Jalometallituotteet

Wienin yleissopimukseen perustuvasta tarkastusleimauksesta käytetään yleisesti lyhennettä CCM (Common Control Mark) . Yleissopimuksen tavoitteena on helpottaa jalometallituotteiden kansainvälistä kauppaa ja turvata kuluttajansuoja. Jalometallituotetta ei tarvitse tarkastaa eikä tarkastusleimata uudelleen toisessa sopimusmaassa, jos tuotteessa on CCM-tarkastusleima sekä muut yleissopimuksen mukaiset pakolliset leimat. CCM-järjestelmä helpottaa kauppaa kahteen suuntaan: suomalainen valmistaja saa tuotteensa nopeammin markkinoille muissa sopimusmaissa ja toisaalta Suomeen on yksinkertaisempaa tuoda ulkomaisia, jo tarkastettuja tuotteita.

Suomessa valmistettu jalometallituote voidaan varustaa suomalaisten leimojen (nimileima, pitoisuusleima, tarkastusleima, vuosileima ja paikkakuntaleima) lisäksi Wienin yleissopimuksen mukaisella yhteisellä tarkastusleimalla, jos tuote täyttää mainitun sopimuksen ehdot.

Täydellinen CCM-leimasarja sisältää neljä pakollista leimaa:

• rekisteröity nimileima,
• pitoisuusleima, joka osoittaa arabialaisin numeroin puhtaan jalometallin osuuden massan tuhannesosina,
• kansallisen tarkastuslaitoksen tarkastusleima,
• yhteinen CCM-tarkastusleima
  

CCM-leimatussa jalometallituotteessa voi olla myös vuosileima sekä muita leimoja, mikäli ne eivät erehdyttävästi muistuta em. neljää pakollista leimaa. Jalometallituotteisiin voidaan merkitä CCM-tarkastusleima, jos tuotteiden pitoisuus on vähintään joku seuraavista ja muut yleissopimuksen vaatimukset täyttyvät. Jalometallien CCM:n mukaiset sallitut pitoisuudet, massan tuhannesosina:

Kulta 375, 585, 750, 916 ja 999
Hopea 800, 830, 925 ja 999
Platina 850, 900, 950 ja 999

Wienin yleissopimuksen yhteiset tarkastusleimat eri jalometalleille ovat seuraavien esimerkkien mukaisia:

kullan tarkastusleima (koko 0,5 - 1,5 mm)
hopean tarkastusleima (koko 0,75 - 4,0 mm)
platinan tarkastusleima (minimikoko 0,75 mm)

Tukesin tehtävät jalometallituotealalla ovat seuraavat:

• Jalometallituotteiden valmistuksen, maahantuonnin ja kaupan valvonta
• Tuotteiden ja markkinoiden valvonta
• Reaktiokeinojen käyttö tarvittaessa
• Kuluttajan suojan turvaaminen
• Yrittäjien tasapuolisten toimintaedellytysten turvaaminen
• Neuvonta ja ohjaus (mm. jalometallituotesäädösten tulkinta)
• Tiedottaminen säädösuudistuksista ym. alaa koskevista viranomaisasioista
• Sidosryhmäyhteistyö, mm. Jalometallituotefoorumin avulla
• Tarkastuslaitoksen toiminnan valvominen
• Tarkastuslaitosten hyväksyminen
• Nimileimahakemusten käsittely ja uusien nimileimojen rekisteröinti
• Nimileimarekisterin ylläpito (mm. nimileimojen rekisteröinnin vahvistaminen)
• Paikkakuntaleimojen hyväksyminen
• Työ- ja elinkeinoministeriön avustaminen säädösten kehittämisessä
• Suomen edustaminen Wienin sopimuksen pysyvässä komiteassa
• Alan kansainvälisen kehityksen seuraaminen
• Osallistuminen alan muuhun tutkimus- ja kehitystoimintaan
• Jalometallituotealan liikkeiden vaakojen valvonta

Inspecta Oy on puolueeton, riippumaton ja valvottu tarkastuslaitos, jonka palvelut jalometallituotealalla ovat:

• Jalometallituotteiden tarkastaminen ja tarkastusleimaaminen Suomen kansallisella "kruunu sydämessä"-leimalla. Jalometallituotteiden tarkastaminen ja tarkastusleimaaminen sekä Suomen kansallisella että Wienin sopimuksen yhteisellä tarkastusleimalla
• Analyysipalvelut (mm. jalometallituotteiden ja raaka-aineiden koostumuksen ja jalometallipitoisuuden määritys)
• Nikkelidirektiivin mukaiset testaukset
• Arvoesinesertifikaatti
• Gemmologiset palvelut
• Mittauslaitteiden (esim. vaakojen) vakauspalvelut

Inspecta Oy:n mukaan palvelutarjonta on kehitetty vastaamaan alan yrityksien tarpeita. Palvelut auttavat yrityksiä osoittamaan tuotteiden täyttävän niille asetetut lainsäädännön vaatimukset.

Jalometallituotteen hopeiseen runko-osaan voidaan liittää valamalla (tai millä muulla tekniikalla tahansa) messinkiset osat. Säädökset eivät puutu jalometallien ja muiden materiaalien väliseen yhdistämistekniikkaan. Koska ko. tuotteen messinkiosat erottuvat värinsä puolesta hopeasta, niitä ei tarvitse erikseen merkitä pysyvällä merkinnällä, esim. METAL-leimalla.

Jalometallituotteen hopeiseen runko-osaan voidaan liittää kultaiset koristeosat mm. valamalla. Mikäli tuotteen hopeaosuuden paino on vähintään 10,0 g, tuotteessa tulee markkinoille saatettaessa olla ainakin kaksi leimaa: rekisteröity nimileima ja pitoisuusleima.

925-hopeasta valmistetun koristekuvion osalta 585-keltakultainen jalometallituote täyttää jalometallituoteasetuksen 2 §:n 1 momentin viimeisen lauseen ehdon "Jos merkintää ei teknisesti voida käyttää, on muiden osien selvästi erotuttava tuotteen leimattavasta jalometallista ja oltava nähtävissä". Mikäli tuotteen kultaosuuden paino on vähintään 1,0 g, tuotteessa tulee markkinoille saatettaessa olla ainakin kaksi leimaa: rekisteröity nimileima ja 585-pitoisuusleima. Jos koristekuvio olisi 585-valkokultaa, tuotteen 585-pitoisuusleima olisi edelleen oikein.

Kysyjän tuotteessa messinkiosat ovat näkyvillä. Hopea ja messinki erottuvat värinsä perusteella toisistaan, joten ketjun saa leimata hopean pitoisuusleimalla.

Kyllä.

Laki (1029/2000) ja valtioneuvoston asetus (1148/2000) jalometallituotteista säätävät paikkakuntaleimoista seuraavaa:

• Paikkakuntaleima ilmaisee jalometallituotteen valmistuspaikkakunnan
• Paikkakuntaleiman pohjamuoto on vaakunamuoto
• Paikkakuntaleiman hyväksyy kunnan hakemuksesta valvontaviranomainen (=Tukes).

Usealla eri paikkakunnalla toimiva yritys voi merkitä valmistamiinsa jalometallituotteisiin valmistuspaikan mukaisen paikkakuntaleiman. Yrityksellä tulee olla kunnan lupa käyttää leimaa tuotteissaan. Vanhat suorakaiteen tai neliön muotoiset paikkakuntaleimat ovat edelleen voimassa, mikäli niitä ei ole lakkautettu. Paikkakunnan jalometallialan yrittäjä voi tehdä aloitteen kunnalle uuden muotoisen paikkakuntaleiman hakemisesta.

Laki ja asetus jalometallituotteista eivät koske tieteen, taiteen, teollisuuden tai lääkinnällisiin tarpeisiin tarkoitettuja kojeita tai laitteita. Myöskään laillinen raha ja keräilyraha, raaka-aineet, sijoituskulta tai esineet, joiden valmistamisesta on todistettavasti kulunut yli 50 vuotta, eivät kuulu säädösten soveltamisalaan. Esimerkiksi hopeisia soittimia ei tarvitse leimata, mutta taas vaikkapa jalometallisissa taideteoksissa tai mitaleissa on markkinoille saatettaessa oltava ainakin nimileima ja pitoisuusleima. Kevyitä tuotteita, eli alle 1 g:n painoisia kulta-, platina- tai palladiumtuotteita tai alle 10 g:n painoisia hopeatuotteita voi kuitenkin saattaa markkinoille ilman leimoja, vaikka ne kuuluvatkin lain soveltamisalaan. Muutoksena vuoden 1977 asetukseen nähden v:n 2001 säädökset toivat leimausvelvoitteen piiriin mm. jalometalliset kellot ja niiden osat, säiliö- ja lyijytäytekynät ja silmälasin sangat.

Ei voi.

Jalometallituoteasetuksen mukaan nimileima on iso kirjain tai niiden yhdistelmä. Suomalaisten tai ulkomaisten valmistajien kuviolliset nimileimat, jotka on rekisteröity Tukesin Nimileimarekisteriin ennen 1.1.2001, ovat edelleen voimassa, jos niiden rekisteröinti on vahvistettu 3 v:n välein. Uusille hakijoille hyväksytään nimileimaksi vain iso kirjain tai niiden yhdistelmä. Kirjaimista koostuva nimileima on selkeä ja yksiselitteinen pienikokoisenakin. Tältäkin osin v:n 2001 säädökset ovat parantaneet kuluttajan suojaa. Jalometallituotelain 17§:n mukaan Euroopan talousalueen valtioiden alkuperäiset leimat, myös kuviolliset nimileimat, saavat olla Suomeen tuoduissa tuotteissa.

Tukesin rekisterissä on usean ulkomaisen yrityksen nimileima. Rekisteröinnistä on se hyöty, että maahantuojan nimileimaa ei tarvitse lisätä sellaisiin jalometallituotteisiin, joissa on Tukesissa rekisteröity nimileima. Koska Euroopan talousalueen maiden välistä yhteistä nimileimarekisteriä ei ole, Suomen markkinoille saatettavien jalometallituotteiden valmistajien ja maahantuojien nimileimojen rekisteröinti Tukesiin helpottaa vastuutahon jäljittämisessä.

Jos tuotteessa todetaan jotain säädösten vastaista, asia selvitetään tuotteen myyjän ja maahantuojan kautta. Tuotteen maahantuoja ja myyjä ovat vastuussa tuotteesta, vaikka ulkomainen valmistaja olisikin rekisteröinyt nimileimansa Tukesissa. Sama koskee myös Euroopan talousalueen ulkopuolelta tuotuja jalometallituotteita.

Valtioneuvoston asetus jalometallituotteista (1148/2000, 6 §) määrää, että nimileiman hakemukseen on liitettävä kaupparekisterin ote tai vastaavat tiedot varmennettuina. Tavoitteena tällä on se, että nimileiman haltijan jäljitettävyys on varmennettu. Jos jalometallituotteiden valmistusta harrastavalla henkilöllä on toiminimi tai muu yritys eikä nimileiman myöntämiselle ole esteitä, hakemus hyväksytään. Painorajat (kulta, platina ja palladium 1 g, hopea 10 g) alittavia jalometallituotteita harrastelijakin voi saattaa markkinoille ilman leimoja.