Uusien säädösten mukaiset painelaitteet

  • Voiko Tukesilta saada kannanoton siitä, sovelletaanko KTMp 938/1999:ää sellaiseen laitteeseen, johon päätöksestä ei tunnu saavan selvää vastausta?

    Tukes ei voi antaa juridisesti sitovaa kannanottoa KTM:n painelaitepäätöksen 938/1999 soveltamisesta sellaiseen laitteeseen, jossa päätöksen soveltamisalue on tulkinnanvarainen. Päätöksen taustalla olevaan painelaitedirektiiviin on Euroopan painelaiteviranomaisten ym. yhteistyönä tehty soveltamisohjeita, jotka voivat auttaa joissain tapauksissa. Painelaitedirektiivin soveltamisen yleisperiaatteena on se, että sitä sovelletaan laitteisiin, joissa paineesta voi aiheutua vaara ja joille vapaan liikkuvuuden periaate on tarpeen eikä laitteiden turvallisuutta ja vapaata liikkuvuutta takaa jokin muu direktiivi tai kansainvälinen sopimus.

    Valmistaja vastaa siitä, onko painelaite direktiivin vaatimusten mukainen. Valmistajan velvollisuus on myös tarkistaa, kuuluuko tuote jonkin direktiivin soveltamisalaan (ks.
    Blue Guide, kohdat 3.1.1 ja 2.2.1). Tarkistamisessa voi Tukes tarvittaessa yrittää auttaa, vaikka neuvot eivät ole juridisesti sitovia.

  • Maahantuomissani painelaitteissa on CE-merkintä. Mistä saan tietää, mitä CE-merkintä tarkoittaa?

    CE-merkintä tarkoittaa, että laite on kaikkien sitä koskevien, CE-merkintää edellyttävien direktiivien mukainen. Tarkemmin asiasta kerrotaan EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa, jonka CE-merkinnän kiinnittänyt valmistaja tai valmistajan edustaja laatii painelaitteesta (ks. myös Blue Guide, kohta 5.4).

  • Onko CE-merkityn painelaitteen mukana aina toimitettava vaatimustenmukaisuusvakuutus?

    Ei ole, mutta Tukes suosittelee sen toimittamista. Vaatimustenmukaisuusvakuutusta tarvitaan rekisteröitävän painelaitteen painelaitekirjaa varten, tai jos markkinavalvontaviranomainen (kuten Tukes) pyytää sen nähtäväksi. Lisäksi monet laitteen ostajat voivat tarvita sitä. Ks. myös painelaitedirektiivin soveltamisohje 9/16.

  • Valmistan paineenalaisia lisälaitteita. Suurimmat niistä luokitellaan KTM:n painelaitepäätöksessä (938/1999) luokkaan II ja pienimmät kuuluvat hyvän konepajakäytännön piiriin (938/1999 6 §). Kaikkien valmistuksessa noudatetaan luokkaan II sopivaa laatujär

    Ei. Hyvän konepajakäytännön painelaitteissa ei saa olla KTM:n painelaitepäätöksen mukaista CE-merkintää. Niissä saa olla jotain muuta sovellettavaa direktiiviä tarkoittava CE-merkintä.

  • Onko varoventtiilissä aina oltava CE-merkintä?

    Ei.

    1. Jos varoventtiilillä (varolaite) suojataan hyvän konepajakäytännön painelaitetta tai laitekokonaisuutta, ei varoventtiilin tarvitse täyttää olennaisia turvallisuusvaatimuksia (ks. KTM:n painelaitepäätös 938/1999, 4 § ja liite II). Tällöin varoventtiiliä ei CE-merkitä. Hyvän konepajakäytännön painelaitteessa tai laitekokonaisuudessa saa tietysti olla myös CE-merkitty varoventtiili.
    2. Jos varoventtiilin vaatimustenmukaisuus arvioidaan vasta laitekokonaisuuden arvioinnissa, ei siihen tule CE-merkintää (ks. KTM:n painelaitepäätös, 12 § ja 16 §: niiden laitekokonaisuuksien arviointimenettely, joiden on täytettävä olennaiset turvallisuusvaatimukset).
    3. Siirtymäkauden ajan 29.5.2002 saakka varoventtiili voidaan valmistaa myös vanhojen säädösten mukaisena, jolloin siihen ei tule KTM:n painelaitelaitepäätöksen mukaista CE-merkintää. Siinä voi kuitenkin olla jonkin muun sovellettavan direktiivin mukainen CE-merkintä.

    Muissa tapauksissa edellytetään KTM:n painelaitepäätöksen CE-merkintä.

  • Saako ns. hyvän konepajakäytännön säiliöön (KTMp 938/1999 6 §) kiinnittää varoventtiilin, jossa on painelaitedirektiiviin liittyvä CE-merkintä?

    Kyllä saa. Varoventtiilissä oleva CE-merkintä osoittaa, että vain varoventtiili on päätöksen 938/1999 olennaisten vaatimusten mukainen. CE-merkintä ei saa olla sellainen, että sitä voi erehtyä pitämään myös säiliötä koskevana.

  • Onko kylmälaitos laitekokonaisuus, jonka vaatimuksenmukaisuus on arvioitava käyttövalmiina, ja merkittävä CE-merkinnällä?

    Kyllä, jos sovelletaan uusia säädöksiä ja kylmälaitoksella tarkoitetaan painelaitekokonaisuutta. Standardin SFS 5096 käsitteitä käyttäen kylmälaitos voi sisältää sellaisia osia, jotka eivät liity painelaitedirektiiviin (kuten jäähdytettävän tilan tuuletusratkaisut, sähkölaitteistot, kompressorit). Seuraavassa 'kylmälaitos'-sanaa käytetään koskemaan paineistettavaa järjestelmää varusteineen. KTM:n painelaitepäätöksessa 938/1999 (ks. päätöksen 3 §, kohta 6) kylmälaitos on laitekokonaisuus, jonka valmistaja voi saattaa markkinoille sellaisenaan käyttöönotettavaksi. Tällöin kylmälaitoksen vaatimustenmukaisuus on arvioitava ennen markkinoille saattamista, jos siinä on yksikin sellainen painelaite (säiliö, höyryn tai ylikuumennetun veden tuotannon painelaite, putkisto), jonka on täytettävä päätöksen liitteen I olennaiset turvallisuusvaatimukset. Kylmälaitokseen kiinnitetään laitekokonaisuutta tarkoittava CE-merkintä (ks. päätöksen 5 §, 12 § ja 16 §). Jos kylmälaitos kootaan painelaitteista vasta käyttöpaikalla, on kylmälaitoksen vaatimustenmukaisuus arvioitava kokoonpanon jälkeen ja siihen on kiinnitettävä CE-merkintä, jos kokoonpanoa ei tee käyttäjä.

  • Miten luokitellaan KTM:n painelaitepäätöksessä 938/1999 levylämmönvaihtimet (juotettu tai päätylevyillä ja ruuveilla kokoonpuristettu rakenne)?

    Levylämmönvaihtimet luokitellaan päätöksen liitteen II säiliökuvien 1 - 4 mukaan. Jokainen kierto luokitellaan sen suurimman sallitun käyttöpaineen (PS), tilavuuden (V) ja sisällön perusteella. Korkeimman luokan antava kierto määrää levylämmönvaihtimen luokituksen (vrt. päätöksen 9 §, 2 momentti).

  • Jos tuodaan painelaite USA:sta Suomeen, kelpaako ASME-stamp?

    Ei. ASME-koodin ja KTMp 938/1999 liitteen I olennaisten turvallisuusvaatimusten erojen vuoksi on todennäköistä, että ASME-koodin mukaisesti valmistettava painelaite ei vastaa uusia säädöksiä. Tämä on tapauskohtaisesti arvioitava kyseisessä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyssä (moduulissa).

  • Onko laitoksen sisäpuolella oleva osuus siirtoputkistosta painelaitemääräysten alainen, vrt. KTM:n painelaitepäätös 938/1999, 2 §, kohta 1?

    Kyllä. Laitoksen sisäpuolella oleva osa siirtoputkistosta ei ole painelaitepäätöksen 2 § kohdan 1 tarkoittama siirtoputkisto, vaan päätöksen 3 § kohdassa 3 tarkoitettu putkisto (viimeiseen laitoksen alueella sijaitsevaan sulkuventtiiliin saakka).
    Ks. myös kohtaa Maakaasuputkistot.

  • Voiko KTM:n painelaitepäätöksen 938/1999 mukaisesti CE-merkittyä venttiiliä (paineenalaista lisälaitetta) käyttää kohteissa, jotka eivät ole painelaitepäätöksen soveltamisalassa?

    Kyllä. Käyttökohteeseen saadaan liittää painelaitepäätöksen mukaisesti CE-merkittyjä venttiilejä ja muita paineenalaisia lisälaitteita, vaikka käyttökohde ei ole painelaitepäätöksen soveltamisalassa - edellyttäen, että ne sopivat kohteeseen ja ovat toimintakyvyltään ym. toiminnallisilta ominaisuuksiltaan riittäviä:

    • käytössä olevien painelaitteiden ja laitekokonaisuuksien korjaus- ja muutostyöt;
    • yksinkertaiset painesäiliöt;
    • siirtoputkistot, sillä niiden standardipainelaitteet ovat painelaitepäätöksen soveltamisalassa;
    • kuljetettavissa painelaitteissa voidaan käyttää myös painelaitepäätöksen CE-merkinnällä varustettuja venttiileitä ja lisälaitteita - kuljetettavien painelaitteiden direktiivi 1999/36/EY, joka tulee sovellettavaksi 1.7.2001.
  • Miten menetellään niiden painelaitteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa, joiden suurin sallittu käyttöpaine on enintään 0,5 bar?

    KTM:n painelaitepäätöstä 938/1999 ei sovelleta painelaitteisiin, joiden suurin sallittu käyttöpaine on enintään 0,5 bar. Tällaisissa painelaitteissa sovelletaan painelaitelakia (869/1999, 3 § ja 6 § 1 mom). Painelaitesäädösten perustella riittävä turvallisuustaso voidaan saavuttaa esimerkiksi noudattamalla suunnittelussa ja valmistuksessa hyvää konepajakäytäntöä - vrt. 938/1999, 6 §.

    Siirtymäkauden ajan 29.5.2002 saakka voidaan suunnittelussa, valmistuksessa, käyttöönotossa ja niihin liittyvissä tarkastuksissa toimia myös vanhojen säädösten mukaisesti.

    Suunnittelussa ja valmistuksessa käytetään soveltuvia painelaite- tai paineastiastandardeja.

  • Uutta teollisuuslaitosta ollaan ottamassa käyttöön. Laitoksessa on rekisteröitäviä ja ns. 3 §:n painesäiliöitä (KTMp 953/1999). Onko 3 §:n painesäiliöille tehtävä käyttöönottotarkastus, kun rekisteröitäville painesäiliöille tehdään 1. määräaikaistarkastus

    Käyttöönottotarkastusta ei ole määritelty painelaitesäädöksissä, ks. myös kysymys 4-1. Rekisteröitäville painelaitteille tehdään ensimmäinen määräaikaistarkastus käyttöönoton yhteydessä.

    Painelaitepäätös (938/1999, 12 §) edellyttää, että valmistajan yhtenäiseksi ja toiminnalliseksi kokonaisuudeksi kokoamille painelaitteille tehdään laitekokonaisuuden arviointi. Se sisältää samankaltaisia toimenpiteitä kuin käyttöönottotarkastus, esim. varolaitteiden tarkastus. Laitekokonaisuuden valmistaja voi olla esim. teollisuuslaitoksen suunnitellut ja siitä kokonaisvastuun ottava insinööritoimisto.

  • Minkä tyyppisiä varolaitteita painelaitepäätöksessä 938/1999 mainitaan?

    Varolaitteet ovat painelaitteen tai laitekokonaisuuden suojalaitteita ja niiden tarkoituksena on suojata painelaitteita sallittujen raja-arvojen (paine, lämpötila, veden korkeus, virtaus jne.) ylittymiseltä. KTM:n painelaitepäätös (938/1999) 3§, kohta 4 määrittelee varolaitteet seuraavasti:

    a) Painetta suoraan rajoittavat laitteet kuten varoventtiilit, murtokalvot, nurjahdustangot, ohjatut varolaitteet (Controlled Safety Pressure Relief System, CSPRS).

    b) Rajoitinlaitteet, jotka joko aktivoivat korjaavan toimen tai aiheuttavat katkaisun tai katkaisun ja lukituksen, kuten paine-, lämpötila- tai pintakytkimet sekä turvallisuuteen liittyvät mittaus-, valvonta- ja säätölaitteet (Safety Related Measurement Control and Regulation, SRMCR).

    Huom 1. Samassa laitekokonaisuudessa voi olla molemmantyyppisiä varolaitteita. Varolaitteen tai laiteyhdistelmän soveltuvuus määritellään painelaitteen tai -laitekokonaisuuden erityisominaisuuksien perusteella, ks. soveltamisohje 1/43.

    Huom 2. Mittauslaitteisto ei sellaisenaan ole varolaite, sillä määritelmän mukaan varolaitteessa on oltava
    - mittaus- tai ilmaisintoiminto sekä
    - toiminto, joka joko aktivoi korjaavan toimen tai aiheuttaa katkaisun tai katkaisun ja lukituksen

    Jotta säätölaitteisto voitaisiin luokitella varolaitteeksi, se on suunniteltava ja tuotava markkinoille laitteena, jonka perustarkoituksena on suojata painelaitetta sallittujen raja-arvojen ylittymiseltä, jolloin sen on oltava liitteen I kohdan 2.11 mainittujen varolaitteita koskevien olennaisten turvallisuusvaatimusten mukainen, ks. soveltamisohje 1/20.

  • Minkä luokittelukuvan mukaan mekaaniset ja ohjatut varoventtiilit sekä rajoitinlaitteet luokitellaan?

    Varolaitteet luokitellaan vaativimpaan luokkaan IV, niille ei ole erikseen luokittelukuvia. Luokassa IV on käytettävissä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt B+D, B+F, G tai H1. Poikkeuksena on varolaitteen valmistaminen tiettyyn laitteeseen, jolloin luokitus voidaan tehdä suojattavan laitteen luokan mukaan.

  • Mitä olennaisia turvallisuusvaatimuksia varolaitteilta edellytetään?

    Painelaitepäätös käsittelee paineesta aiheutuvia vaaroja (samoin niiltä suojautumista). Se edellyttää, että valmistaja erittelee em. vaarat ja ottaa ne huomioon painelaitteen ja laitekokonaisuuden suunnittelussa ja valmistuksessa.

    Painelaitteen suojausta sallittujen rajojen ylittämiseltä käsitellään painelaitepäätöksen olennaisten turvallisuusvaatimusten liitteen I kohdassa 2.10 ja varolaitteita kohdassa 2.11. Liekillä tai muulla tavoin lämmitettäville painelaitteille (esim. höyry- ja vesikattilat), joissa on ylikuumenemisen vaara, esitetään vaatimuksia kohdassa 5.

    Varolaitteilta edellytetään soveltuvuutta suunniteltuihin kohteisiin sekä luotettavuutta. Suunnittelun perusperiaatteita ovat muun muassa riippumattomuus muista toiminnoista, järjestelmän varmennus, turvallinen vikaantuminen, erilaisuus ja itse-diagnostiikka sekä huolto- ja koestusnäkökohtien huomioon ottaminen.

    Varolaitteille tulee tehdä asianmukainen loppuarviointi ja merkinnät ja laatia tarpeelliset asiakirjat mukaan lukien vaatimustenmukaisuusvakuutus (mainittuna kaikki käytetyt direktiivit), ks. myös Tukes-tiedote: Paineenalaisten lisälaitteiden ja varolaitteiden merkinnät ja käyttöohjeet.

    Yhdenmukaistettu standardi SFS-EN 764-7 käsittelee lämmittämättömien painelaitteiden (säiliöt, putkistot, paineenalaiset lisälaitteet, laitekokonaisuudet) varolaitteita. Tulitorvi- ja vesiputkikattiloiden varolaitteille ovat valmistuneet/valmisteilla standardit EN 12952-10, EN 12953-8, prEN 12952-11ja prEN 12953-9. Yhdenmukaistettuihin standardeihin sisältyy vaatimuksenmukaisuusolettama.

    Huom 1. Painelaitepäätöksen (painelaitedirektiivi 97/23/EY) lisäksi rajoitinlaitteita sisältävän automaatiojärjestelmän muita sovellettavia direktiivejä ovat ainakin pienjännitedirektiivi 73/23/ETY ja EMC-direktiivi 89/336/ETY.

    Huom 2. Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely ja painelaitepäätöksen olennaiset turvallisuusvaatimukset koskevat koko varolaitejärjestelmää, eivätkä pelkästään yksittäistä varolaitejärjestelmän osana olevaa anturia, ks. soveltamisohje 1/25.

  • Missä vaiheessa varolaitteena toimiva mittaus- ja automaatiojärjestelmä hyväksytään osaksi painelaitekokonaisuutta?

    Mittaus- ja automaatiojärjestelmään perustuvat varolaiteratkaisut ovat yleensä tapauskohtaisia ja erityisesti isojen laitekokonaisuuksien tapauksessa mittalaitteiden (anturien), säätöpiirien ja järjestelmien asennukset, lopulliset säädöt, viritykset ja testaukset tehdään rakennettavassa laitoksessa ja hyväksytään käyttöön laitekokonaisuuden lopputarkastuksen yhteydessä.

    Mittaus- ja automaatiojärjestelmän tarkastuksilla ja koekäytön aikaisilla testauksilla varmistetaan, että järjestelmä täyttää varolaitteilta edellytetyt olennaiset turvallisuusvaatimukset kaikilta osin.

    Huom. Laitekokonaisuuden arviointiin sisältyy painelaitteiden arviointi tarvittaessa, painelaitteiden yhdistäminen, käyttöarvojen pysyminen sallituissa arvoissa sekä lopputarkastus, johon kuuluu silmämääräinen tarkastus ja asiakirjojen tarkastus, painekoe sekä laitekokonaisuuden varolaitteiden tarkastus.

    Lisätietoja painelaitteiden varolaitteista- ja järjestelmistä muun muassa standardeista SFS-EN 764-7, prEN ISO 4126-1-7, EN 954-1, prEN 50156-1, EN 60529, IEC 61508, EN 837-1,-3, SFS- EN 12952, SFS- EN 12953.

  • Kattilaan sisältyy putkiston kaltaisia osia kuten päähöyry- ja syöttövesiputket, tyhjennysputkistot ja ilmanpoistoputkistot jne. Voidaanko tällaisia putkiston kaltaisia osia käsitellä "kattila"-laitekokonaisuudessa putkistoina?

    Putkiston ja kattilan rajana on sulkuventtiili (mukaan lukien) tai jos sitä ei ole, ensimmäinen poikittaisliitos tai laippa (ks. soveltamisohje 3/4).

    Kun edellä lueteltuja putkiston kaltaisia osia ei lämmitetä liekillä tai muutoin ja niissä ei ole ylikuumenemisen vaaraa (kattilan vaaroja koskeva selvityksen perusteella), voidaan ne käsitellä "kattila"-laitekokonaisuudessa putkistoina.

    Ks. myös painelaitedirektiivin soveltamisohjeet 1/42, 2/3, 2/22, 3/7 ja 4/6.

  • Miten luokitellaan varoventtiilistä eteenpäin lähtevä ulospuhallusputkisto ja mitkä ovat varoventtiilin ja putkiston yhdistävän pysyvän liitoksen vaatimukset (esim. putkisto varoventtiilistä soihdulle)?

    Varoventtiilistä eteenpäin lähtevä ulospuhallusputkisto luokitellaan putkiston suurimman sallitun käyttöpaineen (PS), nimellissuuruuden (DN) ja sisällön mukaan käyttäen painelaitepäätöksen (938/1999) liitteen II luokituskuvia 6 - 9.

    Varoventtiilin ja putkiston yhdistävän pysyvän liitoksen (esim. hitsausliitoksen) vaatimukset määräytyvät putkiston luokituksen mukaan. Tällaisia pysyviä liitoksia ovat myös ne hitsausliitokset, joilla varolaitteen asentava toiminnanharjoittaja liittää putkia ja laippoja varoventtiiliin sen yhdistämiseksi ulospuhallusputkistoon.

    Huom 1:
    Varoventtiilin valmistukseen sisältyvien pysyvien liitosten vaatimukset määräytyvät varoventtiilin mukaan - siis yleensä luokka IV.

    Huom 2:
    Ks. painelaitedirektiivin soveltamisohje 3/15.

  • Yrityksemme valmistaa painelaitteita, joiden rakenteet on hyväksytetty ilmoitetulla laitoksella B1-moduulin (EY-suunnitelmatarkastus) mukaisesti. Miten pitkään nämä tarkastustodistukset ovat voimassa ja kuinka pitkän aikaa niitä pitää säilyttää?

    KTM:n painelaitepäätöksen (938/1999) liitteen III moduuli B1:n kuvauksessa ei määritetä EY-suunnitelmatarkastustodistukselle voimassaoloaikaa. Ilmoitettu laitos tarkastaa asiakirjat ja esittää perusteluissaan, millä edellytyksillä ne ovat voimassa. Tarkastustodistuksen voimassaolon edellytykset vaihtelevat siten painelaitetyypeittäin tapauskohtaisesti. Valmistusvaiheeseen liittyy ilmoitetun laitoksen arvioinnit (moduuliyhdistelmät B1+F tai B1+D).

  • Painelaitteiden teknisiä asiakirjoja tulee säilyttää väh. 10 v.laitteen viimeisestä valmistuspäivästä. Kuka vastaa painelaitteiden teknisistä asiakirjoista ja missä ne tulee säilyttää.Pitääkö ns. painelaitekirjaan liittää alkuperäiset tekniset asiakirjat?

    Valmistajan on laadittava tekniset asiakirjat. Teknisten asiakirjojen tarkoituksena on antaa tietoa painelaitteen suunnittelusta, valmistuksesta ja käytöstä.

    Valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan on pidettävä teknisiä asiakirjoja kansallisten viranomaisten saatavilla tarkastusta varten kymmenen vuoden ajan siitä päivästä, kun viimeinen painelaite on valmistettu.

    Jos valmistaja tai tämän edustaja ei ole sijoittautunut Euroopan talousalueelle, velvollisuus pitää tekniset asiakirjat saatavilla kuuluu henkilölle, joka saattaa painelaitteen Euroopan talousalueen markkinoille.

    Käytännön tasolla asiakirjojen säilyttämisvelvoitetta on tulkittu esimerkiksi siten, että henkilöllä, joka saattaa Euroopan talousalueen ulkopuolella valmistetun painelaitteen Euroopan talousalueen markkinoille, pitää olla mahdollisuus saada tarvittaessa valmistajalta tekniset asiakirjat. Henkilöllä ei tarvitse olla hallussaan teknisiä asiakirjoja.

    Rekisteröitävän painelaitteen mukana tilattavista teknisistä asiakirjoista on annettu suositus TUKES-oppaan "Painelaitteet" kohdassa 3.8. Painelaitekirjaan riittää kopiot alkuperäisistä teknisistä asiakirjoista. Vastuu teknisten asiakirjojen tilaamisesta on painelaitteen omistajalla ja haltijalla.

    Huom. 1:
    Standardi SFS 3270 "Paineastian tarkastus. Rakennetarkastus" on kumottu. Standardin kohta 7.1 rekisteröitävän paineastian asiakirjoista ei ole siten enää voimassa.

    Huom. 2:
    Ks. myös Blue Guide, kohta 5.3 ja soveltamisohjeet 8/3, 9/16 ja 10/7.

    Huom. 3:
    Edellä mainittu "henkilö" tarkoittaa oikeushenkilöä (yhtiö, toiminimi tms.) tai luonnollista henkilöä.

Päivitetty 21.8.2007