TUKES-OHJE M7-2005
VAKAAMATTOMAT MITTAUSVÄLINEET MYYNTIPAIKALLA
1 JOHDANTO
Ohje on tarkoitettu vaattavia mittausvälineitä valmistaville, myyville ja toimittaville yrityksille, asennus- ja huoltoliikkeille, mittausvälineiden omistajille ja haltijoille, vakaustoimintaa harjoittavien tarkastuslaitosten vakaajille sekä lääninhallitusten ja TUKESin tarkastajille. Tämä ohje korvaa Turvatekniikan keskuksen 10.2.1997 päivätyt ohjeet M2-97 ”Vakaamattoman välineen merkitseminen” ja M3-97 ”Vakauksessa hylätyn välineen merkitseminen ja käytöstä poistaminen”. Ohje on annettu vakauslain (219/1965) 19 §:n nojalla.
2 SÄÄDÖSPERUSTA
Vakausvelvoite perustuu vakauslakiin (219/1965) ja vakausasetukseen (370/1992) sekä niiden nojalla annettuihin teknisiin säädöksiin. Lain mukaan sellaiset mittausvälineet on vaattava, joita käytetään taloudellisen edun määrittämiseen yleisessä kaupassa ja liikkeessä sekä yleisellä myyntipaikalla.
Tuotteiden hinnan ilmoittamisessa on noudatettava kuluttajansuojalain (38/1978) ja sitä täydentävien säädösten vaatimuksia.
Vakauksia valvovat Turvatekniikan keskus (TUKES) ja lääninhallitukset. Vakauslaki oikeuttaa valvontaviranomaisen tekemään tarkastuksia paikoissa, joissa mittaamisvälineitä käytetään, korjataan, huolletaan tai valmistetaan.
Laitteiden teknistä tarkastamista eli vakaustoimintaa harjoittavat Suomessa hyväksytyt tarkastuslaitokset, joista on lisätietoja TUKESin kotisivuilla www.tukes.fi.
3 VAKAAMATTOMAT MITTAUSVÄLINEET MYYNTIPAIKALLA
Vakauslain 15 §:n mukaan myyntipaikalla ei saa pitää vakaamattomia mittausvälineitä eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta. Myyntipaikalla saa pitää myytävänä tai näytteillä vakaamattomia mittausvälineitä ainoastaan, mikäli on ilmeistä, että niitä ei käytetä mitan mukaan myyntiin.
Pääsääntöisesti kaikkien myyntipaikalla olevien mittausvälineiden tulee olla vakauslain 3 luvun mukaisesti vaattuja. Rikkoutuneita mittausvälineitä, joiden näyttämä ylittää sallitut virherajat, ei saa käyttää, vaikka aikaa seuraavaan määräaikaisvakaukseen olisikin vielä jäljellä. Vakaamattomat mittausvälineet on joko poistettava käytöstä tai mittaustoiminnon käyttö on estettävä. Pelkästään tarrat tai muut merkinnät eivät tee luvalliseksi vakaamattomien mittausvälineiden säilyttämistä myyntipaikalla.
Vakausvelvoite ei kuitenkaan koske myytävänä (esim. rullamitta rautakaupassa tai mittanauha kangaskaupassa) tai näytteillä (esim. vanha vaaka somisteena tms.) olevia mittausvälineitä, jos on ilmeistä, että niitä ei käytetä mitan mukaan myyntiin.
4 KOKONAISPALVELUHINNOITTELU
Kuluttajalainsäädäntö sallii kokonaispalveluhinnoittelun. Tällaiseksi katsotaan tilanne, jossa palvelun hintaan sisältyy myös tuotteita ja kuluttajalle kerrotaan etukäteen, kuinka paljon hän joutuu palvelusta maksamaan. Tämän kiinteän hinnan tulee olla lopullinen kuluttajalta perittävä hinta.
Kuluttajansuojalain mukaan kuluttajalle on pyynnöstä annettava kirjallinen hintaerittely, mikäli palvelusta ei suoriteta kiinteään hintaan. Kiinteään hintaan tapahtuvassa palvelussa kuluttajalla ei ole oikeutta hintaerittelyyn. Kuluttajalla on kuitenkin oikeus saada tieto palvelun sisällöstä. Elinkeinonharjoittajalla on puolestaan oikeus antaa erittely myös kokonaispalveluhinnoittelussa. Lisäksi elinkeinonharjoittajalla on oikeus tehdä sisäisiä kustannuslaskelmia itselleen.
Jos yrityksellä on käytössään kokonaispalveluhinnoittelu, jossa kuluttajalle ilmoitetaan palvelusta perittävä lopullinen hinta ennen työn aloittamista, niin mittausvälineiden ei tarvitse olla vaattuja. Tällöin mittaaminen ei ole perusteena hinnan määräämiselle, koska kuluttajalle on ilmoitettu kokonaispalvelun kiinteä hinta etukäteen. Olennaista kuitenkin on, että palvelu sisältää materiaalin lisäksi myös muuta palvelua, esimerkiksi huoltamoilla voiteluöljyn lisäksi myös vaihtotyön. Sovellettaessa kokonaispalveluhinnoittelua sillä miten materiaalin määrä on ilmaistu mahdollisessa hinta- tai sisältöerittelyssä tai elinkeinonharjoittajan omissa laskelmissa ei ole merkitystä.
Jos elinkeinonharjoittajalla on myyntipaikalla sekä mittausten perusteella tapahtuvaa että kokonaispalveluhinnoitteluun perustuvaa myyntiä, tällöin kaikkien myyntipaikalla olevien mittausvälineiden on oltava vaattuja.
5 VAKAUSMERKINTÖJÄ
Suomalainen vakausmerkki
Mittausvälineessä ensi- ja määräaikaisvakauksen ilmaiseva merkintä on vakausmerkki, josta ilmenee vuosiluvun ja kuukauden tarkkuudella milloin mittausväline on viimeksi vaattu.
Tehdyn vakauksen ilmaiseva merkki
Vakauksessa hylätty mittausväline
Jos vakaaja mittausvälinettä tarkastaessaan toteaa, että mittausväline ei täytä sitä koskevia vaatimuksia, vakaajan on hylättävä mittausväline. Tällöin vakausasetuksen 14 § edellyttää vakausleiman tuhoamista. Vakauksessa hylätyn mittausvälineen vakausleima tuhotaan pysyvästi vetämällä risti sen ylitse. Lisäksi mittausvälineeseen voidaan kiinnittää hylkäyksestä ilmoittavana merkkinä kuvan mukainen punainen tarra, jossa on teksti "Hylätty".
Vakaaja poistaa punaisen hylkäystarran, kun väline on hyväksytty vakauksessa.
Vakauksessa hylätyn mittausvälineen merkintä
6 VASTUU MITTAUSVÄLINEEN VAKAAMISESTA
Mittausvälineen haltija vastaa käyttämiensä mittausvälineiden vakauksista. Vakaamattoman mittausvälineen käyttö tuotteen hinnan määrityksessä johtaa viranomaistoimenpiteisiin. Jos TUKESin tai lääninhallitusten valvontakäynneillä havaitaan puutteita, valvontaviranomainen voi kieltää välineen käytön kokonaan, rajoittaa välineen käyttöä tai kehottaa vakaamaan mittausvälineen annetun määräajan kuluessa. Mikäli mittausvälineen haltija ei hoida vakauksia kuntoon määräajassa, voidaan päätyä uhkasakkomenettelyyn tai asian antamiseen poliisin tutkittavaksi. Vakauslain rikkomisesta voidaan rangaista sakolla.
7 LISÄTIETOJA
Lisätietoja tästä ohjeesta saa Turvatekniikan keskuksesta, puhelin 010 6052 000.
Tämä ohje on tulostettavissa TUKESin Internet-sivuilta www.tukes.fi.
Ylijohtaja Seppo Tuominen
Johtaja Reijo Mattinen