetykaasuja, joista yksi on jäähdytysisobuteiini. Laitteeseen ei sisälly niin paljon kaasua että vuodosta koituisi terveydelle haittaa, mutta tämä kaasu on räjähdysherkkää siinä missä tavallinen neste- tai kaupunkikaasukin. Siitä syystä käyttöohjeessa varoitellaan ja neuvotaan. Laitteen kuljetuksessa voi sattua jotakin joka aiheuttaa vuodon. Kannattaa varmuuden vuoksi noudattaa annettuja ohjeita mm. huoneen tuuletuksesta asennuksen yhteydessä.