Aina kun tilassa saattaa esiintyä räjähdyskelpoinen ilman ja pölyn, kaasun tai sumun muodostama seos täytyy se tilaluokitella.

Tässä yhteydessä kannattaa huomioida ensimmäisenä mitä vaatimuksia sähkötarkastuksille, -asennuksille ja -laitteille on ja onko tilaluokitus tehty säädösten mukaisesti.

Kaiken kaikkiaan asiaan ei voi kukaan antaa yksiselitteistä vastausta. VNa 576/2003 edellyttää, että ennen asetuksen voimaantuloa 1.7.2003 käytössä olleiden tilojen laitteita voidaan käyttää voimaantulon jälkeen, jos työnantaja on kirjallisessa riskienarvioinnissa tai asetuksen 8 §:n mukaisessa räjähdyssuojausasiakirjassa todennut, että niitä voidaan käyttää turvallisesti räjähdyskelpoisessa ilmaseoksessa ja että ne täyttävät liitteen 2 kohdan A työvälineitä koskevat vaatimukset.

Eli tämä ei ota kantaa siihen, millainen kirjallisen riskin arvioinnin täytyy olla, mutta suosituksena voisi pitää jotain valmista riskien arviointimallia, jota sovelletaan soveltuvin osin. Kyseessä on enimmäkseen laitteiden vaarojen arviointi eli tässä yhteydessä vaaroja ovat mahdolliset syttymislähteet ja tilanteet, joissa laite voi aiheuttaa räjähdysvaarallisen ilmaseoksen. Räjähdysvaaran arviointia on käsitelty Tukesin oppaassa: "ATEX. Räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus" kohta 5.1. Syttymislähteitä ja riskin arviointia on tarkemmin käsitelty mm. Tukes-julkaisussa 7/2004 (Juha Liimatainen: Räjähdyssuojausasiakirjan vaatima riskin arviointi muille kuin sähkölaitteille) kohta 3 ja 4. Räjähdysvaarallisessa tilassa olevien laitteiden osalta pitää räjähdyssuojausasiakirjassa osoittaa, että laitteet eivät voi toimia kyseisellä tavalla syttymislähteinä. Oppaat ja julkaisu löytyvät molemmat Tukesin WWW-sivuilta.

Vaarojen tunnistaminen sisältää kaikkien kohtuullisesti ennakoitavissa olevien vaaratekijöiden tunnistamisen. Näitä ovat riskit, joita syntyy työvälineen normaalista käytöstä, kuten ylös- ja alasajot sekä poikkeustilanteista, kuten harvinaiset häiriötilanteet. Vaarojen tunnistamisessa kannattaa käyttää apuna sellaisia ihmisiä, jotka ovat päivittäin työvälineen kanssa tekemisissä ja tietävät sen mahdolliset riskit ja todelliset toimenpiteet näissä tilanteissa.

Tämän lisäksi liitteen 2 kohdan A ehdot on täytyttävä.

Yksiselitteistä vastausta siihen, kuinka yksittäisen laitteen arviointi tehdään, koska asetus määrää vain sen tekemisestä ei sisällöstä, ei voida antaa. Mikäli laite on tarkoitettu ja valmistettu ko. käyttötarkoitukseen eli todennäköisesti soveltuva ko. käyttöön, niin olisi hyvä etsiä valmistajan tuotteen mukana toimittamia dokumentteja ja toimia sitten oppaan mukaan. Valmistajaan kannattaa muutenkin olla yhteydessä, jos mahdollista. Valmistaja voi olla tehnyt jo valmiiksi riskin arvioinnin laitteelle. Räjähdyssuojausasiakirjassa tulisi olla luettelo kaikista laitteista, jotka voivat toimia syttymislähteinä ja selvitys siitä, miten se on estetty.

Tilanne on aivan vastaava kuin yllä, eli täytyy tilaluokitella.

Markkinoilta löytyy nettihaulla useita firmoja, jotka tekevät RS-asiakirjoja. Viranomaisena emme voi antaa firmojen nimiä, koska tasapuolisuuden nimissä listamme pitäisi olla kattava ja tällaista listaa meillä ei ole.Tukes ei valvo näitä konsulttiyrityksiä.

Pölysiilon tilaluokittelu voidaan tehdä Hyvien Käytäntöjen Oppaan mukaan.

Esimerkki palavien pölyjen vuoksi räjähdysvaaralliseksi määriteltyjen tilojen jaosta vyöhykkeisiin 

Kuva esittää myllyä, jossa on täyttösäiliö (käsintäyttö), tuotteiden poistoaukko ja suodatin. Pölyävää palavaa tuotetta syötetään käsin astiasta täyttösäiliöön. Syöttövaiheen aikana voi astian tyhjennysaukon alueelle syntyä satunnaisesti pölyn ja ilman muodostama räjähdyskelpoinen seos. Kyseinen tila luokitellaan vyöhykkeeksi 21. Täyttösäiliötä ympäröivällä alueella on pölykertymiä. Harvoin ja lyhytaikaisesti saattaa esiintyä tilanteita, joissa pöly nousee pyörteinä ilmaan. Tällöin syntyy vaarallinen räjähdyskelpoinen ilmaseos. Kyseinen tila luokitellaan vyöhykkeeksi 22.

Myllyn toiminnasta johtuu, että pöly muodostaa sen sisällä pölypilven. Myös suodatinletkujen puhdistaminen aiheuttaa säännöllisin väliajoin pölypilven. Tästä syystä myllyn sisätila ja suodattimet luokitellaan vyöhykkeeksi 20. Jauhettua tuotetta otetaan jatkuvasti myllystä ulos. Tämä toimenpide aiheuttaa myös poistosäiliöön pölypilven, joka koostuu räjähdyskelpoisesta seoksesta. Tästä syystä poistoastia luokitellaan vyöhykkeeksi 20. Puutteellinen tiivistys aiheuttaa tyhjennysaukon alueelle pölykertymiä. Kyseinen tila luokitellaan vyöhykkeeksi 22. Vyöhykkeiden 21 ja 22 koko riippuu käytetyn tuotteen pölynmuodostusominaisuuksista.

Tarvitaanko ao. esimerkkien mukaisissa puuta käsittelevissä verstaissa ja tehtaissa räjähdyssuojausasiakirjaa?

-pienet verstaat,(esim. koulut) joissa on yksittäisiä koneita esim. sahoja, höyliä, jyrsimiä, CNC-koneita, hiomakoneita sekä käsin ruiskumaalausta. Purunpoisto tapahtuu osaksi siirrettävillä pussi-imureilla.

- isommat verstaat, joista em. koneista purunpoisto tapahtuu keskitetysti, hallin ulko- tai sisäpuolelle asennetulla purunpoistolaitteistolla, jossa on imu- ja siirtopuhaltimia, ilman erottelu sekä purukontti- tai siilokeräys. Maalaus ja kuivaus tapahtuu automaattisesti ns. maalauslinjalla. Maalauslinjoja on taas eri periaatteella toimivia, joista toiset tyypit ovat paloherkempiä kuin toiset.

- isot kuivaa puuta käsittelevät palkki-, komponentti-, talo- ym. tehtaat. Useimmiten näissä tehtaissa puuntyöstön lisäksi on liimankäsittelyä.

Näissä laitoksissa on yhteistä se, ettei missään puuntyöstökoneessa ole Ex-merkintää.

Vastaus

Räjähdyssuojausasiakirja täytyy laatia myös pienille verstaille aina kun käsitellään palavaa materiaalia, joka saattaa aiheuttaa vaarallisen räjähdyskelpoisen ilmaseoksen. Kaikissa esimerkkitapauksissa täytyy miettiä, voiko niiden ympäristöön muodostua vaarallinen räjähdyskelpoinen ilma-pöly- tai ilma-sumuseos. Mikäli laitteistojen ympäristö pidetään purupoistolla ja siivouksella niin siistinä, ettei sinne keräänny pölykerroksia, joista voisi muodostua vaarallinen räjähdyskelpoinen ilmaseos, voidaan tila arvioida luokattomaksi.

Vademecum, kohta 2.2.4

Esimerkkejä:
1. Yli 10 litran suuruinen yhtenäinen määrä räjähdyskelpoista ilmaseosta suljetussa huonetilassa on huoneen koosta riippumatta aina katsottava vaaralliseksi räjähdyskelpoiseksi ilmaseokseksi.
2. Karkea arvio voidaan tehdä noudattamalla yleissääntöä, jonka mukaan kyseisissä tiloissa vaarallisena on pidettävä räjähdyskelpoisen ilmaseoksen määrää, joka on suurempi kuin 1/10 000 huoneen tilavuudesta. Esimerkiksi 80 m³:n huoneessa raja-arvona voidaan pitää jo 8 litran määrää. Tällä perusteella räjähdysvaarallisena tilana ei ole kuitenkaan pidettävä koko tilaa, vaan pelkästään sitä tilan osaa, jolla vaarallista räjähdyskelpoista ilmaseosta voi esiintyä.
3. Useimpien palavien pölyjen osalta riittävän määrän muodostaa jo koko lattiapinta-alalle tasaisesti levinnyt alle 1 mm:n paksuinen pölykerros, joka saattaa normaalikorkuisen huoneen ilmaan sekoittuessaan täyttää sen kokonaan räjähdyskelpoisella pölyn ja ilman seoksella.
4. Jos räjähdyskelpoinen ilmaseos on astioissa, jotka eivät kestä mahdollisesti syntyvää räjähdyspainetta, vaarallisina on pidettävä edellä mainittuja huomattavasti vähäisempiäkin määriä esimerkiksi astian hajotessa syntyvien sirpaleiden aiheuttaman vaaran vuoksi. Tästä syystä vaarallisen määrän alarajaa ei voida määrittää.

Räjähdyssuojausasiakirjan laajuus on riippuvainen toiminnan laajuudesta, palavien aineiden määrästä sekä rakenteiden ja prosessin monimutkaisuudesta. Tarvittava laajuus on aina työnantajan itse määritettävä, koska kaikissa tapauksissa hän kantaa myös asiasta vastuun.

Hyvien käytäntöjen opas (Vademecum) ottaa kantaa kohdassa 3.1.4.1 Toimenpiteet pölykertymien poistamiseksi pölyn muodostaman vaaran poistoon.

Vademecum KOM (2003) 515 3.1.4.1 Toimenpiteet pölykertymien poistamiseksi

Vaarallisia pölykertymiä voidaan välttää puhdistamalla työskentely- ja toimintatilat säännöllisesti. Tätä tarkoitusta varten tehokkaaksi menetelmäksi on todettu puhdistussuunnitelmat, joissa määritellään sitovasti puhdistustoimenpiteiden laatu, laajuus ja toteuttamistiheys sekä asiaan kuuluvat vastuusuhteet. Suunnitelmissa toimenpiteet voidaan määritellä tapauskohtaisesti vallitsevien olosuhteiden mukaan. Tällöin on otettava huomioon erityisesti vaikeasti havaittavat (esimerkiksi korkealla sijaitsevat) tai vaikeapääsyiset pinnat, joille voi kertyä pitkien aikojen kuluessa huomattavia pölymääriä. Jos toimintahäiriöiden vuoksi (esim. liitoskohtien vahingoittumisen tai repeämisen taikka vuotojen seurauksena) vapautuu suuria määriä pölyä, olisi ryhdyttävä ylimääräisiin toimiin pölykertymien poistamiseksi mahdollisimman pikaisesti.

Pölykertymien poistossa on todettu turvateknisesti edulliseksi käyttää märkäpuhdistusta ja imurien käyttöön perustuvia menetelmiä (tarkoituksenmukaisten keskitettyjen laitejärjestelmien tai ajettavien syttymislähteettömien teollisuusimureiden käyttö). Puhdistusmenetelmiä, jotka aiheuttavat pölyn nousemisen pyörteinä ilmaan, on vältettävä.

Märkäpuhdistusmenetelmiä käytettäessä on otettava huomioon, että ne voivat aiheuttaa ylimääräisiä jätehuolto-ongelmia. Jos märkäpuhdistuksessa poistetaan kevytmetallipölyjä, on otettava huomioon vedyn kehittymismahdollisuus. Pölykertymien poistoa puhaltamalla on vältettävä.

Lisätietoa pölyjen räjähdysominaisuuksista löytyy www-osoitteesta http://www.hvbg.de/e/bia/fac/expl/index.html.

Perusteet:

Räjähdyssuojausasiakirja täytyy laatia aina kun ollaan Valtioneuvoston asetuksen 576/2003 soveltamisalan mukaisessa työssä tai työskentely-ympäristössä

VNa 576/2003, 2 § Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan työturvallisuuslain (738/2002) tarkoittamassa työssä, jossa saattaa esiintyä räjähdyskelpoisten ilmaseoksien aiheuttamia vaaroja.

Tätä asetusta sovelletaan myös yleisen turvallisuuden ylläpitämiseksi sekä henkilö- ja omaisuusvahinkojen estämiseksi siltä osin kuin räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttaman vaaran torjunnasta ei ole muualla säädetty.

Tässä asetuksessa työnantajalle asetetut velvollisuudet koskevat soveltuvin osin myös muuta toiminnanharjoittajaa.

Tätä asetusta ei sovelleta:
1) potilaan hoitoon tarkoitetuissa tiloissa;
2) kaasulaiteasetuksessa (1434/1993) tarkoitettujen kaasumaisia polttoaineita käyttävien laitteiden käyttöön;
3) räjähdysaineiden tai epävakaiden kemiallisten aineiden valmistamiseen, käsittelyyn, käyttöön, varastointiin ja kuljetukseen;
4) avo- ja kaivoslouhintatoimintaan; ja
5) kuljetusvälineiden käyttöön, lukuunottamatta niitä, jotka on tarkoitettu käytettäviksi räjähdysvaarallisissa tiloissa.

EX-merkinnän tarve ao. esimerkin mukaisissa purunpoistolaitteissa

- yksittäinen siirrettävä pussi-imuri, joka kytketään tarpeen mukaan käytettävään koneeseen.
-pussi-imuri, johon on putkistolla kytketty kaikki koneet. Sulkupelleillä otetaan tarvittavaan koneeseen imu. Imuri sijaitsee monesti hallissa erillisessä kopissa.
- purunpoisto imureilla ja puhaltimilla syklonin kautta purukonttiin eli ei ole imuilman palautusta.
-purunpoisto imureilla ja puhaltimilla suodatinyksikön kautta purukonttiin tai siiloon eli on olemassa imuilman palautus halliin.

Vastaus:

Purunpoistojärjestelmät eivät itse aiheuta varsinaisesti räjähdystä, vaan kone, joka on kytketty järjestelmään voi olla satojen metrien päässä. Siksi moniin järjestelmiin on asennettu erilaisia järjestelmiä, joilla estetään kipinän tai palon pääsy suodatinyksikköön. On kipinänilmaisia, palopeltejä jne. Lisäksi suodatinyksikköön asennetaan räjähdysluukkuja ja rakennus tehdään siten, ettei mahdollinen painevaikutus aiheuta vaaraa.

Lisäksi putkistot muoviletkuista alkaen rakennetaan ja maadoitetaan siten, ettei staattista sähköä pääse syntymään.

Vastaus
ATEXia käsittelevä EU:n Standing Committee on tehnyt kannanottoja muutamiin tuoteryhmiin, jotka löytyvät komitean www-sivuilta http://europa.eu.int/comm/enterprise/atex/standcomm.htm. Siellä on otettu kantaa suodattamiin ja niiden ympäristön muodostamaan tilaluokitukseen ja laitteen vaatimaan laiteluokitukseen. Koska suodattimia on useita erilaisia, ei tässä yhteydessä asiaan oteta tarkemmin kantaa.

Sahanpuru ei yleensä muodosta räjähdyskelpoista pöly-ilma -seosta. Hiontapöly sen sijaan helpostikin muodostaa. Purunpoistojärjestelmiä ei yleensä ATEX-koske, mutta (hionta)pölynpoistojärjestelmiä kylläkin.

Tärkeätä siis tuntea purun/pölyn hiukkaskoko:
0,5 mm on se raja jota suuremmat hiukkaset eivät muodosta räjähdyskelpoisia ilmaseoksia. <= 0,02 mm halkaisijaltaan olevat hiukkaset ovat pahimmin räjähtäviä.

Tukes ei ole antanut tästä ohjeita. SFS-käsikirjassa 59 Räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu. Palavat nesteet ja kaasut 1998 on neuvottu maalauspaikkojen, -huoneiden ja -kaappien tilaluokituksesta kohdassa 5.6.4 Maalauspaikka ja –huone.