Kulutusmittauslaitteet

Vakauksella tarkoitetaan mittauslaitteen toiminnan luotettavuuden tarkistamista. Laitetyypistä riippuen mittauslaitteelle tehdään yleensä ensivakaus ennen käyttöönottoa ja määräaikaisvakaus tietyin väliajoin käytön aikana. Yleensä vakaus on tehtävä 3 vuoden välein esimerkiksi kauppojen ja markettien vaaoille. Polttoainemittareiden vakausväli on 2 vuotta. Jos mittauslaitteen tulosten luotettavuutta epäillään, se on vaattava useammin.

Mittauslaitteen pitää olla vaattu, jos sitä käytetään tuotteen tai palvelun hinnan määrittämiseen yleisessä kaupassa tai julkisessa toiminnassa taloudellisen edun määrittämiseen.

Esimerkkejä vaattavan mittauslaitteen käyttökohteista ovat muun muassa: kauppaliikkeet, marketit, torikauppa, suoramyynti, huoltoasemat ja korjaamot, alkoholijuomien anniskelu, tuotteiden pakkaaminen ja pesuloiden vastaanottopisteet.

Mittauslaitteen omistaja, haltija tai käyttäjä vastaa siitä, että laite on asianmukaisesti vaattu ja määräysten mukainen.

Vakaustarve riippuu tilanteesta. Vakauslaki koskee taloudellisen edun määrittämistä yleisessä kaupassa ja julkisessa toiminnassa. Kuluttajan ja yrittäjän välisessä kaupankäynnissä käytettävien mittauslaitteiden tulee aina täyttää vakauslain vaatimukset.

Yleensä suuret yritykset ovat riittävän valveutuneita huomioimaan mittaustarkkuudesta riippuvat asiat kaupanteossa. Yritysten väliseen, keskinäiseen sopimukseen perustuvassa kaupankäynnissä vakauslakia ei tarvitse soveltaa: vakaustarve riippuu yritysten keskinäisestä sopimuksesta.  Jos yritysten välinen kauppa perustuu julkiseen hinnastoon, esimerkiksi energialaitos myy lämpöenergiaa pienyrittäjälle yleisen hinnaston mukaan tai vesihuoltolaitos laskuttaa vedenkulutuksesta yleisen hinnaston mukaan, tulee hinnanmäärityksessä käytettävien mittauslaitteiden täyttää vakauslain vaatimukset.

Ennen mittauslaitedirektiivin soveltamisen alkamista 30.10.2006 mittauslaitteilta vaadittiin ennen käyttöönottoa yleensä kansallista tai tiettyjen laitetyyppien osalta EY-direktiivien mukaista tyyppihyväksyntää. Tyyppihyväksyttyjä mittauslaitteita voi edelleen ottaa käyttöön, mikäli laitteen tyyppihyväksyntätodistus on edelleen voimassa. Mittauslaitetta koskeva tyyppihyväksyntä myönnettiin valmistajalle, jos kaikki asiaan kuuluvat lailliset vaatimukset täyttyivät.

Tyyppihyväksynnän myönsi viranomainen tai viranomaisen valvonnassa toimiva tarkastuslaitos. Tyyppihyväksytyn mittauslaitteen voi tunnistaa siinä olevista merkinnöistä, jotka on kuvattu mittauslaitekohtaisissa Tukes -ohjeissa. Esim. vesimittareita koskeva tyyppihyväksymismerkintä ks. Tukes-ohje M8-2010 Vesimittareiden metrologiset vaatimukset.

Mittauslaitetyypeiltä, jotka eivät ole mukana mittauslaitedirektiivissä, kuten oluen ja siiderin anniskelussa käytetyt anniskeluhanat, vaaditaan edelleen kansallinen tyyppihyväksyntä ennen käyttöönottoa. 

Mittauslaite on vaattava aina, jos sen luotettavuutta on syytä epäillä. Vioittunut mittauslaite on korjattava, viritettävä ja vaattava uudelleen.

Asiakas voi ilmoittaa asiasta laitteen haltijalle ja mahdollisesti paikalliselle aluehallintokeskuksen mittausvalvonnalle tai Tukesille. Laitteen haltijan tulee tilata uusintavakaus hyväksytyltä tarkastuslaitokselta.

Suomessa on käytettävä yleisessä kaupankäynnissä ja julkisessa toiminnassa virallisia mittayksiköitä (Laki mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä 1993/1156, 4 §). Unssi tai pint eivät ole Suomessa käytettyjä virallisia mittayksiköitä, jonka mukaisesti mittauslaitteet voitaisiin vaata ja hyväksyä tuotteen hinnan määrittelyyn käytettäviksi mittauslaitteiksi.

Suomessa, yleisessä kaupassa ja liikkeessä, yleisellä myyntipaikalla sekä julkisessa toiminnassa on mittaaminen, jonka on perusteena taloudellisen edun määrittämiselle mitan mukaan, toimitettava käyttäen vakauslain (219/1965) mukaisia mittauslaitteita. Ks Tukes - ohje M7-2005 Vakaamattomat mittauslaitteet myyntipaikalla.

Myyntipaikalla ei saa pitää vakaamatonta mittauslaitetta, ellei ole ilmeistä ettei sitä käytetä hinnan määrittämiseen. Vakausvelvoite ei koske myytävänä (esim. rullamitta rautakaupassa tai mittanauha kangaskaupassa) tai näytteillä (esim. vanha vaaka somisteena tms.) olevia mittausvälineitä, jos on ilmeistä, että niitä ei käytetä mitan mukaan myyntiin. Ks. Tukes-ohje M7-2005 Vakaamattomat mittausvälineet myyntipaikalla.

Toistaiseksi litrojen ja kappojen käyttö torikaupassa on vielä mahdollista. Tulevaisuudessa asiaan voi tulla muutoksia, sillä kappa ei ole virallinen mittayksikkö. SI - järjestelmän perusajatus on, että kiinteät aineet mitataan painon mukaan ja nestemäiset tilavuuden mukaan.  Muutoksia litrojen ja kappojen käyttöön voi tuoda uusi mittauslaitelaki, jota valmistellaan Työ- ja elinkeinoministeriössä.

Vaakojen toimintaan vaikuttaa maan vetovoima. Putoamiskiihtyvyys vaihtelee maan eri puolilla. Mikäli vaakaan viritetty putoamiskiihtyvyys poikkeaa kovin paljon käyttöpaikan todellisesta putoamiskiihtyvyydestä, vaa'an mittaustulokset eivät enää ole luotettavia. Tämän takia vaaka on vaattava käyttöpaikallaan tai käyttöpaikkaa varten, eikä sitä saa rajoituksetta siirtää kovin pitkiä matkoja. Vaa'assa voi olla käyttöpaikkaa koskeva ilmoitustarra, jossa kerrotaan kuinka pitkä matka laitetta voidaan siirtää pohjois-etelä suunnassa.

Vaa'an vaatimuksenmukaisuuden osoittavat merkinnät sisältävät CE - merkinnän, vaa'an valmistusvuoden kaksi viimeistä numeroa, hyväksynnän myöntäneen tarkastuslaitoksen tunnusnumeron ja mustan M - kirjaimen vihreällä pohjalla. Lisäksi jalometallituotteiden mittauksiin käytettävältä vaa'alta edellytetään tarkkuusluokkatunnusta, joka on roomalainen kakkonen soikion sisällä.  Ks. Tukes - ohje M15 - 2009 Jalometallituoteliikkeen vaaka.

Jos jalometallituotteiden, jalokivien tai aitojen helmien hinta määritellään painon mukaan, mittaukseen tarvitaan vaattu luokan II täsmävaaka.  Sama vaatimus pätee myös ostotapahtumaan (esim. romukullan osto). Ks. Tukes - ohje M15 - 2009 Jalometallituoteliikkeen vaaka.

Vakaustarve riippuu vaa'an käyttötarpeesta. Jos vaakaa käytetään esim. salmiakkipussien painon määrittämiseen tai lääkkeiden annosteluun, on se vaattava. Mittauksiin tarvitaan tällöin vaattu luokan II täsmävaaka.

Käyttöön otettavalla öljymittarin tulee joko täyttää mittauslaitedirektiivin vaatimukset tai sillä on oltava voimassaoleva, Suomessa hyväksytty tyyppihyväksyntä ja ensivakaus.

MIDin mukaisessa mittauslaitteessa on asianmukainen CE-merkintä ja valmistajan antama vaatimustenmukaisuusvakuutus, jossa valmistaja kuvaa menettelyt, joilla se on varmistanut öljymittarin vaatimustenmukaisuuden. Jos MIDin mukaista merkintää ei ole, on öljymittarilla oltava ennen 30.10.2006 myönnetty, edelleen voimassa oleva tyyppihyväksyntä, jolloin öljymittarille on suoritettava ennen käyttöönottoa tarkastuslaitoksen tekemä ensivakaus.

Käyttöönoton jälkeen mittauslaitteelle tehdään määräaikaisvakauksia. Vakausväli öljymittareille on 3 vuotta ja polttoainemittareille 2 vuotta.

Ensin on syytä tarkistaa ajoneuvon pysäköintialustan tasaisuus. Jos ajoneuvo on pysäköity viettävälle alustalle, voi tankkiin mahtua erilainen määrä polttoainetta riippuen siitä mihin suuntaan ajoneuvo on pysäköity alustalle. Tankkiin johtava polttoaineputki voi myös täyttyessään antaa virheellisen vaikutelman, että tankkiin mahtuu enemmän polttoainetta kuin tankin ilmoitettu tilavuus on.

Eräissä aika harvinaisissa tapauksissa on epäilty, että letkuihin päässyt ilma olisi aiheuttanut virheellisen mittaustuloksen johtuen polttoaineaseman tyhjentyneestä tankista. Jos tätä epäillään, on syytä ottaa yhteyttä huoltoaseman omistajaan.

Jos mittauslaitteen viallisuutta epäillään, on syytä ottaa yhteyttä Tukesiin tai paikallisen aluehallintokeskuksen mittauslaitevalvontaan.

Vesi- ja lämpöenergiamittareiden tulee tulee joko täyttää mittauslaitedirektiivin vaatimukset tai niillä on oltava voimassaoleva, Suomessa hyväksytty tyyppihyväksyntä. Määräaikaisvakausta ei kulutusmittauslaitteilta vielä vaadita. Ks. Tukes-ohjeet M8-2010 Vesimittareiden metrologiset vaatimukset ja M12-2007 Lämpöenergiamittareiden tyyppihyväksyntävaatimusten täyttäminen.

Toistaiseksi sähköenergiamittareilta edellytetään ainoastaan tyyppihyväksyntää. Ks. Tukes - ohje M11-2007 Sähköenergiamittareiden metrologiset vaatimukset.

Erityisesti vakausasetuksen (370/1992) 18 §:n 1 ja 3 momentti ilmaisevat kuluttajasuojaan perustuvan periaatteen, jonka mukaan mittauslaitteen antaman mittaustuloksen on oltava myös tuotteen ostajan todennettavissa.

Vastaava periaate on mukana myös mittauslaitedirektiivin (2004/22/EC) liitteen 1 "Olennaiset vaatimukset" kohdassa 10.5, jonka mukaan "Kulutusmittauksiin tarkoitetun mittauslaitteen on oltava varustettu kuluttajan helposti ja ilman työkaluja nähtävissä olevalla metrologisesti ohjatulla näytöllä riippumatta siitä, voidaanko mittaustietoja lukea kauko-ohjatusti. Näytössä oleva lukema on mittaustulos, jonka perusteella määritetään maksettava hinta."

Yllä esitetyn perusteella Tukes suosittaa mittarilukeman tarkistamisoikeuden myöntämistä vuokralaiselle.

Tässä tapauksessa yhteyttä pitäisi ottaa veden toimittavaan vesilaitokseen, joka yleensä myös omistaa mittarin ja on sen haltija. Vesilaitos tai sen alihankkijana toimiva huoltoyhtiö voi vaihtaa mittarin tyyppihyväksyttyyn malliin. Ks. Tukes - ohje M8 - 2010 Vesimittareiden metrologiset vaatimukset.

Pakkauksessa oleva e-merkki tarkoittaa, että pakkaus täyttää e-merkintää koskevan KTM:n valmispakkauspäätöksen (179/2000) vaatimukset: Pakkauksen sisällön määrä on keskimäärin sama kuin nimellismäärä, eikä minkään yksittäisen pakkauksen sisällön määrä alita direktiivissä annettuja raja-arvoja. Tarkastuslaitos tarkastaa pakkaajan menettelyt sisällön määrän valvonnan osalta. Tällä merkinnällä varustettujen valmispakkausten vapaata liikkuvuutta EU:n alueella ei saa estää pakkausten sisällön määrää koskeviin säädöksiin vedoten. E-merkintä perustuu valmispakkausdirektiiviin 76/211/ETY.

Pakkaajan täytyy ottaa pakkauslinjallaan käyttöön menettelyt, joilla varmistetaan, että tuotetut valmispakkaukset täyttävät valmispakkauspäätöksen 179/2000 vaatimukset. Toiminnan aloittamisesta on tehtävä ilmoitus tarkastuslaitokselle, joka tulee 6 kuukauden sisällä tekemään tarkastukset pakkaajan, maahantuojan tai tämän edustajan tiloissa.