Kattilalaitokset

Jos onnettomuuden seurauksena oli henkilö- tai merkittävä omaisuusvahinko, siitä tulee ilmoittaa Tukesille, puh 010 6052 000 (vaihde)

Painelaitteiden määräaikaistarkastuksia tekevät hyväksytyt tarkastuslaitokset, tällä hetkellä: Inspecta Tarkastus Oy, puh. 010 521 600, fax 010 521 6211 ja Polartest Oy, puh. (09) 878 020, fax (09) 878 6653.

EFTA-sopimus ei ole enää voimassa.

Painelaitekursseja järjestävät
AEL-Insko, puh (09) 5307 272, fax (09) 5663 278
Kunnossapitoyhdistys ry, puh (09) 2900 058, fax (09) 2900 081
POHTO, puh (08) 5009 700, fax (08) 5509 841.

Tukes ei voi antaa juridisesti sitovaa kannanottoa KTM:n painelaitepäätöksen 938/1999 soveltamisesta sellaiseen laitteeseen, jossa päätöksen soveltamisalue on tulkinnanvarainen. Päätöksen taustalla olevaan painelaitedirektiiviin on Euroopan painelaiteviranomaisten ym. yhteistyönä tehty soveltamisohjeita, jotka voivat auttaa joissain tapauksissa. Painelaitedirektiivin soveltamisen yleisperiaatteena on se, että sitä sovelletaan laitteisiin, joissa paineesta voi aiheutua vaara ja joille vapaan liikkuvuuden periaate on tarpeen eikä laitteiden turvallisuutta ja vapaata liikkuvuutta takaa jokin muu direktiivi tai kansainvälinen sopimus.

Valmistaja vastaa siitä, onko painelaite direktiivin vaatimusten mukainen. Valmistajan velvollisuus on myös tarkistaa, kuuluuko tuote jonkin direktiivin soveltamisalaan (ks. Blue Guide, kohdat 3.1.1 ja 2.2.1). Tarkistamisessa voi Tukes tarvittaessa yrittää auttaa, vaikka neuvot eivät ole juridisesti sitovia.

CE-merkintä tarkoittaa, että laite on kaikkien sitä koskevien, CE-merkintää edellyttävien direktiivien mukainen. Tarkemmin asiasta kerrotaan EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa, jonka CE-merkinnän kiinnittänyt valmistaja tai valmistajan edustaja laatii painelaitteesta (ks. myös Blue Guide, kohta 5.4).

Ei ole, mutta Tukes suosittelee sen toimittamista. Vaatimustenmukaisuusvakuutusta tarvitaan rekisteröitävän painelaitteen painelaitekirjaa varten, tai jos markkinavalvontaviranomainen (kuten Tukes) pyytää sen nähtäväksi. Lisäksi monet laitteen ostajat voivat tarvita sitä. Ks. myös painelaitedirektiivin soveltamisohje 9/16.

Ei. Hyvän konepajakäytännön painelaitteissa ei saa olla KTM:n painelaitepäätöksen mukaista CE-merkintää. Niissä saa olla jotain muuta sovellettavaa direktiiviä tarkoittava CE-merkintä.

Ei.

1. Jos varoventtiilillä (varolaite) suojataan hyvän konepajakäytännön painelaitetta tai laitekokonaisuutta, ei varoventtiilin tarvitse täyttää olennaisia turvallisuusvaatimuksia (ks. KTM:n painelaitepäätös 938/1999, 4 § ja liite II). Tällöin varoventtiiliä ei CE-merkitä. Hyvän konepajakäytännön painelaitteessa tai laitekokonaisuudessa saa tietysti olla myös CE-merkitty varoventtiili.
2. Jos varoventtiilin vaatimustenmukaisuus arvioidaan vasta laitekokonaisuuden arvioinnissa, ei siihen tule CE-merkintää (ks. KTM:n painelaitepäätös, 12 § ja 16 §: niiden laitekokonaisuuksien arviointimenettely, joiden on täytettävä olennaiset turvallisuusvaatimukset).

3. Siirtymäkauden ajan 29.5.2002 saakka varoventtiili voidaan valmistaa myös vanhojen säädösten mukaisena, jolloin siihen ei tule KTM:n painelaitelaitepäätöksen mukaista CE-merkintää. Siinä voi kuitenkin olla jonkin muun sovellettavan direktiivin mukainen CE-merkintä.

Muissa tapauksissa edellytetään KTM:n painelaitepäätöksen CE-merkintä.

Kyllä saa. Varoventtiilissä oleva CE-merkintä osoittaa, että vain varoventtiili on päätöksen 938/1999 olennaisten vaatimusten mukainen. CE-merkintä ei saa olla sellainen, että sitä voi erehtyä pitämään myös säiliötä koskevana.

Kyllä, jos sovelletaan uusia säädöksiä ja kylmälaitoksella tarkoitetaan painelaitekokonaisuutta. Standardin SFS 5096 käsitteitä käyttäen kylmälaitos voi sisältää sellaisia osia, jotka eivät liity painelaitedirektiiviin (kuten jäähdytettävän tilan tuuletusratkaisut, sähkölaitteistot, kompressorit). Seuraavassa 'kylmälaitos'-sanaa käytetään koskemaan paineistettavaa järjestelmää varusteineen. KTM:n painelaitepäätöksessa 938/1999 (ks. päätöksen 3 §, kohta 6) kylmälaitos on laitekokonaisuus, jonka valmistaja voi saattaa markkinoille sellaisenaan käyttöönotettavaksi. Tällöin kylmälaitoksen vaatimustenmukaisuus on arvioitava ennen markkinoille saattamista, jos siinä on yksikin sellainen painelaite (säiliö, höyryn tai ylikuumennetun veden tuotannon painelaite, putkisto), jonka on täytettävä päätöksen liitteen I olennaiset turvallisuusvaatimukset. Kylmälaitokseen kiinnitetään laitekokonaisuutta tarkoittava CE-merkintä (ks. päätöksen 5 §, 12 § ja 16 §). Jos kylmälaitos kootaan painelaitteista vasta käyttöpaikalla, on kylmälaitoksen vaatimustenmukaisuus arvioitava kokoonpanon jälkeen ja siihen on kiinnitettävä CE-merkintä, jos kokoonpanoa ei tee käyttäjä.

Levylämmönvaihtimet luokitellaan päätöksen liitteen II säiliökuvien 1 - 4 mukaan. Jokainen kierto luokitellaan sen suurimman sallitun käyttöpaineen (PS), tilavuuden (V) ja sisällön perusteella. Korkeimman luokan antava kierto määrää levylämmönvaihtimen luokituksen (vrt. päätöksen 9 §, 2 momentti).

Ei. ASME-koodin ja KTMp 938/1999 liitteen I olennaisten turvallisuusvaatimusten erojen vuoksi on todennäköistä, että ASME-koodin mukaisesti valmistettava painelaite ei vastaa uusia säädöksiä. Tämä on tapauskohtaisesti arvioitava kyseisessä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyssä (moduulissa).

Kyllä. Laitoksen sisäpuolella oleva osa siirtoputkistosta ei ole painelaitepäätöksen 2 § kohdan 1 tarkoittama siirtoputkisto, vaan päätöksen 3 § kohdassa 3 tarkoitettu putkisto (viimeiseen laitoksen alueella sijaitsevaan sulkuventtiiliin saakka).
Ks. myös kohtaa Maakaasuputkistot.

Kyllä. Käyttökohteeseen saadaan liittää painelaitepäätöksen mukaisesti CE-merkittyjä venttiilejä ja muita paineenalaisia lisälaitteita, vaikka käyttökohde ei ole painelaitepäätöksen soveltamisalassa - edellyttäen, että ne sopivat kohteeseen ja ovat toimintakyvyltään ym. toiminnallisilta ominaisuuksiltaan riittäviä:

• käytössä olevien painelaitteiden ja laitekokonaisuuksien korjaus- ja muutostyöt;
• yksinkertaiset painesäiliöt;
• siirtoputkistot, sillä niiden standardipainelaitteet ovat painelaitepäätöksen soveltamisalassa;
• kuljetettavissa painelaitteissa voidaan käyttää myös painelaitepäätöksen CE-merkinnällä varustettuja venttiileitä ja lisälaitteita - kuljetettavien painelaitteiden direktiivi 1999/36/EY, joka tulee sovellettavaksi 1.7.2001.
  

KTM:n painelaitepäätöstä 938/1999 ei sovelleta painelaitteisiin, joiden suurin sallittu käyttöpaine on enintään 0,5 bar. Tällaisissa painelaitteissa sovelletaan painelaitelakia (869/1999, 3 § ja 6 § 1 mom). Painelaitesäädösten perustella riittävä turvallisuustaso voidaan saavuttaa esimerkiksi noudattamalla suunnittelussa ja valmistuksessa hyvää konepajakäytäntöä - vrt. 938/1999, 6 §.

Siirtymäkauden ajan 29.5.2002 saakka voidaan suunnittelussa, valmistuksessa, käyttöönotossa ja niihin liittyvissä tarkastuksissa toimia myös vanhojen säädösten mukaisesti.

Suunnittelussa ja valmistuksessa käytetään soveltuvia painelaite- tai paineastiastandardeja.

Käyttöönottotarkastusta ei ole määritelty painelaitesäädöksissä, ks. myös kysymys 4-1. Rekisteröitäville painelaitteille tehdään ensimmäinen määräaikaistarkastus käyttöönoton yhteydessä.

Painelaitepäätös (938/1999, 12 §) edellyttää, että valmistajan yhtenäiseksi ja toiminnalliseksi kokonaisuudeksi kokoamille painelaitteille tehdään laitekokonaisuuden arviointi. Se sisältää samankaltaisia toimenpiteitä kuin käyttöönottotarkastus, esim. varolaitteiden tarkastus. Laitekokonaisuuden valmistaja voi olla esim. teollisuuslaitoksen suunnitellut ja siitä kokonaisvastuun ottava insinööritoimisto.

Varolaitteet ovat painelaitteen tai laitekokonaisuuden suojalaitteita ja niiden tarkoituksena on suojata painelaitteita sallittujen raja-arvojen (paine, lämpötila, veden korkeus, virtaus jne.) ylittymiseltä. KTM:n painelaitepäätös (938/1999) 3§, kohta 4 määrittelee varolaitteet seuraavasti:

a) Painetta suoraan rajoittavat laitteet kuten varoventtiilit, murtokalvot, nurjahdustangot, ohjatut varolaitteet (Controlled Safety Pressure Relief System, CSPRS).

b) Rajoitinlaitteet, jotka joko aktivoivat korjaavan toimen tai aiheuttavat katkaisun tai katkaisun ja lukituksen, kuten paine-, lämpötila- tai pintakytkimet sekä turvallisuuteen liittyvät mittaus-, valvonta- ja säätölaitteet (Safety Related Measurement Control and Regulation, SRMCR).

Huom 1. Samassa laitekokonaisuudessa voi olla molemmantyyppisiä varolaitteita. Varolaitteen tai laiteyhdistelmän soveltuvuus määritellään painelaitteen tai -laitekokonaisuuden erityisominaisuuksien perusteella, ks. soveltamisohje 1/43.

Huom 2. Mittauslaitteisto ei sellaisenaan ole varolaite, sillä määritelmän mukaan varolaitteessa on oltava
- mittaus- tai ilmaisintoiminto sekä
- toiminto, joka joko aktivoi korjaavan toimen tai aiheuttaa katkaisun tai katkaisun ja lukituksen

Jotta säätölaitteisto voitaisiin luokitella varolaitteeksi, se on suunniteltava ja tuotava markkinoille laitteena, jonka perustarkoituksena on suojata painelaitetta sallittujen raja-arvojen ylittymiseltä, jolloin sen on oltava liitteen I kohdan 2.11 mainittujen varolaitteita koskevien olennaisten turvallisuusvaatimusten mukainen, ks. soveltamisohje 1/20.

Varolaitteet luokitellaan vaativimpaan luokkaan IV, niille ei ole erikseen luokittelukuvia. Luokassa IV on käytettävissä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt B+D, B+F, G tai H1. Poikkeuksena on varolaitteen valmistaminen tiettyyn laitteeseen, jolloin luokitus voidaan tehdä suojattavan laitteen luokan mukaan.

Painelaitepäätös käsittelee paineesta aiheutuvia vaaroja (samoin niiltä suojautumista). Se edellyttää, että valmistaja erittelee em. vaarat ja ottaa ne huomioon painelaitteen ja laitekokonaisuuden suunnittelussa ja valmistuksessa.

Painelaitteen suojausta sallittujen rajojen ylittämiseltä käsitellään painelaitepäätöksen olennaisten turvallisuusvaatimusten liitteen I kohdassa 2.10 ja varolaitteita kohdassa 2.11. Liekillä tai muulla tavoin lämmitettäville painelaitteille (esim. höyry- ja vesikattilat), joissa on ylikuumenemisen vaara, esitetään vaatimuksia kohdassa 5.

Varolaitteilta edellytetään soveltuvuutta suunniteltuihin kohteisiin sekä luotettavuutta. Suunnittelun perusperiaatteita ovat muun muassa riippumattomuus muista toiminnoista, järjestelmän varmennus, turvallinen vikaantuminen, erilaisuus ja itse-diagnostiikka sekä huolto- ja koestusnäkökohtien huomioon ottaminen.

Varolaitteille tulee tehdä asianmukainen loppuarviointi ja merkinnät ja laatia tarpeelliset asiakirjat mukaan lukien vaatimustenmukaisuusvakuutus (mainittuna kaikki käytetyt direktiivit), ks. myös Tukes-tiedote: Paineenalaisten lisälaitteiden ja varolaitteiden merkinnät ja käyttöohjeet.

Yhdenmukaistettu standardi SFS-EN 764-7 käsittelee lämmittämättömien painelaitteiden (säiliöt, putkistot, paineenalaiset lisälaitteet, laitekokonaisuudet) varolaitteita. Tulitorvi- ja vesiputkikattiloiden varolaitteille ovat valmistuneet/valmisteilla standardit EN 12952-10, EN 12953-8, prEN 12952-11ja prEN 12953-9. Yhdenmukaistettuihin standardeihin sisältyy vaatimuksenmukaisuusolettama.

Huom 1. Painelaitepäätöksen (painelaitedirektiivi 97/23/EY) lisäksi rajoitinlaitteita sisältävän automaatiojärjestelmän muita sovellettavia direktiivejä ovat ainakin pienjännitedirektiivi 73/23/ETY ja EMC-direktiivi 89/336/ETY.

Huom 2. Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely ja painelaitepäätöksen olennaiset turvallisuusvaatimukset koskevat koko varolaitejärjestelmää, eivätkä pelkästään yksittäistä varolaitejärjestelmän osana olevaa anturia, ks. soveltamisohje 1/25.

Mittaus- ja automaatiojärjestelmään perustuvat varolaiteratkaisut ovat yleensä tapauskohtaisia ja erityisesti isojen laitekokonaisuuksien tapauksessa mittalaitteiden (anturien), säätöpiirien ja järjestelmien asennukset, lopulliset säädöt, viritykset ja testaukset tehdään rakennettavassa laitoksessa ja hyväksytään käyttöön laitekokonaisuuden lopputarkastuksen yhteydessä.

Mittaus- ja automaatiojärjestelmän tarkastuksilla ja koekäytön aikaisilla testauksilla varmistetaan, että järjestelmä täyttää varolaitteilta edellytetyt olennaiset turvallisuusvaatimukset kaikilta osin.

Huom. Laitekokonaisuuden arviointiin sisältyy painelaitteiden arviointi tarvittaessa, painelaitteiden yhdistäminen, käyttöarvojen pysyminen sallituissa arvoissa sekä lopputarkastus, johon kuuluu silmämääräinen tarkastus ja asiakirjojen tarkastus, painekoe sekä laitekokonaisuuden varolaitteiden tarkastus.

Lisätietoja painelaitteiden varolaitteista- ja järjestelmistä muun muassa standardeista SFS-EN 764-7, prEN ISO 4126-1-7, EN 954-1, prEN 50156-1, EN 60529, IEC 61508, EN 837-1,-3, SFS- EN 12952, SFS- EN 12953.

Putkiston ja kattilan rajana on sulkuventtiili (mukaan lukien) tai jos sitä ei ole, ensimmäinen poikittaisliitos tai laippa (ks. soveltamisohje 3/4).

Kun edellä lueteltuja putkiston kaltaisia osia ei lämmitetä liekillä tai muutoin ja niissä ei ole ylikuumenemisen vaaraa (kattilan vaaroja koskeva selvityksen perusteella), voidaan ne käsitellä "kattila"-laitekokonaisuudessa putkistoina.

Ks. myös painelaitedirektiivin soveltamisohjeet 1/42, 2/3, 2/22, 3/7 ja 4/6.

Varoventtiilistä eteenpäin lähtevä ulospuhallusputkisto luokitellaan putkiston suurimman sallitun käyttöpaineen (PS), nimellissuuruuden (DN) ja sisällön mukaan käyttäen painelaitepäätöksen (938/1999) liitteen II luokituskuvia 6 - 9.

Varoventtiilin ja putkiston yhdistävän pysyvän liitoksen (esim. hitsausliitoksen) vaatimukset määräytyvät putkiston luokituksen mukaan. Tällaisia pysyviä liitoksia ovat myös ne hitsausliitokset, joilla varolaitteen asentava toiminnanharjoittaja liittää putkia ja laippoja varoventtiiliin sen yhdistämiseksi ulospuhallusputkistoon.

Huom 1:
Varoventtiilin valmistukseen sisältyvien pysyvien liitosten vaatimukset määräytyvät varoventtiilin mukaan - siis yleensä luokka IV.

Huom 2:
Ks. painelaitedirektiivin soveltamisohje 3/15.

KTM:n painelaitepäätöksen (938/1999) liitteen III moduuli B1:n kuvauksessa ei määritetä EY-suunnitelmatarkastustodistukselle voimassaoloaikaa. Ilmoitettu laitos tarkastaa asiakirjat ja esittää perusteluissaan, millä edellytyksillä ne ovat voimassa. Tarkastustodistuksen voimassaolon edellytykset vaihtelevat siten painelaitetyypeittäin tapauskohtaisesti. Valmistusvaiheeseen liittyy ilmoitetun laitoksen arvioinnit (moduuliyhdistelmät B1+F tai B1+D).

Valmistajan on laadittava tekniset asiakirjat. Teknisten asiakirjojen tarkoituksena on antaa tietoa painelaitteen suunnittelusta, valmistuksesta ja käytöstä.

Valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan on pidettävä teknisiä asiakirjoja kansallisten viranomaisten saatavilla tarkastusta varten kymmenen vuoden ajan siitä päivästä, kun viimeinen painelaite on valmistettu.

Jos valmistaja tai tämän edustaja ei ole sijoittautunut Euroopan talousalueelle, velvollisuus pitää tekniset asiakirjat saatavilla kuuluu henkilölle, joka saattaa painelaitteen Euroopan talousalueen markkinoille.

Käytännön tasolla asiakirjojen säilyttämisvelvoitetta on tulkittu esimerkiksi siten, että henkilöllä, joka saattaa Euroopan talousalueen ulkopuolella valmistetun painelaitteen Euroopan talousalueen markkinoille, pitää olla mahdollisuus saada tarvittaessa valmistajalta tekniset asiakirjat. Henkilöllä ei tarvitse olla hallussaan teknisiä asiakirjoja.

Rekisteröitävän painelaitteen mukana tilattavista teknisistä asiakirjoista on annettu suositus TUKES-oppaan "Painelaitteet" kohdassa 3.8. Painelaitekirjaan riittää kopiot alkuperäisistä teknisistä asiakirjoista. Vastuu teknisten asiakirjojen tilaamisesta on painelaitteen omistajalla ja haltijalla.

Huom. 1:
Standardi SFS 3270 "Paineastian tarkastus. Rakennetarkastus" on kumottu. Standardin kohta 7.1 rekisteröitävän paineastian asiakirjoista ei ole siten enää voimassa.

Huom. 2:
Ks. myös Blue Guide, kohta 5.3 ja soveltamisohjeet 8/3, 9/16 ja 10/7.

Huom. 3:
Edellä mainittu "henkilö" tarkoittaa oikeushenkilöä (yhtiö, toiminimi tms.) tai luonnollista henkilöä.

Voidaanko laitekokonaisuuteen, jonka vaatimustenmukaisuus arvioidaan KTM:n painelaitepäätöksen 938/1999 mukaisesti, sisällyttää CE-merkittyjen painelaitteiden ja hyvän konepajakäytännön painelaitteiden ohella myös vanhojen paineastiasäädösten mukaisia painelaitteita siirtymäkauden ajan 29.5.2002 saakka?

Vastaus:
Kyllä. Vanhojen säädösten mukaisista paineastioista on laitekokonaisuutta koottaessa arvioitava, että ne ovat myös KTM:n painelaitepäätöksen mukaisia.
Laitekokonaisuus, joka CE-merkitään:
Laitekokonaisuuden, johon kuuluu painelaite (säiliö, höyryn tai ylikuumennetun veden tuotannon painelaite, putkisto), jonka on täytettävä päätöksen liitteen I olennaiset turvallisuusvaatimukset, on myös laitekokonaisuutena täytettävä olennaiset turvallisuusvaatimukset. Laitekokonaisuuden arviointiin sisältyy mm. niiden painelaitteiden arviointi (kyseisten laitteiden luokkien mukaisesti), joihin ei ole aiemmin sovellettu vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä ja kiinnitetty CE-merkintää.
Laitekokonaisuuden valmistaja tai valmistajan edustaja kiinnittää laitekokonaisuutta tarkoittavan CE-merkinnän ja laatii laitekokonaisuudesta EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen (938/1999, 3 § 6 kohta, 5 § 1 mom, 12 §, 16 § ja liite IV).
Hyvän konepajakäytännön laitekokonaisuus:
Jos laitekokonaisuuteen ei kuulu painelaitteita, joiden on täytettävä olennaiset turvallisuusvaatimukset, kyse on päätöksen 6 §:n mukaisesta hyvän konepajakäytännön laitekokonaisuudesta. Laitekokonaisuus ja sen painelaitteet on suunniteltava ja valmistettava Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa noudatettavan hyvän konepajakäytännön mukaisesti, jotta turvallinen käyttö voidaan taata. Hyvän konepajakäytännön laitekokonaisuudessa on oltava mukana riittävät käyttöohjeet ja merkinnät, joista valmistaja tai valmistajan edustaja voidaan tunnistaa.

Jos laitekokonaisuuteen kuuluu rekisteröitäviä painelaitteita, nämä painelaitteet rekisteröidään ja niille tehdään ensimmäinen määräaikaistarkastus käyttöönoton yhteydessä (KTMp 953/1999, 3 §, 4 §, 9 § ja 11 §) - ks. myös kysymys 3-3.

Ei. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä palavista nesteistä (313/1985, 60 §) on todettu, että "jos putkisto liittyy laajamittaiseen tai keskisuureen laitok-seen tai varastoon, putkiston rakenteen, varustelun ja sijoituksen osalta on tässä päätöksessä annettujen määräysten lisäksi noudatettava standardissa SFS 3356 määriteltyä tasoa." Standardissa SFS 3356 todetaan että palavan nesteen putkiston valmistuksessa sovelletaan paineastiasäädösten valmistuslupaa ja valmistuksen valvojaa koskevia säädöksiä.

Uudet painelaitesäädökset ovat tulleet voimaan 29.11.1999. Painelaitteet valmistetaan kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen painelaitteista (938/1999) mukaisesti. Painelaitepäätöksen siirtymäkausi päättyy 29.5.2002. Painelaitepäätöksessä ei ole vaatimusta valmistajan toimintaedellytysten arvioinnista eikä hyväksytystä valmistuksen valvojasta, joten standardissa SFS 3356 edellytettyä hallinnollista valmistusluvan tai valmistuksen valvojan vaatimusta ei voida enää pitää pakollisena.

Kyllä, ja TUKES suositteleekin sitä. Tarkastuslaitokset antavat tätä palvelua ja ne pyytävät TUKESilta rekisterinumeroita ennakkoon. Jos omistaja pyytää suoraan TUKESilta rekisterinumeroa, pyyntö TUKESiin on tehtävä kirjallisesti (kirje tai telekopio).

Omistajan tai haltijan on pyydettävä rekisteristä poistamista TUKESilta kirjallisesti. Ilmoitus tehdään lomakkeella 3 "Painelaitteen muutosilmoitus". Ks. PAREK-ohje P1-2002.

Laitekokonaisuus on osoitettu vaatimusten mukaiseksi kokonaisuutena, ja sen osoituksena on yksi CE-merkintä. Laitekokonaisuus koostuu useista säiliöistä, jotka erikseen katsottuina menisivät rekisteriin. Rekisteröidäänkö ne erillisinä vai rekisteröidäänkö laitekokonaisuus yhteen rekisterinumeroon?

Vastaus:

Pääsääntönä kyseiset säiliöt rekisteröidään erikseen. Mutta jos ne kuuluvat höyrykattilaan tai lämminvesikattilaan, ne tulevat rekisteröidyksi kyseisen kattilan osana. Rekisteröinti ei sinänsä ole sidoksissa siihen, onko kyseessä laitekokonaisuus vai ei. Rekisteröinnin perusteet on annettu KTMp 953/1999 3 §:ssä.

Ei. KTMp 953/1999 3 §:n kohtaa 13 voi soveltaa myös tällaiseen putkistoon.

Kyllä, jos kyse on rekisterinumeron pyytämisestä ja merkitsemisestä. Uusien säädösten mukaan omistajan tai haltijan on ilmoitettava rekisteröitävä painelaite rekisteröitäväksi käyttöönoton yhteydessä ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa (KTMp 953/1999, 4 §, 1 mom). Omistaja tai haltija voi kuitenkin käytännössä delegoida tästä velvoitteesta valmistajalle rekisterinumeron pyytämisen ja merkitsemisen, jolloin valmistaja pyytää tarkastuslaitokselta rekisterinumeron (vrt. kysymys 3-1). Loppuarvioinnin yhteydessä tai vanhojen paineastiasäädösten rakennetarkastuksessa painelaitteeseen tai sen kilpeen merkitään rekisterinumero.

Näin meneteltäessä valmistajan on toimitettava valmistusta koskevilla tiedoilla täytetty rekisteröinti-ilmoitus painelaitteen mukana omistajalle tai haltijalle sijoitukseen ja käyttöön liittyvien tietojen lisäämistä varten.

Ensimmäisen määräaikaistarkastuksen tehnyt tarkastuslaitos tarkastaa ja lähettää tiedot ensimmäisestä määräaikaistarkastuksesta ja rekisteröinnistä - mukaan lukien valmistustiedot - TUKESille painelaiterekisteriä varten.

Rekisteröinti-ilmoitus tehdään lomakkeella 1.

..Kyllästeen käyttöturvallisuustiedotteen mukaan sen vaarallisuutta kuvaava tunnus on T, mutta luokitus on karsinogeeninen (syöpää aiheuttava) eikä myrkyllinen. Onko kylläste ryhmän 1 neste (vaarallinen neste)?

Vastaus: Säiliö ei ole KTM:n painelaiteturvallisuuspäätöksen tarkoittama autoklaavi, koska sisältöä ei kuumenneta - ks. KTMp 953/1999, 2 §, kohta 4.
Kylläste on ryhmän 2 neste, koska sitä ei luokitella myrkylliseksi, vaikka sen tunnus on T - ks. painelaitedirektiivin soveltamisohje 2/7.
Jos sisällön lämpötila on enintään 120 °C, säiliötä ei rekisteröidä - ks. KTMp 953/1999, 3 §, kohta 8 a).
Pikalukittavan päädyn käytössä ja huollossa on noudatettava valmistajan käyttöohjeita.

Kattilassa kuumennetaan vettä enintään 110 °C lämpötilaan. Kattilan polttoaine on haketta ja teho on 5 MW. Pitääkö kattila rekisteröidä?

Vastaus: Kyllä. Painelaiteturvallisuuspäätöstä (953/1999) sovelletaan niihin painelaitepäätöksen (938/1999) mukaisiin hyvän konepajakäytännön painelaitteisiin, jotka painelaiteturvallisuuspäätöksen määritelmien mukaan ovat höyry- tai kuumavesikattiloita. Kattilanne on painelaiteturvallisuuspäätöksen määritelmän mukainen kuumavesikattila. Kuumavesikattila, jossa käytetään kiinteää polttoainetta kuten haketta ja jonka teho on yli 1 MW, pitää rekisteröidä.

Säiliötä ei rekisteröidä eikä sille tehdä määräaikaistarkastuksia, koska sen sisältönä on ryhmän 2 ("vaaraton") neste ja sen lämpötila ei ole yli 120ºC. Teidän pitää pyytää tarkastuslaitosta tarkastamaan säiliön sijoitussuunnitelma ennen säiliön asentamista paikalleen. Sijoitussuunnitelma on tarkastettava, koska säiliö ei ole hyvän konepajakäytännön painelaite painelaitepäätöksen (938/1999) mukaan, säiliön suurimman sallitun käyttöpaineen (16 bar) ja tilavuuden (1000 L) tulo 16 000 bar · L on yli 10 000 bar · L ja säiliö sijoitetaan sisätiloihin.  

painesäiliöitä ei tarvitse rekisteröidä (vrt. KTMp 953/1999, 3 §). Edellytetäänkö tällaisessa tapauksessa muutostarkastusta (KTMp 953/1999, 16 §)?

Vastaus: Kyllä. Painelaitteen muutostarkastuksessa tarkastuslaitoksen on tarkastettava, että muutos on tehty asianmukaisesti. Tässä tapauksessa tarkastuslaitoksen on todettava, että painesäiliöiden suurin sallittu käyttöpaine voidaan muuttaa pienemmäksi (mm. varolaitteiden asetukset) ja niiden kilpien arvot muutetaan.

Voidaanko paineilmasäiliön ensimmäinen määräaikaistarkastus tehdä esimerkiksi kahden kuukauden kuluessa siitä, kun se on otettu käyttöön?

Vastaus: Ei. Tarkastuslaitoksen on tarkastettava ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa, että painelaite voidaan turvallisesti ottaa käyttöön. Jos tarkastus tehtäisiin vasta kaksi kuukautta käyttöönoton jälkeen, ei käytön turvallisuutta olisi varmistettu tuona aikana.
Huom.!: Tarkastuslaitoksen on tarkastettava sijoitussuunnitelma ennen painelaitteen paikalleen asentamista säädösten sitä edellyttäessä, ks. painelaiteturvallisuuspäätöksen (953/1999) 7 §.

Vastaus: Kyllä. Painelaiteturvallisuuspäätöksen (953/1999) 10 § edellyttää, että rekisteröitävään painelaitteeseen liittyvä putkisto on tarkastettava painelaitteen määräaikaistarkastuksen yhteydessä, jos putkisto on suunniteltu materiaalin virumis- tai väsymislujuuden perusteella tai putkiston sisältö kuuluu ryhmään 1. Tätä säädöstä on sovellettava myös ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa.

Huom 1:
Putkisto on painelaite, joten sen vaatimustenmukaisuus on arvioitava painelaitepäätöksen (938/1999) mukaisesti, vaikka putkisto valmistettaisiin käyttöpaikalla käyttäjän vastuulla. Putkiston CE-merkintä, ks. painelaitedirektiivin soveltamisohje 9/8.

Huom 2:
Laitekokonaisuuden arviointiin sisältyneet toimenpiteet on otettava huomioon ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa myös putkistojen osalta.

Huom 3:
Tarkastuslaitoksen (hyväksytty laitos tai omatarkastuslaitos) on tarkastettava putkiston sijoitussuunnitelma ennen paikalleen asentamista säädösten sitä edellyttäessä (ks. KTMp 953/1999, 7 §).

Huom 4:
Ks. myös kysymykset 4-4 ja 4-5

Ovatko säiliöt rekisteröitäviä painelaitteita nykyisten painelaitesäädösten mukaan?

Vastaus: Kyllä. Happi luokitellaan hapettavaksi kaasuksi, joten se on ryhmän 1 sisältö (eli "vaarallinen" sisältö) painelaitesäädöksissä. Ryhmän 1 kaasua tai nestettä sisältävä painesäiliö rekisteröidään, jos suurin sallittu käyttöpaine on yli 1 bar ja suurimman sallitun käyttöpaineen ja tilavuuden lukuarvojen tulo on yli 1 000 bar · L. Massasäiliöissä nämä rajat ylittyvät normaalisti.

Käytössä olevat painesäiliöt rekisteröidään muutostarkastuksessa, jos rekisteröinti perustuu rekisteröintirajojen muuttumiseen. Painelaiteturvallisuuspäätöksen (953/1999) 41 §:n mukaan muutostarkastus on pyydettävä tarkastuslaitokselta. Ks. myös TUKES-ohje P1-2002 painelaiterekisteristä.

Huom.
Massan valkaisuun saatetaan käyttää vetyperoksidiliuosta. Jos vetyperoksidiliuoksen pitoisuus on vähintään 60 %, se luokitellaan hapettavaksi. Pitoisuudeltaan vähintään 60 %:in vetyperoksidiliuosta sisältävän massasäiliön rekisteröinnissä noudatetaan edellä mainittuja rekisteröintirajoja (1 bar ja 1 000 bar · L) - ellei massan, massassa olevan veden ja vetyperoksidiliuoksen seosta säiliössä voida luokitella ryhmään 2, ks. myös painelaitedirektiivin soveltamisohjeet 2/24 ja 2/27.

Ei. Ei-rekisteröitäville painelaitteille ei edellytetä käyttöönottotarkastusta. Painelaitteen vaatimustenmukaisuuden arvioinnin pitää sisältää käyttöönottotarkastusta vastaavat toimenpiteet tai asennukseen ja käyttöönottoon liittyvät toimenpiteet pitää selvittää painelaitteen käyttöohjeissa. Lisäksi asennukseen ja käyttöönottoon liittyvät toimenpiteet saattavat olla painelaitepäätöksen (KTMp 938/1999, 5 §) mukaisen laitekokonaisuuden kokoamista, esim. tulitorvikattilan CE-merkityn painerungon varustaminen ja asentaminen käyttöpaikalla.

Huom: Rekisteröintirajat, ks. painelaiteturvallisuuspäätöksen (953/1999) 3 §

Rekisteröitäville painelaitteille ei tehdä enää käyttöönottotarkastusta, koska niille tehdään ensimmäinen määräaikaistarkastus käyttöönoton yhteydessä (ks. KTMp painelaiteturvallisuudesta 953/1999, 3 §, 4 § ja 11 §).

Putkistoissa ja niihin liittyvissä säiliöissä ja lämmönvaihtimissa on usein vaarallinen sisältö. Luin uutta KTM:n päätöstä painelaiteturvallisuudesta (953/1999). Sen 10 §:n mukaan rekisteröityihin painelaitteisiin liittyviä putkistoja tarkastetaan painelaitteiden määräaikaistarkastuksien yhteydessä, jos putkistoissa on ryhmän 1 sisältö ("vaarallinen" sisältö). Putkistoille ei ole annettu nimellissuuruusrajoitusta 10 §:ssä. Laitoksessa on erittäin paljon tällaisia putkistoja pienet putkistot mukaanlukien. Pitääkö näitä putkistoja tarkastaa rekisteröityjen painelaitteiden määräaikaistarkastusten yhteydessä?

Vastaus: Kyllä. Tarkastuslaitoksen tarkastajan on tarkastettava rekisteröidyn painelaitteen määräaikaistarkastuksessa myös liittyvät putkistot, jos niissä on ryhmän 1 sisältö.
Säädöksien tarkastusvelvoite ei kuitenkaan koske hyvän konepajakäytännön painelaitteiksi luokiteltavia putkistoja. Painelaiteturvallisuuspäätöksen soveltamisalaan eivät kuulu hyvään konepajakäytäntöön luokiteltavat painelaitteet tai laitekokonaisuudet höyry- ja kuumavesikattiloita lukuun ottamatta, ks.

• KTMp 953/1999, 1 § 1 mom 1a kohta;

• KTMp 938/1999, 6 § ja liite II, kuvat 6 ja 8 - putkistot, joissa on ryhmän 1 sisältö.

TUKES suosittelee kuitenkin seuraavien putkistojen tarkastusta nimellissuuruudesta riippumatta:

• putkisto on suunniteltu materiaalin virumis- tai väsymislujuuden perusteella;

• putkisto sisältää erityistä syöpymistä tai kulumista aiheuttavaa ryhmän 1 nestettä tai kaasua.

Lisäksi putkiston omistajan tai haltijan on otettava huomioon, että myös hyvän konepajakäytännön painelaitteiksi luokiteltavissa putkistoissa omistajan tai haltijan on huolehdittava, että niitä hoidetaan niin, etteivät ne vaaranna kenenkään terveyttä, turvallisuutta tai omaisuutta (painelaitelaki 869/1999, 3 §).

Päätöksen 10 §:n mukaan määräaikaistarkastuksen yhteydessä tarkastettavia putkistoja ovat rekisteröityyn painelaitteeseen liittyvät putkistot, joissa on ryhmän 1 sisältö ("vaarallinen" sisältö) tai jotka on suunniteltu materiaalin virumis- tai väsymislujuuden perusteella.
Putkisto on määritelty painelaitteena KTM:n painelaitepäätöksen 938/1999 3 §:n kohdassa 3 - ks. myös päätöksen 2 §, 1 kohta ja painelaitedirektiivin soveltamisohje 1/9. Rekisteröitäville painelaitteille eli säiliöille tai kattiloille on annettu rajat, joista liittyvän putkiston voidaan katsoa alkavan, ks. KTMp 938/1999, 3 § 2 kohta ja KTMp 953/1999, 2 § 1 mom 2 ja 3 kohta.
Näiden määritelmien perusteella määräaikaistarkastuksen yhteydessä tarkastettavia putkistoja voivat olla:

• rekisteröidyn painelaitteen ja säiliön tai höyryn tai ylikuumennetun veden tuotannon painelaitteen välinen putkisto;

• rekisteröidyn painelaitteen ja sen täyttö- tai tyhjennyspumpun välinen putkisto;

• rekisteröidyn painelaitteen ja sen varolaitteen välinen putkisto mukaanlukien varolaitteen ulospuhallusputki;

• rekisteröidyn painelaitteen poistopuolelta avoimen putkiston osuus viimeiseen painetta pitävään sulkuventtiiliin saakka.

Kattiloissa on otettava huomioon (KTMp 953/1999, 2 § 1 mom 2 ja 3 kohta), että seuraavat osat ja laitteet kuuluvat kattilaan eivätkä siten ole kattilaan liittyviä putkistoja:

• tyhjennykseen, ulospuhallukseen ja ilmanpoistoon käytettävät osat ensimmäiseen sulkuventtiiliin asti;

• erilliset savukaasuilla lämmitetyt syöttöveden esilämmittimet, tulistimet ja välitulistimet;

• käyttöturvallisuuteen vaikuttavat laitteet ja laitejärjestelmät.

Nämä osat ja laitteet sisältyvät rekisteröidyn kattilan määräaikaistarkastuksiin.

Rekisteröityyn painelaitteeseen liittyviä hyvän konepajakäytännön painelaitteiksi luokiteltavia putkistoja tai alipaineellisia putkistoja ei tarkasteta määräaikaistarkastuksen yhteydessä.

Kyllä. Korjauksista on liitettävä selvitykset painelaitekirjaan ja selvitykset esitetään tarkastuslaitokselle seuraavassa määräaikaistarkastuksessa. Jos korjauksessa hitsataan paineenkestoon vaikuttavaa rakennetta, pyydetään korjaustyölle tarkastuslaitoksen tarkastus, jos korjaustyössä sovellettava moduuli sitä edellyttää (vrt. KTMp painelaiteturvallisuudesta 953/1999, 37 §, 2 mom).

Painelaitteiden määräaikaistarkastusten aikavälejä voi pidentää, jos painelaitteen kunto sekä käyttöolosuhteet, hoito, valmistajan ohjeet tai tarkastustulokset sen sallivat (KTMp 953/1999 12 § 3 mom). Voiko tarkastuslaitos päättää pidentämisestä jo ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa?

Vastaus: Ei. Ensin on todettava miten painelaitteen kunto säilyy tavallisen tarkastusaikavälin aikana.

Olemme ottamassa käyttöön uutta CE-merkittyä lämmönvaihdinta. Olemme todenneet, että vaippapuolen suurinta sallittua käyttöpainetta, joka on 16 bar, pitäisi korottaa 20 bar'iin ääritilanteiden huomioonottamiseksi. Haluaisimme selvittää, voisiko vaippapuolen suurinta sallittua käyttöpainetta korottaa. Pitääkö meidän soveltaa painelaitepäätöstä (938/1999) ?

Vastaus: Kyllä. Painelaitepäätöstä (938/1999) tulee soveltaa painelaitteen markkinoille saattamiseen ja käyttöönottoon; vrt. painelaitedirektiivin (97/23/EY) 4 artiklan kohta 1.1. Jos painelaitteeseen tehdään käyttöönottovaiheessa sellaisia muutoksia, joita CE-merkintä ei kata, on CE-merkintä - siis vaatimustenmukaisuuden arviointi - uusittava.

Tässä tapauksessa valmistaja on suunnitellut ja valmistanut lämmönvaihtimen siten, että vaippapuolen suurin sallittu käyttöpaine (PS) on 16 bar. Jos suurinta sallittua käyttöpainetta korotetaan 20 bar'iin, ei valmistajan CE-merkintä päde sille.

Lämmönvaihtimelle on tehtävä uusi vaatimuksenmukaisuuden arviointi painelaitepäätöksen (938/1999) mukaisesti. Omistaja tai haltija ottaa tällöin valmistajan vastuun, ellei lämmönvaihtimen valmistajan kanssa muuta sovita. Omistaja/haltija vastaa valmistajana siitä, että lämmönvaihdin täyttää painelaitepäätöksen vaatimukset korotetulla paineella ja kiinnittää valmistajana CE-merkinnän. Ilmoitettua laitosta tulee käyttää apuna valitun arviointimenettelyn mukaisesti.

Menettely riippuu siitä, kuinka merkittävä muutos paineenkorotus on lämmönvaihtimelle. Muutoksen merkittävyyttä on arvioitava painelaitedirektiivin soveltamisohjeen 1/3 perusteella lämmönvaihtimen alkuperäisten ominaisuuksien, käyttötarkoituksen ja/tai tyypin perusteella. Muutoksen merkittävyyden arviointi on soveltamisohjeen mukaan tapauskohtaista. Lisäksi on otettava huomioon, että CE-merkinnän vaatimusta sovelletaan normaalisti vain painelaitteen ensimmäi-seen markkinoille saattamiseen ja käyttöönottoon.

a) Jos kyseessä ei ole merkittävä muutos
Jos paineenkorotus ei ole lämmönvaihtimelle merkittävä muutos, paineenkorotuksessa ei sovelleta CE-merkinnän vaatimusta. Tarkastuslaitokselta (hyväksytyltä laitokselta) pyydetään paineenkorotukselle painelaiteturvallisuuspäätöksen (953/1999) 16 §:n mukainen muutostarkastus. Tarkastuslaitokselle esitetään selvitykset lämmönvaihtimen vaippapuolen mitoituksen riittävyydestä korotetulle paineelle. Tarkastuslaitos tarkastaa selvityksiin perustuen, voidaanko painetta korottaa.

b) Jos kyseessä on merkittävä muutos
Jos paineenkorotus on lämmönvaihtimelle merkittävä muutos, joka muuttaa sen alkuperäisiä ominaisuuksia, käyttötarkoitusta ja/tai tyyppiä, on lämmönvaihdin katsottava uudeksi painelaitteeksi. Tällöin paineenkorotuksessa on sovellettava CE-merkinnän vaatimusta. Uusi vaatimuksenmukaisuuden arviointi on tehtävä painelaitepäätöksen (938/1999) mukaisesti. Tällöin omistajan tai haltijan on toimittava valmistajana, ellei alkuperäisen valmistajan kanssa muuta sovita. Omistaja/haltija vastaa valmistajana siitä, että lämmönvaihdin täyttää painelaitepäätöksen vaatimukset korotetulla paineella ja kiinnittää valmistajana CE-merkinnän. Tarkastuslaitosta (ilmoitettu laitos) tulee käyttää apuna valitun arviointimenettelyn mukaisesti.

Lämmönvaihtimen paineenkorotuksessa tulee kummassakin edellä kuvatussa menettelyssä ottaa myös huomioon se, voidaanko vaippapuolen varolaitetta ja paineenalaisia lisälaitteita käyttää korotetussa suurimmassa sallitussa käyttöpaineessa.

Tarkastuslaitos voi omistajan tai haltijan pyynnöstä siirtää määräaikaistarkastuksen ajankohtaa enintään 13 kuukaudella, mutta siirto ei vaikuta seuraavien tarkastusajankohtien määräytymiseen. Siirto on todettava tarkastuspöytäkirjassa ja tarkastustiedoissa, jotka tarkastuslaitos lähettää TUKESille painelaiterekisteriä varten.

Tarkastuksen siirtämisestä myöhemmäksi seuraa käytännössä se, että tarkastusta edeltävästä tarkastusvälistä tulee tavallista pitempi. Tarkastuksen siirtäminen ei saa vaarantaa painelaitteen käyttöturvallisuutta.

Tarkastusajankohdan määräytyminen perustuu tavallisesti ensimmäisen määräaikaistarkastuksen tai käyttöönottotarkastuksen ajankohtaan, kun määräaikaistarkastukset tehdään tavanomaisin välein. Pitkään käytössä olleissa painelaitteissa tarkastusajankohta määräytyy edellisen täystarkastuksen (käyttötarkastus, sisäpuolinen tarkastus ja määräaikainen painekoe) ajankohdan perusteella.

Huom! Jos määräaikaistarkastus tehdään myöhässä omistajan tai haltijan laiminlyötyä velvoitteensa pyytää määräaikaistarkastusta, on tarkastuslaitoksen arvioitava, mitkä tarkastukset ovat tarpeen painelaitteen käyttöturvallisuuden varmistamiseksi, kun tarkastuksia ei ole tehty säädösten mukaisella aikavälillä. Jos tarkastus tehdään merkittävästi myöhässä (yli 13 kuukautta), on syytä tehdä käyttötarkastus, sisäpuolinen tarkastus ja määräaikainen painekoe ja aloittaa tavanomaisin välein tehtävien tarkastusten ajankohtien laskeminen tästä uudestaan. Sisäpuolinen tarkastus pitäisi tehdä ennen käyttötarkastusta ja määräaikaista painekoetta.

Tarkastuslaitos voi omistajan tai haltijan pyynnöstä siirtää tarkastuksen ajankohtaa enintään 13 kuukaudella siten, että siirto ei vaikuta seuraavien tarkastusajankohtien määräytymiseen. Tämä koskee myös etuajassa tehtävää määräaikaistarkastusta. Siirto on todettava tarkastuspöytäkirjassa ja tarkastustiedoissa, jotka tarkastuslaitos lähettää TUKESille painelaiterekisteriä varten.

Tarkastuksen siirtämisestä etuajassa tehtäväksi seuraa käytännössä se, että seuraava tarkastusväli on tavallista pitempi. Tarkastuksen siirtäminen ei saa vaarantaa painelaitteen käyttöturvallisuutta.

Tavallisesti käyttötarkastus ja sisäpuolinen tarkastus tehdään samalla kertaa. Tarkastuslaitos voi omistajan tai haltijan pyynnöstä siirtää tarkastuksen ajankohtaa enintään 13 kuukaudella. Tarkastuslaitos voi tehdä käyttötarkastuksen ja sisäpuolisen tarkastuksen siten, että niiden aikaväli on enintään 13 kuukautta. Tämän lisäksi tarkastusten ajankohdat pitää sijoittaa siten, että kumpikaan tarkastus ei poikkea säädösten mukaisesta ajankohdasta 13 kuukautta enempää. Tarkastusten siirtäminen ei vaikuta seuraavien tarkastusajankohtien määräytymiseen. Tarkastuslaitoksen on tehtävä molemmista tarkastuksista pöytäkirjat ja lähetettävä tarkastustiedot TUKESille painelaiterekisteriä varten. Tarkastusten siirtäminen on todettava tarkastuspöytäkirjoissa ja TUKESille lähetettävissä tarkastustiedoissa. Tarkastuksen siirtäminen ei saa vaarantaa painelaitteen käyttöturvallisuutta.

Kunnonvalvontajärjestelmään kuuluvaa rekisteröityä painelaitetta aiotaan käyttää sellaisessa laitoksessa, joka ei ole mukana kunnonvalvontajärjestelmässä. Onko painelaitteen omistajan tai haltijan pyydettävä tarkastuslaitokselta muutostarkastus ennen käyttöönottoa?

Vastaus: Kyllä. Painelaite siirtyy normaalien määräaikaistarkastusten piiriin. Muutostarkastuksessa toimitaan painelaiteturvallisuuspäätöksen (953/1999) 17 §:n mukaisesti. Tarkastuslaitoksen on tarkastettava, että painelaite on edelleen turvallisessa kunnossa. Lisäksi tarkastuslaitoksen on tehtävä soveltuvin osin ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa edellytettyjä toimenpiteitä, mm. sijoituksen turvallisuuden, varolaitteiden toiminnan ja käytön valvojan pätevyyden tarkastaminen.

Tarkastuslaitos voi jättää rekisteröidyn painesäiliön määräaikaisen painekokeen tekemättä, jos sisäpuolisessa tarkastuksessa on voitu riittävästi varmistua rakenteen eheydestä ja lujuudesta. Sisältyykö seuraavan määräaikaistarkastuksen lajiin määräaikainen painekoe, jos sisäpuolinen tarkastus on tehtävä seuraavassa määräaikaistarkastuksessa?

Vastaus: Kyllä. Tarkastuslaitoksen on arvioitava jokaisessa seuraavassa sisäpuolisessa tarkastuksessa uudestaan määräaikaisen painekokeen poisjättäminen. Jos sisäpuolinen tarkastus on tehtävä seuraavassa määräaikaistarkastuksessa, tarkastuslaitoksen on seuraavan määräaikaistarkastuksen lajia määrätessään sisällytettävä siihen määräaikainen painekoe.

Huom.: Tarkastuslaitoksen on esitettävä määräaikaisen painekokeen poisjättämisen perustelut tarkastuspöytäkirjassa.

Nestekaasusäiliön varoventtiiliä saatetaan joutua huoltamaan. Rekisteröitävän nestekaasusäiliön varoventtiilin toiminta tarkastetaan määräaikaistarkastuksissa. Varoventtiilin turvalliselle poistamiselle huollon ja testauksen ajaksi on oltava menettelyt; ks. myös painelaitepäätös (938/1999), liite I, kohta 2.11.1, ensimmäinen sisennys.

Lämmittämättömien painelaitteiden varojärjestelmiä käsittelevässä standardissa SFS-EN 764-7 on esitetty ratkaisuja tilanteisiin, joissa varolaite on poistettava huollon tai testauksen ajaksi. Standardin kohdan 8.5.5 mukaan sulkuventtiili voidaan asentaa varoventtiilin huoltamiseksi painesäiliön purkausjärjestelmään. Tällöin on kuitenkin huolehdittava, että purkausjärjestelmän ulostulolinjaa ei voida sulkea käytön aikana. Tästä huolehditaan käyttämällä erityistä lukituslaitteistoa.

Vaihtoventtiili on yksi esimerkki tällaisesta lukituslaitteistosta; ks. standardin kohta 8.5.4. Se lienee käyttökelpoisin ratkaisu nestekaasusäiliöissä. Vaihtoventtiilillä tarkoitetaan järjestelyä, jossa venttiili ohjaa kahta varolaitetta siten, että vain yksi näistä voidaan sulkea pois käytöstä kerrallaan.

Rekisteröitävän painelaitteen omistaja ja käytön valvoja ovat havainneet tarpeelliseksi siirtyä kunnonvalvontajärjestelmään laitoksen toiminnan kehittämiseksi. Omistaja laadituttaa kunnonvalvontajärjestelmän kunnossapitoyrityksellä, joka toteuttaisi kunnonvalvontajärjestelmää yhdessä painelaitteen käytön valvojan kanssa. Onko menettely kunnonvalvontajärjestelmää käsittelevän säädöksen (KTMp 953/1999, 19 §) mukainen?

Vastaus: Painelaitteen omistajalla ei välttämättä ole omaa organisaatiota, joka voisi laatia, toteuttaa ja kehittää kunnonvalvontajärjestelmää. Kunnonvalvontajärjestelmän laatimisessa, toteuttamisessa ja kehittämisessä saatetaan joutua käyttämään ulkopuolisia yrityksiä kuten kunnossapitoyrityksiä. Tämä ei kuitenkaan saa aiheuttaa sitä, ettei säädöksen vaatimuksia esim. henkilöstön pätevyydestä otettaisi huomioon kunnonvalvontajärjestelmässä.

Hyväksytyn laitoksen on vahvistaessaan kunnonvalvontajärjestelmää tarkasteltava sitä kokonaisuutena. Hyväksytyn laitoksen on otettava huomioon, mikä on painelaitteen omistajan tai haltijan osuus kunnonvalvontajärjestelmässä ja mikä on ulkopuolisten yritysten osuus. Hyväksytyn laitoksen on pohdittava, miten kunnonvalvontajärjestelmää toteuttavat osapuolet ja osapuolten mahdolliset ristiriitaiset intressit (tekninen toteutus / kustannukset) olisi otettava huomioon kunnonvalvontajärjestelmän toteuttamisen seurannassa (hyväksytyn laitoksen tekemien säännöllisten arviointien aikaväli ja pistokoemaisten tarkastuskäyntien tarve).

Käytön valvojan osuus kunnonvalvontajärjestelmän toteuttamisessa on mahdollista, jos painelaitteen omistaja ja haltija on antanut käytön valvojalle tarvittavat valtuudet kunnonvalvontajärjestelmän toteuttamiseen. Käytön valvojalla pitää olla tarvittaessa valtuudet estää jopa painelaitteen käyttö siihen asti, kunnes kunnonvalvontajärjestelmän havaintojen perusteella edellytetyt korjaavat toimenpiteet on toteutettu.

Ei. Kunnonvalvontajärjestelmässä ei pyritä siihen, että painelaitteen omistaja tai haltija tekisi määräaikaistarkastukset omina tarkastuksina (eli sisällyttäisi kunnonvalvontajärjestelmän järjestelmäkuvaukseen ja ohjeistukseen vastaavat toimenpiteet ja aikavälit kuin määräaikaistarkastuksissa, mutta omina tarkastuksina). Omistajan tai haltijan on kunnonvalvontajärjestelmässä suunniteltava, toteutettava ja jatkuvasti kehitettävä toimenpiteitä, joilla saavutetaan vastaava turvallisuusvaikutus kuin tarkastuslaitoksen tekemillä normaaleilla määräaikaistarkastuksilla

Kyllä. Tämä on periaatteessa mahdollista.
Omistajan tai haltijan on koottava painelaitteen hyväksymiseen ja tarkastukseen liittyvät keskeiset asiakirjat yhtenäiseen muotoon painelaitekirjaksi. Omistajan tai haltijan on säilytettävä ja ylläpidettävä painelaitekirjaa, kunnes painelaite ilmoitetaan TUKESille painelaiterekisteristä poistettavaksi (ks. KTMp 953/1999, 5 ja 22 §).

Painelaitekirja voidaan koota ja ylläpitää sähköisessä muodossa, jos omistajalla tai haltijalla on tähän tietotekniset edellytykset ja mahdollisuudet. Tällöin on otettava huomioon mm. seuraavia tietotekniikkaan liittyviä vaatimuksia, joissa on muistettava painelaitteen suunniteltu käyttöaika, normaalisti vähintään 20 vuotta:

- painelaiterekisterikirjan sähköisten asiakirjojen (tallenteiden) säilyvyys ja käyttökelpoisuus
- sähköisten asiakirjojen lukemiseen tai tulostamiseen tarvittavien IT-laitteiden käytettävyys ja saatavuus
- varmuuskopioiden tarve ja niiden ylläpitäminen
- tietoturvaan liittyvät suojaukset ja niiden ylläpitäminen.

Huom! Suositus rekisteröitävän painelaitteen mukana hankittavista asiakirjoista, ks. TUKES-opas Painelaitteet, kohta 3.8.

Olen töissä kattilalaitoksessa. Minulta on kysytty halukkuutta käytön valvojan tehtäviin. Katsoin asetusta 891/1999 kattilalaitoksen käytön valvojien pätevyyskirjoista. Käytön valvonnassa tarvittaisiin A-koneenhoitajan kirja. Minulla on vaadittava työkokemus, mutta mitä tarkoittaa A-koneenhoitajan koulutus, joka vaaditaan A-koneenhoitajan kirjan saamiseksi. Missä tällaista koulutusta annetaan ja riittäisikö minun nykyinen koneteknikon koulutus?

Vastaus: Asetuksen 891/1999 13 § 2 momentin mukaan ennen 29.11.1999 hankittu ja vanhan asetuksen 213/1978 vaatimukset täyttävä koulutus kelpaa pätevyyskirjan myöntämisen perusteeksi vuoden 2004 loppuun asti, eli sinun on tarkasteltava täyttääkö koulutuksesi 213/1978 4 §:n vaatimukset. TUKESin tietämän mukaan A-koneenhoitajan koulutusta ei (vielä) ole missään järjestetty. Pätevyyskirjoja haetaan hyväksytyltä laitokselta.

Jos yhdenkään höyrykattilan teho ei ole yli 6 MW eikä kattiloita ole sijoitettu maan alle, vaaran arviointia ei tarvita. KTMp 953/1999 20 §:ssä annettu raja 6 MW ei tarkoita kattiloiden yhteenlaskettua tehoa.

Jos yhdenkään höyrykattilan teho ei ole yli 20 MW, voidaan niitä valvoa jaksottaisesti (tai 40 MW/60 MW, ks. tarkemmin KTMp 953/1999, 28 §). Jaksottaisen käytön valvonnan rajat, esimerkiksi 20 MW, eivät tarkoita kattiloiden yhteenlaskettua tehoa.

Saako kiinteän polttoaineen kattilaa käyttää jaksottaisessa valvonnassa (KTMp 953/1999 28 §), jos sitä silloin käytetään enintään 20 MW:n teholla, kun jatkuvassa käytön valvonnassa sitä käytetään täydellä 28 MW:n teholla?
V: Ei saa. Pykälät tarkoittavat teholla kyseisen kattilan suurinta tehoa (ks. määritelmä 2 §:ssä). Katso myös 28 § 3-4 momentit, jossa on käsitelty 20-40 MW kiinteän polttoaineen kattiloita.

Ei. Tarvittava käytön valvojan pätevyyskirja lasketaan kattilalaitoskohtaisesti eli kussakin kattilalaitoksessa selvitetään rekisteröityjen kattiloiden yhteenlaskettu teholuku (ks. laskentatapa tarkemmin KTMp painelaiteturvallisuudesta 953/1999, 2 §, kohta 7 ja 24 §). Tarvittava pätevyyskirja määräytyy sen kattilalaitoksen mukaan, jota valvottaessa pätevyysvaatimus olisi korkein.

Ei. Tarkastuslaitoksen on tehtävä rekisteröidylle höyry- tai kuumavesikattilalle muutostarkastus ennen jaksottaiseen käytön valvontaan siirtymistä (KTMp 953/1999, 16 §, 3 mom). Muutostarkastuksessa tarkastuslaitos tarkastaa, että kattilalaitos sekä sen varustelu ja käytön valvonta täyttävät jaksottaisen käytön valvonnan edellytykset (KTMp 953/1999, 28 §).

Kaukokäyttöön hyväksyttyä kattilalaitosta saadaan käyttää kaukokäytössä vuoden 2001 loppuun saakka, ellei TUKES katso perustelluksi tätä aikaisempaa luopumista kaukokäytöstä. Kaukokäytössä olevassa kattilalaitoksessa saadaan siirtyä jaksottaiseen käytön valvontaan vasta tarkastuslaitoksen tekemän käyttö- tai muutostarkastuksen tarkastuksen jälkeen (KTMp 953/1999, 42 §, 3 mom).

Ei. Jos rekisteröityä höyry-tai kuumavesikattilaa ei vanhassa lainsäädännössä voitu hyväksyä miehittämättömään käyttöön, mutta uusien säädösten rajojen perusteella jaksottainen käytön valvonta olisi mahdollista, voidaan jaksottaiseen käytön valvontaan siirtyä vasta tarkastuslaitoksen tekemän käyttö- tai muutostarkastuksen jälkeen (KTMp 953/1999, 42 §, 2 mom). Tarkastuksessa tarkastuslaitos tarkastaa, että kattilalaitos sekä sen varustelu ja käytön valvonta täyttävät jaksottaisen käytön valvonnan edellytykset (KTMp 953/1999, 28 §).

Toimin käytön valvojana kattilalaitoksessa, jossa on läpivirtauskattila (höyrykattila), jonka suurin sallittu käyttöpaine on 12 bar ja teho 1,3 MW. Vanha paineastia-asetus (549/1973, 26 § 5 mom) ei ole edellyttänyt pätevyyskirjaa, eikä minulla sitä ole. Kattilat ovat rekisteröitäviä myös uuden säädöstön mukaisesti. Voinko jatkaa käytön valvojana?

Vastaus: Kyllä. KTM:n painelaiteturvallisuuspäätös edellyttää, että tällaisen rekisteröitävän höyrykattilan käytön valvojalla pitää olla pätevyyskirjana vähintään B-koneenhoitajakirja. Päätöksen siirtymäsäännöksen perusteella saa henkilö, joka on vanhojen säädösten mukaisesti todettu päteväksi käytön valvojaksi, kuitenkin edelleen jatkaa tehtävässään, vaikka pätevyyskirjaa ei olisi (KTMp 953/1999, 24 § ja 42 §).

Tällöin "luokkaa alempi pätevyys" tarkoittaa, että kattilalaitoksen käytön valvojan (tai käytön varavalvojan) on täytettävä painelaitelain (869/1999, 10 §) yleiset vaatimukset pätevyydestä ja asiantuntemuksesta, jotka ovat "tehtävään vaadittu pätevyys ja riittäväksi katsottava painelaitteen rakennetta, käyttöä ja kunnossapitoa koskeva asiantuntemus". Pätevyyskirjaa ei edellytetä. Omistajan tai haltijan on huolehdittava, että nimettävä henkilö täyttää nämä vaatimukset ja henkilö saa tarvittavan työnopastuksen tehtäväänsä.

Käytön valvojalta ei edellytetä pätevyyskirjaa. Yleiset pätevyysvaatimukset on esitetty painelaitelain (869/1999) 10 §:ssä. KTM:n painelaiteturvallisuuspäätöksessä tarkoitettu "luokkaa alempi pätevyys" (KTMp 953/1999, 24 § 2 mom) on B-koneenhoitajankirjan osalta "ei pätevyyskirjaa"

KTM:n painelaiteturvallisuuspäätöksen mukaan paisuntasäiliö luetaan kuumavesikattilaan kuuluvaksi (KTMp 953/1999, 2 § 1 mom 3 kohta). Tarkoittaako tämä sitä, että rekisteröitävän kuumavesikattilan paisuntasäiliö rekisteröidään kuumavesikattilan osana samalla K-rekisterinumerolla ja paisuntasäiliö tarkastetaan kuumavesikattilan määräaikaistarkastuksissa?

Vastaus: Paisuntasäiliö rekisteröidään kattilan osana ja tarkastetaan kuumavesikattilan määräaikaistarkastuksissa, jos

• paisuntasäiliö vastaanottaa välittömästi kattilan veden laajenemisen eikä kattilavesi kierrä sitä ennen muualla, esim. laitoksen prosessissa tai lämmönvaihtimessa yms.
• kattilalla ja paisuntasäiliöllä on yhteinen varolaite

Niissä harvoissa tapauksissa, jossa kattila ei ole rekisteröitävä, mutta paisuntasäiliö pitäisi rekisteröidä painesäiliönä, paisuntasäiliö rekisteröidään A-rekisterinumerolla ja määräaikaistarkastetaan painesäiliönä (KTMp 953/1999, 3 § 1 mom 7 kohta ja 8b kohta).

Ei. KTM:n painelaiteturvallisuuspäätöksen mukaan tarkastuslaitoksen on tarkastettava kattilalaitoksen ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa, että vaaran arviointi on tehty asianmukaisesti. Päätöksen siirtymäsäännöksen perusteella voidaan vaaran arvioinnin tekemistä kuitenkin lykätä. Vaaran arviointi on esitettävä tarkastuslaitokselle viimeistään ensimmäisessä vuoden 2001 jälkeen tehtävässä määräaikaistarkastuksessa (KTMp 953/1999, 11 §, 20 § ja 43 §).

Huom.!: Vaaran arviointi ja vaaran arvioinnin siirtymäsäännös eivät tarkoita KTM:n painelaitepäätöksen 938/1999 (painelaitedirektiivin) edellyttämää vaaroja koskevaa selvitystä, jos kattila suunnitellaan ja valmistetaan painelaitepäätöksen mukaisesti.

Ei. Maanalaisen kattilalaitoksen vaaran arviointi pitää tehdä vain, jos siellä on rekisteröitäviä höyry- tai kuumavesikattiloita (ks. KTMp 953/1999, 43 §). Maan alle sijoitettavan kattilalaitoksen turvallisuudessa on vuoto- ja räjähdystapausten varalta otettava erityisesti huomioon paineenpurkautumisreitit sekä hyvin sijoitetut ja toimivat uloskäynnit.

Maahantuotua rekisteröitävää kattilaa koekäytetään. Koekäyttö tapahtuu käyttöpaikalla Suomessa. Koekäytössä kokeillaan mm. kattilan toimintoja. Koekäyttö tapahtuu ulkomaisen valmistajan (toimittajan) vastuulla, ja sen toteutuksesta vastaa valmistajan henkilökunta. Kattila luovutetaan tilaajalle koekäytön jälkeen. Onko koekäytöllä oltava käytön valvoja ja edellytetäänkö, että käytön valvojalla on oltava Suomen käyttösäädöksissä vaadittu pätevyys (esim. pätevyyskirja)?

Vastaus: Koekäyttö on painelaitteen käyttämistä. Kattilan tilaajan (omistaja/haltija) on noudatettava koekäytössä painelaitelain (869/1999) 10 §:n velvoitteita.

Velvoitteet koskevat myös toimittajaa niin kauan, kuin toimittaja on omistajana ennen kattilan luovutusta. Toimittaja saattaa myös katsoa, että kyseessä on tiettyyn rajaan asti painelaitepäätöksen 938/1999 (painelaitedirektiivin) mukainen toiminta, josta toimittaja vastaa painelaitepäätöksen mukaisesti. Tällöin toimittajan on kuitenkin otettava huomioon myös tilaajan toimitiloissa tapahtuvaan toimintaan kohdistuvat tilaajan turvallisuustarpeet. Toimittaja ja tilaaja sopivat tilanteen mukaan keskenään, kuinka turvallisuus varmistetaan asennuspaikalla Suomessa tapahtuvan koekäytön aikana.

Koekäytölle on nimettävä käytön valvoja, jonka on täytettävä painelaiteturvallisuuspäätöksen (953/1999) 24 ja 25 §:n pätevyysvaatimukset. Koekäyttöä valvomaan voidaan nimetä myös Euroopan talousalueeseen kuuluvassa maassa vastaavaan toimintaan pätevä henkilö; ks. asetus 891/1999, 12 § ja KTMp 953/1999, 38 §. Huom. myös Euroopan yhteisön perustamissopimus ja direktiivi 1999/42/EY tutkintotodistusten tunnustamisjärjestelmän perustamisesta jne.) http://europa.eu.int/eur-lex/pri/fi/oj/dat/1999/l_201/l_20119990731fi00770093.pdf

Kyllä. Kattilan tehon korotuksen turvallisuus on varmistettava muutostarkastuksessa painelaiteturvallisuuspäätöksen (953/1999) 16 §:n mukaisesti. Kattilan mahdollisten rakenteellisten muutosten suhteen on noudatettava päätöksen (953/1999) 37 §:n menettelyitä painelaitteen asennus-, korjaus- ja muutostöistä; ks. myös TUKESin tiedote 30.6.2004.

Tehon korotuksesta on laadittava muutossuunnitelma. Muutossuunnitelmassa on esitettävä lämpötekninen laskelma ja teholaskelma. Muutossuunnitelmassa on selvitettävä tehon korotuksen vaatimat kattilan rakenteelliset muutokset, esim. kattilan lämpöpinnan lisääminen. Muutossuunnitelmassa on oltava mitoituslaskelmat, jos tehon korotus edellyttää sallittujen käyttöarvojen muuttamista, esim. lämpötilan korotusta. Muutossuunnitelmassa on tarkasteltava teholaskelman perusteella, että kattilan varoventtiili(e)n puhallusteho on riittävä. Lisäksi on tarkasteltava kattilan muiden varusteiden riittävyyttä korotetulle teholle ja mahdolliselle sallittujen käyttöarvojen muutokselle.

Tarkastuslaitos tarkastaa kattilan rakenteellisten muutosten toteutuksen asianmukaisuuden päätöksen (953/1999) 37 §:n mukaisesti; esim. paineenkestoon vaikuttavien rakenteiden hitsaustyöt.

Muutosten toteuttamisen jälkeen tarkastuslaitos tekee kattilalle muutostarkastuksen päätöksen (953/1999) 16 §:n mukaisesti. Tällöin tarkastetaan mm. kattilan varoventtiili(e)n ja muiden varusteiden riittävyys sekä toiminta. Muutostarkastuksessa on kattilan kilpeen merkittävä uusi korotettu teho ja mahdolliset uudet sallitut käyttöarvot (esim. korotettu lämpötila, jos tehon korotus sitä edellyttää).

Huom. 1:
Tehon korotuksessa ei yleensä ole kyse niin merkittävästä painelaitteen muutoksesta, että se edellyttäisi CE-merkintää; vrt. painelaitedirektiivin soveltamisohje 1/3.

Huom. 2:
Kattilan alkuperäisen valmistajan vastuu ei päde tehon korotukselle ja sen edellyttämille rakenteellisille muutoksille tai varustelun muutoksille.

Kaikki Euroopan talousalueen ilmoitetut laitokset kelpaavat, eikä kyseessä tarvitse olla valmistusmaan tai Suomen ilmoitettu laitos.

On käytettävä jotain Euroopan talousalueen ilmoitettua laitosta. Joillain laitoksilla on toimipisteitä myös Euroopan ulkopuolella.

Ei saa. Laatujärjestelmän suunnittelu ja toteuttaminen on valmistajan vastuulla. Laatujärjestelmän hyväksyvä laitos ei saa osallistua sen suunnitteluun, koska silloin hyväksymisen puolueettomuus voi vaarantua.

Sellaisia eivät ole:

1. siitä sopiminen, korvataanko määräaikaistarkastukset osittain tai kokonaan painelaitteen seurannalla (KTMp painelaiteturvallisuudesta 18 §);
2. kunnonvalvontajärjestelmän vahvistaminen (KTMp painelaiteturvallisuudesta 19 §).
   

Vaaran arvioinnin asianmukaisuuden tai ajantasaisuuden tarkastus kuuluu osana ensimmäiseen määräaikaistarkastukseen ja käyttötarkastukseen. Mutta koska ne ovat vain osa muuten lähes ennallaan säilynyttä tarkastusta, TUKES pitää kyseisiä tarkastuksia kuitenkin 10 §:n tarkoittamina vastaavina tehtävinä.
Edellä esitetty ei ole välttämättä kattava vastaus. Tarkastuslaitos on vastuussa siitä, että se tekee vain niitä tehtäviä, joihin sillä on pätevyys ja oikeudet, ja noudattaa muutoinkin lainsäädännön ja hyväksymispäätöksensä ehtoja

Ei saa. Vaaran arvioinnin tekeminen on omistajan ja haltijan vastuulla. Vaaran arvioinnin tarkastava laitos ei saa osallistua sen laadintaan, koska silloin tarkastuksen puolueettomuus voi vaarantua.

Kyllä, arvioinnit ovat osa ensimmäistä määräaikaistarkastusta (KTMp 953/1999, 11 §). Tehtävä edellyttää erityispätevyyttä, jota voi tarvittaessa saada esimerkiksi alihankintana.

Rekisteröidyn painelaitteen tai siihen liittyvän määräaikaistarkastuksen yhteydessä tarkastettavan putkiston varo-venttiili saatetaan joutua huoltamaan ja uudelleen säätämään määräaikaistarkastusten välillä. Joskus myös sinetöity ("plommattu") varoventtiili saatetaan joutua säätämään ennen asennusta. Voiko varoventtiilin koestuksen ja säädön sekä pöytäkirjan tehdä omistajan tai haltijan palveluksessa oleva pätevä henkilö, jolloin tarkastuslaitoksen tarkastaja tarkastaisi vasta seuraavassa määräaikaistarkastuksessa varoventtiilin suoritusarvot?

Vastaus: Ei. Tarkastuslaitoksen tarkastajan pitää varmistaa rekisteröidyn painelaitteen tai siihen liittyvän määräaikaistarkastuksen yhteydessä tarkastettavan putkiston varoventtiilin suoritusarvot. Tarkastaja ei itse tee varoventtiilin koestusta ja säätöä, mutta tarkastaja todistaa suoritusarvojen saavuttamisen ja sinetöi tarvittaessa varoventtiilin. Suoritusarvojen saavuttamisen todistamisesta ja sinetöinnistä tehdään asianmukaiset pöytä-kirjamerkinnät.

Ei saa, nämä tehtävät kuuluvat ainoastaan hyväksytylle laitokselle.

NDT on lisätyötä, joka ei tavallisesti kuulu määräaikaistarkastukseen. Määräaikaistarkastusta saatetaan joutua täydentämään NDT:llä tarkastuksen havaintojen, painelaitteen iän, kunnon tai käyttötavan vuoksi tai määräaikaisen painekokeen poisjättämiseksi. Harkitessaan NDT:tä tarkastajan on otettava myös huomioon, mitä on havaittu kyseisen painelaitteen aiemmissa tarkastuksissa ja mikä on vakiintunut tarkastuskäytäntö vastaavissa painelaitteissa. Tarkastaja päättää NDT:n laajuuden, menetelmät ja hyväksymisrajat.
Tarkastaja sopii painelaitteen omistajan tai haltijan kanssa, miten NDT:n suhteen menetellään. Omistajalla tai haltijalla voi olla esim. sopimus NDT-yrityksen kanssa tai palveluksessaan pätevä NDT-henkilö. Tarkastaja voi itse tehdä NDT:n, jos hän on siihen pätevä ja jos menettely sopii omistajalle tai haltijalle.
NDT:n suorittajalla pitää olla pätevyys käytettävään menetelmään, tarkastusohjeet ja käyttökelpoiset laitteet (mm. kalibrointi), jotta NDT voidaan suorittaa asianmukaisesti.
Tarkastajan on todettava NDT:n suorittajan pätevyys ja edellytykset asianmukaiseen tarkastukseen. Esim. mittatekniikan keskuksen akkreditoiman NDT-tarkastus- tai testauslaitoksen (EN 45004 tai EN 45001) palveluksessa olevan NDT:n suorittajan katsotaan yleensä täyttävän vaatimukset. Samoin TUKESin luvalla toimivan testauslaitoksen palveluksessa olevan NDT:n suorittajan katsotaan yleensä täyttävän vaatimukset (TUKESin testauslaitosluvat ovat voimassa enintään 29.5.2002 saakka).
Määräaikaistarkastusta tekevä tarkastaja ratkaisee, ovatko NDT:n tulokset hyväksyttävät ja mihin toimenpiteisiin NDT:n tulosten perusteella ryhdytään tarkastuksen kohteena olevan painelaitteen suhteen.

Toimittaessa vanhojen paineastiasäädösten mukaan paineastioiden testausta suorittavien rikkomattomien ja rikkovien aineenkoetuslaitosten tuli hakea viranomaiselta lupaa toimiakseen (paineastia-asetus 549/73 17 a § ja KTMp 391/1984, 4 luku). Mitä pätevyyden osoituksia vaaditaan uusien säädösten mukaan testauslaitoksilta tai testauksia tekeviltä henkilöiltä?

Uusien säädösten mukaan toimittaessa ei enää vaadita testauslaitosten hyväksyntää. Testausalalla on kuitenkin olemassa standardisoituja käytäntöjä, joilla varmistetaan mm. painelaitteiden ja painelaitteiden materiaalien rikkomattoman ja rikkovan aineenkoetusten testausten ja niiden todistusten luotettavuus. Tällaisia ovat lukuiset menetelmäkohtaiset standardit (EN ja SFS) ja rikkomattoman aineenkoetuksen osalta henkilöstön pätevyyden varmistava EN 473. Painelaitteen valmistajan, omistajan, haltijan sekä tarkastuslaitoksen ja painelaitteen tilaajan on yleensä aiheellista edellyttää tai hyödyntää näitä menetelmiä. Rikkomattoman tai rikkovan aineenkoetuksen testauslaitos voi osoittaa toimintansa pätevyyden esimerkiksi Mittatekniikan keskuksen akkreditoinnilla.

Painelaitesäädösten vaatimukset ovat:

Pysyvien liitosten rikkomaton aineenkoetus
Painelaitteen valmistajan on huolehdittava, että pysyvien liitosten rikkomaton aineenkoetus tehdään pätevästi. Painelaitteista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (938/1999) liitteen I kohdan 3.1.3 mukaan painelaitteen pysyvien liitosten rikkomatonta aineenkoetusta tekevillä henkilöillä on oltava asianmukainen pätevyys, ja luokkaan III ja IV kuuluvien painelaitteiden osalta mainituilla henkilöillä on oltava pätevöintilaitoksen hyväksyminen.

Pysyviä liitoksia tekevien henkilöiden ja pysyvien liitosten menetelmien hyväksynnät
Pysyviä liitoksia tekevien henkilöiden tai pysyvien liitosten menetelmien hyväksyntään liittyvä rikkomaton ja rikkova aineenkoetus tehdään hyväksyvän osapuolen edellyttämällä tavalla - luokkien II - IV painelaitteissa hyväksyjä on ilmoitettu laitos tai pätevöintilaitos. Hyväksymistä varten ilmoitettu laitos tai pätevöintilaitos tekee tai teettää yhdenmukaistettujen standardien mukaiset tai niitä vastaavat tutkimukset ja testaukset.

Ks. tiedote "Painelaitteiden asennus-, korjaus- ja muutostyöt", 20.2.2002  

Asennus-, korjaus- ja muutostöiden tarkastustehtäviä voivat tehdä hyväksytty laitos ja omatarkastuslaitos. Tämä koskee 37 §:n kaikkia vaihtoehtoja (1 - 3 mom). Painelaiteturvallisuuspäätöksen 37 § käsittelee asennus-, korjaus- ja muutostöitä, joihin ei sovelleta painelaitepäätöstä (938/1999) tai päätöstä yksinkertaisista painesäiliöistä (917/1999). Tarkastuslaitosasetus (890/1999) rajaa ilmoitetun laitoksen ja käyttäjien tarkastuslaitoksen tehtävät painelaitedirektiivin ja yksinkertaisten painesäiliöiden direktiivin soveltamisalaan. Ks. myös painelaiteturvallisuuspäätöksen 38 §.

Kunnonvalvontajärjestelmässä määritetään järjestelmän kattamat painelaitteet, määräaikaistarkastuksia korvaavat toimenpiteet, henkilöpätevyydet sekä tarvittavat mittalaitteet. Kunnonvalvontajärjestelmän on vastattava vaikutukseltaan määräaikaistarkastuksia. Tämä saavutetaan järjestelmän sisältämillä toimenpiteillä, pätevillä henkilöillä sekä mittalaitteilla. Lisäksi hyväksytyn laitoksen on huolehdittava, että kunnonvalvontajärjestelmä toimii ja sitä kehitetään. Tämä edellyttää, että vahvistettu kunnonvalvontajärjestelmä sisältää hyväksytyn laitoksen tekemiä säännöllisiä arviointeja ja tarvittaessa pistokoemaisia tarkastuskäyntejä.

Perustelut:
Hyväksytty laitos voi edellyttää määräaikaistarkastuksiin palaamista. Tämä voi toteutua vain, jos hyväksytty laitos arvioi kunnonvalvontajärjestelmän toteuttamista. Kunnonvalvontajärjestelmä muistuttaa menettelyiltään laatujärjestelmää. Hyväksytyn laitoksen osuuden on oltava samankaltainen, kuin ilmoitetulla laitoksella on painelaitteiden valmistuksen laatujärjestelmään perustuvissa menettelyissä.

Huom 1:
Hyväksytyn laitoksen on lähetettävä tietoja TUKESille tekemistään säännöllisistä arvioinneista.

Huom 2:
TUKES-ohje P2-2000 käsittelee tarkemmin kunnonvalvontajärjestelmiä.

Uudet säiliöt rekisteröidään A-rekisteriin (jos PS·V > 3000 bar·l ja PS > 1,0 bar). Aiemmin rekisteröidyt säiliöt jäävät T-rekisteriin.

Ei. Kyseisen putkiston määräajoin tarkastamisesta ei ole säädetty. KTMp 953/1999 10 § käsittelee vain rekisteröitävään painelaitteeseen liittyvää putkistoa.

Hengityslaite kuten sukelluslaite on henkilönsuojain ja siihen sovelletaan EU:n direktiiviä henkilönsuojaimista (89/686/ETY). Lisäksi direktiivin soveltamisesta on yhdenmukaistettuja standardeja, esim. standardi EN 137 kannettavista paineilmalaitteista ja standardi EN 250 sukelluslaitteista. Henkilönsuojaindirektiivi edellyttää hengityslaitteiden tyyppitarkastusta ilmoitetulla laitoksella ja ilmoitetun laitoksen laadunvalvontaa. Hengityslaitteissa pitää olla henkilönsuojaindirektiivin CE-merkintä sekä laadunvalvonnasta vastaavan ilmoitetun laitoksen tunnusnumero. Hengityslaitteista annettujen yhdenmukaistettujen standardien EN 137 ja EN 250 mukaan on hengityslaite testattava kokonaisuutena ennen markkinoille saattamista.

Painelaitesäädöksiä sovelletaan hengityslaitteen pulloon ja pulloventtiiliin, jotta ne ovat turvallisia painelaitteina. Hengityslaitteiden pullot ja pulloventtiilit ovat jatkossa KTM:n painelaitepäätöksen (938/1999) eli painelaitedirektiivin (97/23/EY) soveltamisalassa, ks. myös painelaitedirektiivin soveltamisohje 1/10. Pullojen ja pulloventtiilien maahantuonnissa voidaan toimia vanhojen paineastiasäädösten mukaan 29.5.2002 saakka, jolloin sovelletaan kauppa- ja teollisuusministeriön päätöstä kuljetettavista kaasusäiliöistä (641/1978).

1) Painelaitesäädösten soveltaminen hengityslaitteen pulloon:
a) KTM:n painelaitepäätös 938/1999 eli EU:n painelaitedirektiivi 97/23/EY Hengityslaitteen pullo luokitellaan painelaitepäätöksessä vähintään luokkaan III, ks. painelaitepäätöksen liitteen II kuvan 2 teksti. Luokan III painelaitteiden vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyissä on mukana ilmoitettu laitos.

b) Vanhat paineastiasäädökset eli KTMp kuljetettavista kaasusäiliöistä 641/1978
Vanhoissa paineastiasäädöksissä hengityslaitteen pullo on kuljetettava kaasusäiliö. Maahantuojan pitää pyytää tarkastuslaitokselta seuraavat tarkastukset ennen pullon markkinoille saattamista:
- rakennesuunnitelman tarkastus
- rakennetarkastus.
Tarkastuslaitoksia ovat Inspecta Tarkastus Oy ja Polartest Oy.

Jos hengityslaitteen pullo valmistetaan EU:n pullodirektiivien 84/525/ETY tai 84/526/ETY mukaisesti, rakennesuunnitelman tarkastusta ei tarvita, mutta rakennetarkastus on pyydettävä. Rakennetarkastus on tarpeen, koska pullodirektiivit eivät kata pullon merkintöjä (tunnusväri, etiketti) tai varusteita.

c) Pullon merkinnät
Pullojen leimausmerkinnöissä noudatetaan standardia SFS-EN 1089-1 (mm. painemerkintä ja venttiilikierteen merkintä).

Pullon sisällöstä varoittavan etiketin pitää olla standardin SFS-EN 1089-2 mukainen. Ilmasisällöstä varoittavassa etiketissä pitää olla merkintöinä "Ilma, puristettu" ja "YK-numero 1002".

Pullon sisältö pitää ilmoittaa venttiilipään hartian värimerkinnöillä. Niissä noudatetaan standardia SFS-EN 1089-3. Ilmasisällön värimerkinnät ovat valkoinen ja musta. Kannettaviin savu-, pöly- tai vesisukelluslaitteisiin tarkoitettujen pullojen lieriöosa maalataan keltaiseksi.

Painelaitepäätöksen mukaisesti tarkastetussa pullossa pitää olla CE-merkintä ja ilmoitetun laitoksen tunnusnumero muiden merkintöjen ohella.

Vanhojen paineastiasäädösten mukaisesti tarkastetussa pullossa pitää olla rakennetarkastuksen tehneen tarkastuslaitoksen tarkastusmerkintä muiden merkintöjen ohella. Vanhojen paineastiasäädösten mukaisesti tarkastettuja pulloja ei CE-merkitä.

Maahantuojan pitää kiinnittää pulloihin lipuke, jossa ilmoitetaan määräaikaistarkastuksen vuosi (teräspulloilla 10 vuotta ja komposiittipulloilla 3 vuotta valmistusvuodesta).

2) Painelaitesäädösten soveltaminen hengityslaitteen pullon venttiilin:
a) KTM:n painelaitepäätös

Pulloventtiili on painelaitepäätöksessä paineenalainen lisälaite. Se on pienen nimellissuuruuden (ei yli DN 25) vuoksi hyvän konepajakäytännön painelaite.

b) Vanhat paineastiasäädökset
Pulloventtiili on varuste ja sen tarkastus sisältyy pullon rakennetarkastukseen, ks. edeltä kohta 1 b). Tarkastuslaitoksen tarkastaja tarkastaa pullon rakennetarkastuksessa, että pulloventtiilissä on tarvittavat merkinnät ja se soveltuu hengityslaitteeseen.

c) Pulloventtiilin merkinnät
Hengityslaitteen pullon venttiilissä pitää olla merkittynä ainakin valmistajan tunnus, valmistusvuosi, painemerkintä ja kierremerkintä.

Pulloventtiilissä voi olla merkittynä myös henkilönsuojaindirektiivin CE-merkintä, ilmoitetun laitoksen tunnusnumero ja henkilönsuojaindirektiivin yhdenmukaistetun standardin numero, esim. sukelluslaitteiden pulloventtiileissä standardi EN 250. .

Kyllä. Vanhojen säädösten sukeltajapulloja varusteineen saa käyttää edelleen 29.5.2002 jälkeen. Täyttölaitos tai täyttöpaikka saa täyttää sukeltajapullon, jos pullossa ja varusteissa on vanhojen säädösten merkinnät, pullolle sekä varusteille on tehty määräaikaistarkastukset ja pullo varusteineen on käyttökunnossa. Vanhojen säädösten mukaisessa sukeltajapullossa tai sen varusteissa ei tarvitse olla CE-merkintää, jotta se saataisiin täyttää.
Sukeltajapullon omistajan tai haltijan on pyydettävä tarkastuslaitokselta määräaikaistarkastus kymmenen vuoden välein. Käytännössä sukeltajapullojen määräaikaistarkastukset tehdään tarkastuslaitosten arvioimissa tarkastuspaikoissa. Tarkastuspaikan toiminnanharjoittaja valmistelee ja huoltaa pullot sekä pyytää määräaikaistarkastuksen tarkastuslaitokselta pullon omistajan tai haltijan puolesta - korvausta vastaan. Tarkastuslaitoksen tarkastaja käy tarkastuspaikassa, kun pulloja on kertynyt tarpeeksi edullista sarjatarkastusta varten. Vilkkaimmissa tarkastuspaikoissa tarkastaja käy viikottain. Lähimmän tarkastuspaikan osoitetta sekä tarkastuksista muutenkin voi kysyä määräaikaistarkastuksia tekevistä tarkastuslaitoksista: Inspecta Tarkastus Oy (puh 010 521 600) ja Polartest Oy (puh 09-878 020).

Tällaisen kuljetettavan painelaitteen suhteen menetellään, kuten kyseessä olisi kiinteästi asennettu tavallinen painelaite. Painelaitteelle tehdään muutostarkastus ennen käyttöönottoa (KTMp 953/1999, 17 §). Säädösten edellyttäessä painelaitteen sijoitukselle pyydetään sijoitussuunnitelman tarkastus, painelaite rekisteröidään ja painelaitteelle tehdään määräaikaistarkastuksia.

Maakaasubussien polttoainesäiliöiden määräaikaistarkastuksille ei Suomessa ole velvoittavaa lainsäädäntöä joka antaisi yksityiskohtaiset vaatimukset tarkastuksille ja niiden määräväleille.

Painelaitelaki (869/1999) ja laki räjähdysvaarallisista aineista (263/1953) koskevat maakaasua sisältäviä ajoneuvojen polttoainesäiliöitä.

Painelaitelain nojalla annetut kauppa- ja teollisuusministeriön päätökset painelaitteista (938/1999) ja painelaiteturvallisuudesta (953/1999) eivät soveltamisalansa perusteella koske ajoneuvojen polttoainesäiliöitä. Räjähdysvaarallisista aineista annetun lain nojalla annettua maakaasuasetusta (1058/1993) ei myöskään sovelleta kyseiseen maakaasukäyttöön. Täten asetuksen ja päätösten tarkoittamia määräyksiä ei voida pitää velvoittavina maakaasubussien säiliöille ja maakaasun käytölle.

Vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain (719/1994) nojalla annettu liikenneministeriön päätös vaarallisten aineiden kuljetuksesta (660/1997), liite A, reunanumero 2201a, käsittelee ajoneuvojen säiliöiden kaasuja luokan 2 osalta. Maakaasu on luokan 2 kaasu. Kun luokan 2 kaasuja käytetään ajoneuvojen käyttövoimana, polttoainesäiliöiden sisältämät kaasut eivät ole liitteen A luokan 2 määräysten alaisia. Täten polttoainesäiliöille ei ole määräaikaistarkastusvelvoitetta vaarallisten aineiden kuljetussäädöksissä.

Painelaitelain mukaan painelaitteen omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että painelaite sijoitetaan sekä hoidetaan ja käytetään sekä tarkastetaan niin, ettei se vaaranna kenenkään terveyttä, turvallisuutta tai omaisuutta. Laki räjähdysvaarallista aineista lähtee yleisestä turvallisuudesta sekä henkilö- ja omaisuusvahinkojen estämisestä. Turvallisuuden varmistaminen kuuluu tässäkin tapauksessa toiminnanharjoittajalle.

Ottaen huomioon käyttötavan ja painelaitteen vaikutuspiirissä olevien ihmisten määrän on erittäin tärkeää, että painelaitelain yleisvelvoite painelaitteen turvallisuuden varmistamiseksi täytetään. Linja-auton omistajan tai haltijan tulee noudattaa vähintään valmistajan/toimittajan polttoainesäiliöille antamia käyttö- ja tarkastusohjeita.

Linja-auton omistajan tai haltijan on kiinnitettävä huomiota polttoainesäiliöiden lisäksi myös säiliön jälkeiseen putkistoon sekä tarvittaviin säätö- ja turvalaitteisiin. On erittäin tärkeätä, että säiliön lisäksi putkisto sekä säätö- ja turvalaitteet tarkastetaan säännöllisesti (esim. tiiviys, putkiston kiinnitys, yleinen kunto, toimivuus). Omistajan tai haltijan tulisi teettää toimenpiteet säännöllisesti joko hyväksytyllä kaasuasennusliikkeellä tai kouluttaa oma henkilöstö suorittamaan ko. tehtävät.

Seuraavista tapauksista on tullut kyselyjä:
1. Tavanomainen nestekaasupullo, joka täytetään ajoneuvosta irrotettuna täyttölaitoksessa ("vaihdetaan huoltoasemalla täyteen pulloon"): vaarallisten aineiden kuljettamisesta annetut säädökset.
2. Ns. moottorikaasupullo (esim. trukin polttoainesäiliö), joka täytetään trukista irrotettuna täyttölaitoksessa ("vaihdetaan huoltoasemalla tai muussa huoltopisteessä täyteen pulloon"): kuten kohta 1
3. Matkailuauton kiinteä nestekaasusäiliö, josta nestekaasua otetaan talouskäyttöön (kuten lämmityslaite, liesi ja jääkaappi): KTMp painelaitteista ja painelaiteturvallisuudesta, ja jos PS·V > 1000 bar·L, säiliö rekisteröidään.
4. Kuorma-auton ja linja-auton kiinteä polttoainesäiliö: Näihin sovelletaan painelaitelain yleistä vaatimusta eli painelaitteen omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että painelaite sijoitetaan sekä hoidetaan ja käytetään sekä tarkastetaan niin, ettei se vaaranna kenenkään terveyttä, turvallisuutta tai omaisuutta. Ajoneuvojen polttoainesäiliöiden määräaikaistarkastuksille ei Suomessa ole velvoittavaa lainsäädäntöä joka antaisi yksityiskohtaiset vaatimukset tarkastuksille ja niiden määräväleille - vrt. kysymys 7-8.
5. Trukin kiinteä polttoainesäiliö: Tähän sovelletaan markkinoille saattamisen osalta painelaitepäätöstä (938/1999) eli EY:n painelaitedirektiiviä (97/23/EY), ks. myös painelaitedirektiivin soveltamisohje 1/41. Käytön osalta tämä on säädösteknisesti "kuljetettavan painelaitteen kaltainen painelaite" (KTMp 953/1999, 29 §), jonka määräaikaistarkastukset tehdään vaarallisten aineiden kuljettamisesta annettujen säädösten mukaisesti.

Kyllä, jos suurin sallittu käyttöpaine on kuljetuksen aikana tai tyhjennyksessä yli 0,5 bar. Tällaiset elintarvikkeiden kuljetussäiliöt on usein paineistettu typpikaasulla kuljetuksen aikana pilaantumisen estämiseksi. Säiliöt saatetaan tyhjentää kuljetuksessa käytetyllä typpikaasulla tai tyhjennyspaikassa käytettävissä olevalla typpikaasulla tai paineilmalla.

Säiliöihin sovelletaan painelaitesäädöksiä. Uusien säiliöiden on täytettävä painelaitepäätöksen (KTMp 938/1999) vaatimukset. Säiliöt rekisteröidään ja niille tehdään määräaikaistarkastuksia, jos suurimman sallitun käyttöpaineen ja sisäpuolisen tilavuuden tulo on yli 3 000 bar×L ja lisäksi suurin sallittu käyttöpaine on yli 1,0 bar.

Hillonkuljetuskontteihin ym. vastaaviin säiliöihin ei sovelleta vaarallisten aineiden kuljetussäädöksiä:

• jos kuljetuksen aikana käytettävän typpikaasun paine on enintään 2,0 bar, kuljetussäädöksiä ei sovelleta. Tyypillinen typpikaasun paine kuljetuksen aikana on 0,5 - 1,0 bar. Ks. liikenneministeriön päätös vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä LMp 660/1997, liite A, reunanumero 2201a, kohta (2)(a).
• koska elintarvike ei ole kuljetussäädösten tarkoittama vaarallinen aine, paineella tyhjennettäviin (kuljetuksen aikana ylipaineettomiin) elintarvikkeiden kuljetussäiliöihin ei sovelleta liikenneministeriön asetusta kuljetettavista painelaitteista ja vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävistä paineella tyhjennettävistä tai täytettävistä säiliöistä (579/2000).

Huom.!: Ks. myös painelaitedirektiivin soveltamisohjeet 1/2 ja 1/14.

Kyllä, täyttöpaikkana.
Kompressori täyttölaitteineen ja täyttöympäristöineen (pakettiauto tai kerhohuone) on painelaitelainsäädännössä täyttöpaikka. Täyttöpaikassa saa täyttää enintään 15 L pulloja. Täyttöpaikkojen vaatimuksia käsitellään KTM:n painelaiteturvallisuuspäätöksessä 953/1999 (päätöksen 30 ja 32 §).
Kerhonne on pyydettävä tarkastuslaitosta tarkastamaan täyttöpaikka ennen sen käyttöönottoa. Lisäksi kerhonne on pyydettävä tarkastuslaitosta tarkastamaan täyttöpaikka 6 vuoden välein.

Tarkastuksissa arvioidaan, voidaanko pullot täyttää kompressorilla turvallisesti. Lisäksi tarkastuksissa arvioidaan täyttäjien pätevyyttä. Turvallinen täyttäminen tarkoittaa mm., että pullot voidaan riittävän luotettavasti täyttää kompressorilla enintään suurimpaan sallittuun täyttöpaineeseen. Täyttäjien pätevyys tarkoittaa mm., että täyttäjät osaavat selvittää, että täytettävä pullo varusteineen on käyttökunnossa ja tarkastettu, mikä on pullon suurin sallittu täyttöpaine ja täyttäjät osaavat kiinnittää täyttöletkut huolellisesti ennen täyttämistä. Lisäksi kiinnitetään huomiota täytettävän ilman puhtauteen ja täyttöympäristön lähialueen henkilöturvallisuuteen.

Ei. Painelaitesäädökset sallivat tilavuudeltaan enintään 450 L kuljetettavan painelaitteen täyttämisen toisesta tilavuudeltaan enintään 450 L kuljetettavasta painelaitteesta ilman, että tähän toimintaan tarvitaan täyttölaitokseen tai täyttöpaikkaan liittyviä tarkastuslaitoksen tarkastuksia.

Teidän on kuitenkin tärkeää huolehtia turvallisuudesta kaasupullojen täyttämisessä.

Turvallinen täyttäminen tarkoittaa mm.
- pullot täytetään enintään suurimpaan sallittuun täyttöpaineeseen
- täytettävien pullojen pitää olla varusteineen tarkastettuja ja käyttökunnossa
- pullojen välissä oleva letku on kiinnitetty huolellisesti ennen täytön aloittamista
- pullot on kiinnitetty tukevasti siltä varalta, että letku irtoaisi kesken täytön.

Säädösten soveltaminen perustuu siihen, miten asfalttikoneen nestekaasusäiliöitä kuljetetaan:
1) Jos nestekaasusäiliöt kytketään irti asfalttikoneesta ja kuljetetaan työmaalta muualle täytettäväksi, niihin sovelletaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettuja säädöksiä.
2) Jos asfalttikoneen nestekaasusäiliöt täytetään työmaalla säiliöajoneuvosta, niihin sovelletaan painelaitesäädöksiä.

Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä (277/2002) todetaan liittyen kuljetustapahtuman luonteeseen liittyvistä vapautuksista, että asetuksen säännöksiä ei sovelleta sellaisten koneiden ja laitteiden kuljetuksiin, joiden koneisto tai käyttölaitteisto sisältää vaarallisia aineita ja joita ei ole yksilöity asetuksen säännöksissä, ks. asetuksen liite A, luku 1.1, kohta 1.1.3.1 (b). Jos nestekaasusäiliöitä kuljetetaan pelkästään asfalttikoneessa, niiden kuljetus on asetuksen (277/2002) em. vapautuksen mukaista. Tällaisiin nestekaasusäiliöihin sovelletaan painelaitesäädöksiä.

Huom 1: Säädöksiä sovelletaan vastaavalla tavalla esimerkiksi tiemerkintäkoneissa oleviin maaliainetta sisältäviin painesäiliöihin.

Huom 2: Asfalttikoneen nestekaasun käyttölaitteiston osalta on noudatettava kauppa- ja te-ollisuusministeriön päätöstä nestekaasuasetuksen soveltamisesta (344/1997), ks. päätöksen 48 §. Asennusliikkeellä on oltava TUKESin hyväksyntä, ks. nestekaasuasetus (711/1993), 7 luku sekä kauppa- ja teollisuusministeriön päätös kaasuasennuksista (1286/1993).

Tarkastus- ja asiakirjavaatimuksissa on otettava huomioon seuraavaa: - onko painelaite rekisteröitävä - onko painelaitteessa CE-merkintä - missä valtiossa painelaite on ollut käytössä ennen Suomeen tuontia, jos painelaitteessa ei ole CE-merkintää.

1) Käytettynä maahantuodussa painelaitteessa on CE-merkintä
Jos painelaite on rekisteröitävä, sille tehdään ensimmäinen määräaikaistarkastus käyttöönoton yhteydessä. Säädösten edellyttäessä myös sijoitussuunnitelma on tarkastettava ennen paikalleen asennusta. Ks. painelaiteturvallisuuspäätös (953/1999), 3, 7 ja 11 §.
Jos käytettynä maahantuotua CE-merkitty painelaite ei ole rekisteröitävä, painelaitteelle ei normaalisti tehdä tarkastuksia. Sijoitussuunnitelman tarkastus saattaa tulla kyseeseen tietyissä tapauksissa, vrt. kysymys 3-9. Ks. myös painelaiteturvallisuuspäätös (953/1999), 3 ja 7 §.
Rekisteröitävästä painelaitteesta on esitettävä ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa asiakirjoina vähintään käyttöohjeet ja EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus. Käyttöohjeiden on oltava suomen- tai suomen- ja ruotsinkieliset.

2) Painelaitteessa ei ole CE-merkintää ja se on ollut käytössä Euroopan talousalueen valtiossa ennen Suomeen tuontia
Painelaitteelle tehdään muutostarkastus ennen käyttöönottoa. Tarkastuslaitos arvioi muutostarkastuksessa painelaitteen asiakirjojen perusteella ja painelaitetta tutkimalla, että se vastaa kunnoltaan ja muulta turvallisuustasoltaan painelaitepäätöksen (938/1999) liitteen I olennaisia turvallisuusvaatimuksia. Ks. painelaiteturvallisuuspäätös (953/1999), 17 §.

Muutostarkastus on tehtävä myös painelaitteelle, jota ei rekisteröidä, jos siinä ei ole CE-merkintää ja se on ollut käytössä Euroopan talousalueen valtiossa ennen Suomeen tuontia.

Muutostarkastusta ei tehdä painelaitteille, jotka ovat hyvän konepajakäytännön painelaitteita painelaitepäätöksessä (938/1999).

Tarkastuslaitos saattaa tarvita muutostarkastuksessa esimerkiksi seuraavia asiakirjoja painelaitteen turvallisuustason arvioimisessa: - käyttöohjeet; oltava suomen- tai suomen- ja ruotsinkielellä - aikaisemmat tarkastuspöytäkirjat ja hyväksymistodistukset - suunnittelu- ja valmistuspiirustukset - tiedot suunnittelun ja valmistuksen perusteista - materiaalitodistukset - hitsaus-, lämpökäsittely- ja NDT-asiakirjat.

3) Painelaitteessa ei ole CE-merkintää ja se on ollut käytössä Euroopan talousalueen ulkopuolisessa valtiossa ennen Suomeen tuontia
Tällaisen painelaitteen vaatimustenmukaisuus on arvioitava painelaitepäätöksen (938/1999) mukaan, koska painelaite saatetaan ensimmäisen kerran markkinoille Euroopan talousalueella, kun se tuodaan Suomeen Euroopan talousalueen ulkopuolisesta maasta. Ks. myös painelaitedirektiivin soveltamisohje 10/1. Jos painelaite on hyvän konepajakäytännön painelaite painelaitepäätöksessä (938/1999), vaatimustenmukaisuuden arviointia ei tehdä.

Sijoitussuunnitelman tarkastuksen, rekisteröinnin ja ensimmäisen määräaikaistarkastuksen osalta noudatetaan painelaiteturvallisuuspäätöstä (953/1999).

Huom 1: Painelaiteturvallisuuspäätöstä (953/1999) ei sovelleta painelaitteisiin, jotka ovat hyvän konepajakäytännön painelaitteita painelaitepäätöksessä (938/1999), lukuun ottamatta höyry- ja kuumavesikattiloita. Ks. myös painelaiteturvallisuuspäätös (953/1999), 1 ja 2 §.

Huom 2: Jos käytettynä maahantuotu hyvän konepajakäytännön höyry- tai kuumavesikattila on rekisteröitävä painelaite, sille tehdään tarkastuksina sijoitussuunnitelman tarkastus ennen paikalleen asentamista ja ensimmäinen määräaikaistarkastus käyttöönoton yhteydessä. Ks. painelaiteturvallisuuspäätös (953/1999), 2, 3, 7 ja 11 §. Muutostarkastusta ei tehdä.

Vaatimukset ovat samat kuin uusien painelaitteiden valmistuksessa. Pysyviä liitoksia tekevillä henkilöillä on oltava asianmukainen pätevyys ja liitokset on tehtävä pätevöityjen menetelmien mukaisesti. Ilmoitettu laitos tai pätevöintilaitos hyväksyy pysyviä liitoksia tekevät henkilöt ja pysyvien liitosten menetelmät, jos asennus-, korjaus- tai muutostyön kohteena oleva painelaite luokitellaan painelaitepäätöksessä (938/1999) luokkiin II, III tai IV..

Huom 1:
Tarkastuslaitos (hyväksytty laitos tai omatarkastuslaitos) voi hyväksyä, että asennus-, korjaus tai muutostyön pysyvä liitos tehdään painelaitteen valmistuksessa aikoinaan hyväksytyn suunnitelman ja ohjeen mukaisesti. Yksittäistapauksessa tarkastuslaitos voi hyväksyä ohjeen myös muun riittäväksi katsomansa menettelyn mukaisesti. Ks. myös kysymys 9-4.

Huom 2:
Painelaitepäätöksessä (938/1999) ja painelaiteturvallisuuspäätöksessä (953/1999) ei ole valmistajan toimintaedellytysten arvioinnin eikä hyväksytyn valmistuksen valvojan vaatimusta.

Huom 3:
Pysyvillä liitoksilla tarkoitetaan liitoksia, jotka voidaan irrottaa vain rikkovilla menetelmillä. Pysyviä liitoksia ovat mm. hitsaus-, juotos-, mankelointi-, ja liimaliitokset.

KTM:n painelaitepäätöksessä 938/1999 ei ole vaatimuksia hitsaustöiden valvonnan koordinaattorille.
KTM:n painelaitepäätöksen liitteen III vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyissä on laatujärjestelmän hyväksymiseen ja valvontaan perustuvia vaihtoehtoja (D/D1, E/E1 tai H/H1-moduulit). Hyvin todennäköisesti laatujärjestelmän hyväksymisen edellytyksenä on, että hitsauksen osalta toimitaan standardien SFS-EN 729-2 ja -3 mukaisesti, jolloin valmistajalla pitää olla käytettävissään standardin SFS-EN 719 mukainen hitsauksen koordinointihenkilöstö.

Jos painelaitteet yhdistetään käyttöpaikalla käyttäjän vastuulla, ei yhdistämisessä tehdä painelaitepäätöksen (938/1999) mukaista laitekokonaisuuden arviointia.

Jokaiseen käyttäjän vastuulla yhdistettävään painelaitteeseen on täytynyt soveltaa painelaitepäätöksen (938/1999) mukaista vaatimustenmukaisuuden arviointia. Tämä vaatimus koskee myös niitä painelaitteita, jotka on valmistettu käyttöpaikalla käyttäjän vastuulla, esim. putkiston valmistus käyttöpaikalla.

Käyttäjän vastuulla tehtyjen painelaitteita yhdistävien pysyvien liitosten valmistuksen vaatimukset ovat samat kuin painelaitteiden valmistuksessa.

Jos käyttäjän vastuulla yhdistettävissä painelaitteissa on rekisteröitäviä painelaitteita, tarkastuslaitos (hyväksytty laitos tai omatarkastuslaitos) tekee niille ensimmäisen määräaikaistarkastuksen käyttöönoton yhteydessä. Ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa tarkastuslaitoksen on mm. tarkastettava, että rekisteröitävä painelaite voi toimia turvallisesti siinä järjestelmässä, johon se on liitetty. Tämä sisältää myös käyttäjän vastuulla tehdyn painelaitteiden yhdistämisen arviointia siinä laajuudessa, kuin sillä on vaikutusta rekisteröitävän painelaitteen käytön turvallisuuteen.

Huom 1:
Tarkastuslaitoksen on tarkastettava käyttäjän vastuulla yhdistettävien painelaitteiden sijoitussuunnitelma ennen paikalleen asentamista, jos säädökset sitä edellyttävät (ks. KTMp 953/1999, 7 §).

Huom 2:
Käyttäjän vastuulla tehtävää painelaitteiden yhdistämistä on selvitetty painelaitedirektiivin soveltamisohjeissa 3/1, 3/2 ja 10/4.

Huom 3:
Painelaiteturvallisuuspäätöksen (953/1999) 37 §:n menettelyitä ei sovelleta käyttäjän vastuulla tehtävään painelaitteiden yhdistämiseen. Painelaiteturvallisuuspäätöksen 37 §:n menettelyt on tarkoitettu käytössä olevien painelaitteiden ja laitekokonaisuuksien asennus-, korjaus- ja muutostöihin.

Painelaiteturvallisuuspäätöksen (953/1999) 37 §:n asennus-, korjaus- ja muutostöissä voidaan käyttää painelaitteen valmistuksessa aikoinaan hyväksyttyä suunnitelmaa ja hitsausohjetta, jos tarkastuslaitos ja toiminnanharjoittaja pitävät niitä turvallisina ja ne kattavat työn. Yksittäistapauksissa tarkastuslaitos voi hyväksyä hitsausohjeen myös muun riittäväksi katsomansa menettelyn mukaisesti. Voidaanko näin toimia myös muissa pysyvien liitosten menetelmissä kuten juottamisessa tai mankeloinnissa?
 
Vastaus: Kyllä.

Huom.:
Kysymyksessä mainittu tarkastuslaitos on hyväksytty laitos tai tarkastuslaitos.

Ei. Kyse on käytössä olevan laitekokonaisuuden (tislausyksikkö) muutoksesta, vrt. myös painelaitedirektiivin soveltamisohjeet 3/8, 3/10 ja 1/3. Muutokseen ei sovelleta painelaitepäätöksen (938/1999) laitekokonaisuuden arviointimenettelyä.

Painesäiliön asennus tislausyksikköön tehdään painelaiteturvallisuuspäätöksen (953/1999) 37 §:n mukaisena asennustyönä.

Jos painesäiliön asennus sisältää pelkästään painelaitteiden yhdistämisiä käyttäjän vastuulla, painelaiteturvallisuuspäätöksen 37 §:n menettelyitä ei sovelleta. Painesäiliön asennuksessa yhdistettäviin uusiin painelaitteisiin on täytynyt soveltaa painelaitepäätöksen (938/1999) mukaista vaatimustenmukaisuuden arviointia.

Jos painesäiliö on rekisteröitävä, tarkastuslaitos (hyväksytty laitos tai omatarkastuslaitos) tekee sille ensimmäisen määräaikaistarkastuksen käyttöönoton yhteydessä. Tarkastuslaitoksen on tarkastettava painesäiliön sijoitussuunnitelma ennen paikalleen asentamista säädösten sitä edellyttäessä (ks. KTMp 953/1999, 7 §).

Huom 1:
Painelaiteturvallisuuspäätöstä ja sen 37 §:n menettelyitä ei sovelleta hyvän konepajakäytännön painelaitteisiin kattiloita lukuun ottamatta.

Huom 2:
Ks. myös kysymykset 3-12, 6-11 ja 9-3.

Kyllä.
Päätöksen (953/1999) 37 §:ssä mainitusta moduulista G todetaan vaatimusten suhteen, että asennus-, korjaus- ja muutostyössä on soveltuvin osin noudatettava painelaitteista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (938/1999) liitteen I mukaisia olennaisia turvallisuusvaatimuksia. Päätöksen (938/1999) liitteen I kohdassa 3.1.2 todetaan pysyvistä liitoksista, että
"Painelaitteiden paineenkestoon vaikuttavien osien ja niihin välittömästi kiinnitettyjen osien pysyviä liitoksia tekevillä henkilöillä on oltava asianmukainen pätevyys, ja liitokset on toteutettava pätevöityjen menetelmien mukaisesti."
Tämä tarkoittaa, että hitsaajien ja hitsausmenetelmien pätevöinnit on tehtävä ennen painelaitteen valmistuksen aloittamista tai päätöksen (953/1999) 37 §:n moduulia G sovellettaessa ennen asennus-, korjaus- ja muutostyön aloittamista.

Päätöksen (953/1999) 37 §:n viimeisessä momentissa annetut poikkeamat hitsausmenetelmän hyväksymiselle eivät sisällä mahdollisuutta poiketa ajallisesti tästä periaatteesta. Asennus-, korjaus- ja muutostyön tekevän toiminnanharjoittajan ja tarkastuslaitoksen (hyväksytyn laitoksen) on todettava hitsausohjeen hyväksyttävyys, turvallisuus ja kattavuus ennen asennus-, korjaus- ja muutostyön aloittamista, kun sovelletaan päätöksen (953/1999) 37 §:n viimeistä momenttia.

Painelaitepäätöksen (938/1999) liitteen I johdantohuomautuksen 3 mukaan vaaroja koskeva selvitys tarkoittaa sitä, että valmistajan on eriteltävä painelaitteeseen liittyvät vaarat ja selvitettävä, mitkä vaaroista aiheutuvat paineesta. Tämän jälkeen valmistajan on suunniteltava ja valmistettava painelaite erittelyn huomioon ottaen. Vaaroja koskevan selvityksen laajuutta ja dokumentointia on selvitetty painelaitedirektiivin soveltamisohjeessa 8/4.

Korjaustyö on tavallisesti painelaitteeseen tulleiden kulumien, syöpymien tai vaurioiden korjaamista. Korjaustyössä noudatetaan yleensä alkuperäistä suunnitelmaa, jos korjaustyön tekevä toiminnanharjoittaja ja tarkastuslaitos pitävät sitä turvallisena ja se kattaa korjaustyön.

Muutostöissä on otettava huomioon niiden merkittävyys suhteessa painelaitteen alkuperäisiin ominaisuuksiin ja käyttötarkoitukseen, ks. myös painelaitedirektiivin soveltamisohje 1/3. Muutostyön merkittävyys saattaa edellyttää vaaroja koskevaa selvitystä.

Huom!
Painelaitteen omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että korjaus- tai muutostyö toteutetaan siten, että painelaitetta voidaan käyttää turvallisesti korjaus- tai muutostyön jälkeen.

Putkiston korjaus- ja muutostyön jälkeen ei tehdä ensimmäistä määräaikaistarkastusta. Muutostarkastus tulee tehdä painelaiteturvallisuuspäätöksen (953/1999) 16 §:n mukaisesti, jos korjaus- ja muutostyössä muutetaan
- putkiston käyttöturvallisuuteen vaikuttavia laitteita tai laitejärjestelmiä merkittävästi
- putkiston sallittuja käyttöarvoja tai käyttötarkoitusta.

Huom.:
Ks. myös TUKES-tiedote painelaitteen asennus-, korjaus ja muutostöistä (30.6.2004) ja TUKES-tiedote painelaitteiden varusteiden huollosta ja korjauksesta (29.11.2005)

Nämä kysymys/vastaus -parit käsittelevät KTM:n painelaitepäätöksen 938/1999 - eli EU:n painelaitedirektiivin (97/23/EY) - soveltamista maakaasuputkistoissa, kun painelaitteen tai laitekokonaisuuden suunnittelussa, valmistuksessa ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa noudatetaan painelaitepäätöstä.

Sijoituksessa ja käytössä toimitaan maakaasuasetuksen mukaisesti. Uusia painelaitesäädöksiä ei sovelleta maakaasuputkistojen sijoitukseen tai käytönaikaisiin tarkastuksiin:

• maakaasuasetus 1058/1993, 1 ja 2 §;
• kauppa- ja teollisuusministeriön päätös painelaiteturvallisuudesta KTMp 953/1999, 1 § 1 mom 1b kohta;
• hallituksen esitys Eduskunnalle painelaitelaiksi, lain 8 § yksityiskohtaiset perustelut.

 Käsitteitä

Siirtoputkisto:
Käsitettä "siirtoputkisto" käytettäessä on otettava huomioon, että sen merkitys on erilainen painelaite- ja maakaasusäädöksissä:

• painelaitedirektiivin (artikla 1.3.1) tai KTM:n painelaitepäätöksen (938/1999, 2 § 1 kohta) siirtoputkisto tarkoittaa putkistoa tai putkistokokonaisuutta, joka on tarkoitettu minkä tahansa aineen siirtämiseen laitokseen tai laitoksesta (maalla tai merellä), viimeisestä laitoksen alueella sijaitsevasta sulkuventtiilistä alkaen sekä kaikki erityisesti siirtoputkistoon suunnitellut lisälaitteet;
• maakaasuasetuksessa (1058/1993, 3 § 6 kohta) maakaasuputkisto jakautuu käsitteellisesti kolmeen ryhmään: siirtoputkisto, jakeluputkisto ja käyttöputkisto; jakoon vaikuttaa putkiston omistajuus ja asema jakeluketjussa.

Seuraavissa kysymyksissä 'siirtoputkisto' tarkoittaa painelaitepäätöksen tarkoittamaa siirtoputkistoa, ellei erikseen muuta mainita.

Standardipainelaite:
Painelaitepäätöksen 2 § 1 kohdan mukaan siirtoputkiston standardipainelaite on päätöksen soveltamisalassa. Standardipainelaite ei tarkoita jonkin standardin mukaista painelaitetta vaan yleisesti siirtoputkistoissa tai teollisuusputkistoissa käytettäväksi tarkoitettua painelaitetta - vrt. painelaitedirektiivin soveltamisohje 1/17. Standardipainelaitteita voivat olla esimerkiksi siirtoputkiston tai sen paineenvähennys- tai kompressoriasemien suodattimet, lämmönvaihtimet, säiliöt, venttiilit tai muut paineenalaiset lisälaitteet ja varolaitteet.

Standardipainelaitteissa menetellään kuten muissakin painelaitepäätöksen mukaisissa painelaitteissa. Ks. ohjeita TUKESin painelaite-esitteestä (kohta 3) ja CE-merkinnän tiedotteesta.

Kyllä. Standardipainelaitteista on tarkastettava merkintöjen ja asiakirjojen perusteella, että ne soveltuvat myös maakaasuputkistoon. Standardipainelaitteiden rakennevaatimuksissa ja vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa noudatetaan painelaitepäätöstä, joten maakaasusäädöstössä mainittuja varmuuskerrointa ja NDT-tarkastuslaajuutta koskevia vaatimuksia ei sovelleta (asetus 1058/1993, 2 § ja KTMp 1059/1993 sekä standardi SFS 2730).
Standardipainelaitteiden sijoitukseen ja käytönaikaisiin tarkastuksiin sovelletaan maakaasuputkistoa koskevia säädöksiä, mutta ei KTMp:tä painelaiteturvallisuudesta (953/1999, 1 § 1 mom 1b kohta).

Painelaitteiden asiakirjoista on käytävä selville valmistajan vahvistamat olosuhteet, joissa painelaitteen käyttö on turvallista. Standardipainelaitteiden asiakirjoista pitää olla todettavissa, että laitteet soveltuvat myös maakaasuputkistossa käytettäväksi. Paineenalaisista lisälaitteista kuten venttiileistä on esitettävä selvitykset, että ne ovat toimintakyvyltään ym. toiminnallisilta ominaisuuksiltaan riittäviä myös maakaasuputkistoon (vrt. esim. standardi SFS 3174).
TUKES suosittelee CE-merkityistä standardipainelaitteista esitettäväksi soveltuvin osin samoja asiakirjoja kuin mitä edellytetään rekisteröitäviltä painelaitteilta (ks. TUKESin painelaite-esite, kohta 3.5). Hyvän konepajakäytännön painelaitteissa on oltava mukana riittävät käyttöohjeet.

"Ei-standardipainelaitteissa" menetellään seuraavasti:

a) KTM:n painelaitepäätöksen (938/1999) tarkoittama siirtoputkisto
Siirtoputkistoon liitettyjen "ei-standardipainelaitteiden" on täytettävä maakaasusäädökset. Niihin ei sovelleta KTM:n painelaitepäätöstä.
b) KTM:n painelaitepäätöksen tarkoittaman siirtoputkiston jatke laitoksen sisäpuolella (viimeisestä sulkuventtiilistä laitoksen suuntaan)
Laitoksen sisäpuolella olevan siirtoputkiston jatkeen rakennevaatimuksissa ja vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa toimitaan KTM:n painelaitepäätöksen mukaisesti (938/1999, 2 § 1 kohta). Tämä koskee myös laitoksen sisäpuolella siirtoputkiston jatkeeseen liitettyjä "ei-standardipainelaitteita".

Maakaasuputkistoon sovelletaan normaalisti maakaasusäädöksiä. Kun maakaasua käytetään laitoksessa kuten teollisuus- tai voimalaitoksessa, on maakaasusäädösten soveltamisessa otettava huomioon painelaitepäätöksen (938/1999) soveltamisala ja sen vaikutus putkiston rakentamiseen laitoksen alueella.

Painelaitepäätöstä (938/1999) sovelletaan päätöksen 2 §:n 1 kohdan perusteella laitoksen alueella olevaan maakaasuputkistoon ensimmäisen laitoksen alueella sijaitsevan sulkuventtiilin jälkeen. Jos maakaasuputkiston paineenvähennysasema sijaitsee laitoksen sisäpuolella, katsotaan painelaitepäätöksen soveltamisen alkavan vasta paineenvähennysaseman jälkeisen sulkuventtiilin jälkeen. Lisäksi on otettava huomioon, että painelaitepäätöstä sovelletaan vasta silloin, kun painelaitteen suurin sallittu käyttöpaine on yli 0,5 bar.

Painelaitepäätöksen soveltamisalan rajausta on selvitetty myös painelaitedirektiivin soveltamisohjeessa 1/29, josta oheinen kuva:

Maakaasu- ja painelaitesäädösten soveltamisesta laitoksen alueella voidaan täten yhteenvetona todeta:

• maakaasuputkistoon sovelletaan ensimmäiseen laitoksen alueella sijaitsevaan sulkuventtiilin saakka (tai paineenvähennysaseman jälkeiseen sulkuventtiiliin saakka) pelkästään maakaasusäädöksiä
• sulkuventtiilin jälkeisen maakaasuputkiston rakennevaatimuksissa ja vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa sovelletaan painelaitepäätöstä; ks. maakaasuasetus (1058/1993), 2 §.
  Huom! Jos putkiston suurin sallittu käyttöpaine on enintään 0,5 bar, sovelletaan maakaasusäädöksiä.
• sulkuventtiilin jälkeisen maakaasuputkiston sijoituksessa, käytön valvonnassa ja käyttöön liittyvissä tarkastuksissa on noudatettava maakaasusäädöksiä eli:
  *    Sulkuventtiilin jälkeiselle maakaasuputkistolle on haettava TUKESilta maakaasusäädösten edellyttämä rakentamislupa; ks. asetus 1058/1993, 6 §
  *    Omistajan tai haltijan on nimettävä sulkuventtiilin jälkeiselle maakaasuputkistolle maakaasun käytön valvoja ja ilmoitettava tämä vastuuhenkilö TUKESille; ks. asetus 1058/1993, 29 §
  *    Sulkuventtiilin jälkeiselle maakaasuputkistolle on tehtävä maakaasusäädösten edellyttämä tarkastus ennen käyttöönottoa; ks. asetus 1058/1993, 18 §. Huom! Putkiston painekoe sisältyy painelaitepäätöksen edellyttämään loppuarviointiin.
  *    Sulkuventtiilin jälkeiselle maakaasuputkistolle on tehtävä maakaasusäädösten edellyttämät määräaikaistarkastukset; ks. asetus 1058/1993, 22 §.

Huom 1:
Maakaasutarkastukset pyydetään maakaasusäädösten perusteella hyväksytyltä tarkastuslaitokselta; ks. asetus 1058/1993, 16 §.

Huom 2:
Maakaasun käyttölaitteiden asennuksia saa tehdä vain hyväksytty kaasuasennusliike; ks. asetus 1058/1993, 10 §.

Huom 3:
Jos laitoksen alueella maakaasuputkistossa on useita paineenvähennysasemia (tai muita vastaavia lisälaitteita) monivaiheisesti tai peräkkäin, painelaitepäätöksen soveltaminen alkaa vasta laitosta lähimpänä sijaitsevan paineenvähennysaseman jälkeisen sulkuventtiilin jälkeen. Tähän sulkuventtiiliin saakka sovelletaan pelkästään maakaasusäädöksiä.

Rakennevaatimuksiin ja vaatimuksenmukaisuuden osoittamiseen sovelletaan painelaitepäätöstä. Sijoitukseen, käytön valvontaan ja käyttöön liittyviin tarkastuksiin on sovellettava maakaasusäädöksiä, ks. maakaasuasetus 1058/1993, 6, 18, 22 ja 29 §.

Ei. Näille painelaitteille tehdään maakaasuasetuksen mukaiset määräaikaistarkastukset, ks. maakaasuasetus 1058/1993, 22 §.

Laitekokonaisuus sisältää kattilan ja sen suojalaitteet, ks. painelaitedirektiivin soveltamisohje 3/5.

Tuloraja katsotaan kattilan suurimman sallitun käyttöpaineen (PS, bar) ja paineellisen kokonaistilavuuden (V, L) perusteella.

Kattilan valmistuksessa on noudatettava hyvää konepajakäytäntöä painelaitepäätöksen liitteen II kuvan 4 perusteella.

Painelaitepäätöksen liitteen I kohtia 2.10, 2.11, 3.4, 5(a) ja 5(d) on noudatettava laitekokonaisuudessa lisävaatimuksena hyvälle konepajakäytännölle.

Laitekokonaisuuden arvioinnissa sovelletaan joko B1- tai H-moduulia painelaitepäätöksen liitteen II kuvan 4 tekstin perusteella.

B1-moduuli (EY-suunnitelmatarkastus):
- valmistaja tarkastuttaa laitekokonaisuuden suunnitelman ilmoitetulla laitoksella. Suunnitelmassa selvitetään, miten painelaitepäätöksen liitteen I kohdat 2.10, 2.11, 5(a) ja 5(d) on otettu huomioon laitekokonaisuudessa.
- Painelaitepäätöksen liitteen I kohdan 3.4 mukaiset käyttöohjeet ovat mukana ilmoitetulle laitokselle esitettävässä suunnitelmassa.
- ilmoitettu laitos tarkastaa suunnitelman. Jos se täyttää vaatimukset, ilmoitettu laitos antaa valmistajalle EY-suunnitelmatarkastustodistuksen.

Valmistaja kiinnittää laitekokonaisuuteen CE-merkinnän. Ilmoitetun laitoksen tunnusnumero jätetään pois CE-merkinnästä sovellettaessa B1-moduulia, koska ilmoitettu laitos ei osallistu valmistuksen tarkastusvaiheeseen, ks. painelaitedirektiivin soveltamisohje 3/5.

H-moduuli (täydellinen laadunvarmistus):
Laitekokonaisuuden valmistajalla pitää olla ilmoitetun laitoksen hyväksymä ja valvoma laatujärjestelmä. Laatujärjestelmän pitää sisältää
- laitekokonaisuuden suunnitteleminen, valmistaminen, testaus ja loppuarviointi siten, että painelaitepäätöksen liitteen I kohtien 2.10, 2.11, 5 (a) ja 5(d) vaatimukset täyttyvät
- käyttöohjeiden laatiminen painelaitepäätöksen liitteen I kohdan 3.4 mukaisesti.

Valmistaja kiinnittää laitekokonaisuuteen CE-merkinnän ja laatii siitä painelaitepäätöksen liitteen IV mukaisen EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen. Valmistaja liittää CE-merkintään laatujärjestelmän hyväksyneen ja sitä valvovan ilmoitetun laitoksen tunnusnumeron.

Mitä asiakirjoja lasennusliikkeen on annettava lämpökeskuksen käyttäjälle asennuksen valmistuttua?

Vastaus:

Asennusliikkeen pitää antaa lämpökeskuksen asennuksesta käyttäjälle vaatimustenmukaisuusvakuutus. Asennuksessa ei sovelleta CE-merkintävaatimusta.

Lisäksi käyttäjälle on annettava
- laitekokonaisuuden, paisuntasäiliön, varaajasäiliön ja muiden laitteiden käyttöohjeet
- tarvittaessa koko lämpökeskuksen toiminnan kattavat käyttöohjeet mukaan lukien asennusta koskevat kaaviot.

Kyllä.

Kyllä. Suojalaitteiden on täytettävä painelaitepäätöksen liitteen I kohdat 2.10, 2.11, 5(a) ja 5(d). Laitekokonaisuudessa saa käyttää myös sellaisia suojalaitteita, jotka täyttävät edellä mainittua laajemmin painelaitepäätöksen liitteen I vaatimukset.