Vaa'at

  • Yleistä

    • Mitä vakaus tarkoittaa ja kuinka usein se on tehtävä?

      Vakauksella tarkoitetaan mittauslaitteen toiminnan luotettavuuden tarkistamista. Laitetyypistä riippuen mittauslaitteelle tehdään yleensä ensivakaus ennen käyttöönottoa ja määräaikaisvakaus tietyin väliajoin käytön aikana. Yleensä vakaus on tehtävä 3 vuoden välein esimerkiksi kauppojen ja markettien vaaoille. Polttoainemittareiden vakausväli on 2 vuotta. Jos mittauslaitteen tulosten luotettavuutta epäillään, se on vaattava useammin.

    • Milloin mittauslaitteiden vakausta tarvitaan?

      Mittauslaitteen pitää olla vaattu, jos sitä käytetään tuotteen tai palvelun hinnan määrittämiseen yleisessä kaupassa tai julkisessa toiminnassa taloudellisen edun määrittämiseen.

      Esimerkkejä vaattavan mittauslaitteen käyttökohteista ovat muun muassa: kauppaliikkeet, marketit, torikauppa, suoramyynti, huoltoasemat ja korjaamot, alkoholijuomien anniskelu, tuotteiden pakkaaminen ja pesuloiden vastaanottopisteet.

    • Kuka vastaa mittauslaitteen vaatimustenmukaisuudesta?

      Mittauslaitteen omistaja, haltija tai käyttäjä vastaa siitä, että laite on asianmukaisesti vaattu ja määräysten mukainen.

    • Edellyttääkö kahden välinen kauppa vaattuja mittauslaitteita?

      Vakaustarve riippuu tilanteesta. Vakauslaki koskee taloudellisen edun määrittämistä yleisessä kaupassa ja julkisessa toiminnassa. Kuluttajan ja yrittäjän välisessä kaupankäynnissä käytettävien mittauslaitteiden tulee aina täyttää vakauslain vaatimukset.

      Yleensä suuret yritykset ovat riittävän valveutuneita huomioimaan mittaustarkkuudesta riippuvat asiat kaupanteossa. Yritysten väliseen, keskinäiseen sopimukseen perustuvassa kaupankäynnissä vakauslakia ei tarvitse soveltaa: vakaustarve riippuu yritysten keskinäisestä sopimuksesta.  Jos yritysten välinen kauppa perustuu julkiseen hinnastoon, esimerkiksi energialaitos myy lämpöenergiaa pienyrittäjälle yleisen hinnaston mukaan tai vesihuoltolaitos laskuttaa vedenkulutuksesta yleisen hinnaston mukaan, tulee hinnanmäärityksessä käytettävien mittauslaitteiden täyttää vakauslain vaatimukset.

    • Mitä tarkoitetaan mittauslaitteen tyyppihyväksynnällä?

      Ennen mittauslaitedirektiivin soveltamisen alkamista 30.10.2006 mittauslaitteilta vaadittiin ennen käyttöönottoa yleensä kansallista tai tiettyjen laitetyyppien osalta EY-direktiivien mukaista tyyppihyväksyntää. Tyyppihyväksyttyjä mittauslaitteita voi edelleen ottaa käyttöön, mikäli laitteen tyyppihyväksyntätodistus on edelleen voimassa. Mittauslaitetta koskeva tyyppihyväksyntä myönnettiin valmistajalle, jos kaikki asiaan kuuluvat lailliset vaatimukset täyttyivät.

      Tyyppihyväksynnän myönsi viranomainen tai viranomaisen valvonnassa toimiva tarkastuslaitos. Tyyppihyväksytyn mittauslaitteen voi tunnistaa siinä olevista merkinnöistä, jotka on kuvattu mittauslaitekohtaisissa Tukes -ohjeissa. Esim. vesimittareita koskeva tyyppihyväksymismerkintä ks. Tukes-ohje M8-2010 Vesimittareiden metrologiset vaatimukset.

      Mittauslaitetyypeiltä, jotka eivät ole mukana mittauslaitedirektiivissä, kuten oluen ja siiderin anniskelussa käytetyt anniskeluhanat, vaaditaan edelleen kansallinen tyyppihyväksyntä ennen käyttöönottoa. 

    • Mittauslaitteessani on CE -merkintä. Mitä se kertoo mittauslaitteesta? Onko se tyyppihyväksytty?

      Mittauslaitteessa oleva CE-merkintä on merkki siitä, että laite täyttää kaikkien sitä koskevien, CE-merkintää edellyttävien direktiivien vaatimukset. Tarkemmin asiasta kerrotaan EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa, jonka CE-merkinnän kiinnittänyt valmistaja tai valmistajan edustaja laatii mittauslaitteelle.

      Mittauslaitteessa oleva CE-merkintä lisämerkintöineen kertoo, että se täyttää mittauslaitedirektiivin (2004/22/EY) tai vaakadirektiivin (2009/23/EY) mukaiset vaatimukset. Näissä direktiiveissä olevat vaatimukset koskevat laitteen valmistusta ja käyttöönottoa ja ne kattavat tyyppihyväksyntää ja ensivakausta vastaavat menettelyt.

    • Miten menetellään, jos mittauslaite on rikkoutunut tai sen havaitaan antavan virheellisiä tuloksia?

      Mittauslaite on vaattava aina, jos sen luotettavuutta on syytä epäillä. Vioittunut mittauslaite on korjattava, viritettävä ja vaattava uudelleen.


    • Miten pitää menetellä, jos mittauslaitteen vakaus on vanhentunut?

      Asiakas voi ilmoittaa asiasta laitteen haltijalle ja mahdollisesti paikalliselle aluehallintokeskuksen mittausvalvonnalle tai Tukesille. Laitteen haltijan tulee tilata uusintavakaus hyväksytyltä tarkastuslaitokselta.

    • Voiko Suomessa myydä irtoteetä unsseina tai olutta pintteinä?

      Suomessa on käytettävä yleisessä kaupankäynnissä ja julkisessa toiminnassa virallisia mittayksiköitä (Laki mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä 1993/1156, 4 §). Unssi tai pint eivät ole Suomessa käytettyjä virallisia mittayksiköitä, jonka mukaisesti mittauslaitteet voitaisiin vaata ja hyväksyä tuotteen hinnan määrittelyyn käytettäviksi mittauslaitteiksi.

      Suomessa, yleisessä kaupassa ja liikkeessä, yleisellä myyntipaikalla sekä julkisessa toiminnassa on mittaaminen, jonka on perusteena taloudellisen edun määrittämiselle mitan mukaan, toimitettava käyttäen vakauslain (219/1965) mukaisia mittauslaitteita. Ks Tukes - ohje M7-2005 Vakaamattomat mittauslaitteet myyntipaikalla.

    • Saako myyntipaikalla pitää vakaamatonta mittauslaitetta?

      Myyntipaikalla ei saa pitää vakaamatonta mittauslaitetta, ellei ole ilmeistä ettei sitä käytetä hinnan määrittämiseen. Vakausvelvoite ei koske myytävänä (esim. rullamitta rautakaupassa tai mittanauha kangaskaupassa) tai näytteillä (esim. vanha vaaka somisteena tms.) olevia mittausvälineitä, jos on ilmeistä, että niitä ei käytetä mitan mukaan myyntiin. Ks. Tukes-ohje M7-2005 Vakaamattomat mittausvälineet myyntipaikalla.

    • Onko litrojen ja kappojen käyttö sallittua torikaupassa?

      Toistaiseksi litrojen ja kappojen käyttö torikaupassa on vielä mahdollista. Tulevaisuudessa asiaan voi tulla muutoksia, sillä kappa ei ole virallinen mittayksikkö. SI - järjestelmän perusajatus on, että kiinteät aineet mitataan painon mukaan ja nestemäiset tilavuuden mukaan.  Muutoksia litrojen ja kappojen käyttöön voi tuoda uusi mittauslaitelaki, jota valmistellaan Työ- ja elinkeinoministeriössä.

  • Vaa'at

  • Polttonestemittarit

    • Miten tulee toimia, jotta maahantuotu öljymittari olisi hyväksytty myös Suomessa?

      Käyttöön otettavalla öljymittarin tulee joko täyttää mittauslaitedirektiivin vaatimukset tai sillä on oltava voimassaoleva, Suomessa hyväksytty tyyppihyväksyntä ja ensivakaus.

      MIDin mukaisessa mittauslaitteessa on asianmukainen CE-merkintä ja valmistajan antama vaatimustenmukaisuusvakuutus, jossa valmistaja kuvaa menettelyt, joilla se on varmistanut öljymittarin vaatimustenmukaisuuden. Jos MIDin mukaista merkintää ei ole, on öljymittarilla oltava ennen 30.10.2006 myönnetty, edelleen voimassa oleva tyyppihyväksyntä, jolloin öljymittarille on suoritettava ennen käyttöönottoa tarkastuslaitoksen tekemä ensivakaus.

      Käyttöönoton jälkeen mittauslaitteelle tehdään määräaikaisvakauksia. Vakausväli öljymittareille on 3 vuotta ja polttoainemittareille 2 vuotta.

    • Miten menetellään, jos polttoainemittarin epäillään näyttävän väärin?

      Ensin on syytä tarkistaa ajoneuvon pysäköintialustan tasaisuus. Jos ajoneuvo on pysäköity viettävälle alustalle, voi tankkiin mahtua erilainen määrä polttoainetta riippuen siitä mihin suuntaan ajoneuvo on pysäköity alustalle. Tankkiin johtava polttoaineputki voi myös täyttyessään antaa virheellisen vaikutelman, että tankkiin mahtuu enemmän polttoainetta kuin tankin ilmoitettu tilavuus on.

      Eräissä aika harvinaisissa tapauksissa on epäilty, että letkuihin päässyt ilma olisi aiheuttanut virheellisen mittaustuloksen johtuen polttoaineaseman tyhjentyneestä tankista. Jos tätä epäillään, on syytä ottaa yhteyttä huoltoaseman omistajaan.

      Jos mittauslaitteen viallisuutta epäillään, on syytä ottaa yhteyttä Tukesiin tai paikallisen aluehallintokeskuksen mittauslaitevalvontaan.

  • Kulutusmittauslaitteet

  • Pakkausten e-merkintä

    • Mitä tarkoittaa pieni e-kirjain valmispakkauksissa?

      Pakkauksessa oleva e-merkki tarkoittaa, että pakkaus täyttää e-merkintää koskevan KTM:n valmispakkauspäätöksen (179/2000) vaatimukset: Pakkauksen sisällön määrä on keskimäärin sama kuin nimellismäärä, eikä minkään yksittäisen pakkauksen sisällön määrä alita direktiivissä annettuja raja-arvoja. Tarkastuslaitos tarkastaa pakkaajan menettelyt sisällön määrän valvonnan osalta. Tällä merkinnällä varustettujen valmispakkausten vapaata liikkuvuutta EU:n alueella ei saa estää pakkausten sisällön määrää koskeviin säädöksiin vedoten. E-merkintä perustuu valmispakkausdirektiiviin 76/211/ETY.

    • Millä edellytyksillä pakkaaja voi ottaa e-merkinnän käyttöön?

      Pakkaajan täytyy ottaa pakkauslinjallaan käyttöön menettelyt, joilla varmistetaan, että tuotetut valmispakkaukset täyttävät valmispakkauspäätöksen 179/2000 vaatimukset. Toiminnan aloittamisesta on tehtävä ilmoitus tarkastuslaitokselle, joka tulee 6 kuukauden sisällä tekemään tarkastukset pakkaajan, maahantuojan tai tämän edustajan tiloissa.

Päivitetty 30.8.2010