TUKES-OHJE M4-2005
Ohje PDF-muodossa
1 JOHDANTO
Ohje on tarkoitettu vaattavia mittausvälineitä valmistaville, myyville ja toimittaville yrityksille, asennus- ja huoltoliikkeille, mittausvälineiden omistajille ja haltijoille (kuten esimerkiksi autohuoltamoille), vakaustoimintaa harjoittavien tarkastuslaitosten vakaajille sekä lääninhallitusten ja TUKESin tarkastajille. Tämä ohje korvaa Turvatekniikan keskuksen 10.2.1997 päivätyn ohjeen M1-97 "Voiteluöljyjen ja autokemikaalien myynti" ja 25.9.1997 päivätyn tiedotteen "Voiteluöljymittarien vakausmääräykset – yrittäjän tietopaketti". Ohje on annettu vakauslain (219/1965) 19 §:n nojalla.
2 MÄÄRITELMIÄ
Kun tuotteen hinta määräytyy mittausten perusteella, mittausvälineiltä edellytetään yleensä hyväksytyn tarkastuslaitoksen antamaa tyyppihyväksyntää, ensivakausta ennen käyttöönottoa ja käyttöönoton jälkeisiä määräaikaisvakauksia.
Tyyppihyväksynnän edellyttämässä tyyppitarkastuksessa varmistetaan, että mittausvälineen ominaisuudet ja rakenne ovat säädösten mukaiset.
Ensivakauksessa tarkastetaan, että mittausväline vastaa hyväksyttyä tyyppiä ja että se toimii luotettavasti eikä mittausvirhe ylitä sallittuja raja-arvoja.
Määräaikaisvakauksessa väline tarkastetaan säännöllisin määräajoin käyttöönoton jälkeen ja varmistetaan sen luotettava toiminta käytön aikana.
3 SÄÄDÖSPERUSTA
Vakausvelvoite perustuu vakauslakiin (219/1965) ja vakausasetukseen (370/1992) sekä niiden nojalla annettuihin teknisiin säädöksiin. Lain mukaan sellaiset mittausvälineet on vaattava, joita käytetään taloudellisen edun määrittämiseen yleisessä kaupassa ja liikkeessä sekä yleisellä myyntipaikalla.
Tuotteiden hinnan ilmoittamisessa on noudatettava kuluttajansuojalain (38/1978) ja sitä täydentävien säädösten vaatimuksia.
Vakauksia valvovat Turvatekniikan keskus (TUKES) ja lääninhallitukset. Vakauslaki oikeuttaa valvontaviranomaisen tekemään tarkastuksia paikoissa, joissa mittaamisvälineitä käytetään, korjataan, huolletaan tai valmistetaan.
Laitteiden teknistä tarkastamista eli vakaustoimintaa harjoittavat Suomessa hyväksytyt tarkastuslaitokset, joista on lisätietoja TUKESin kotisivuilla www.tukes.fi.
4 VAADITUT TARKASTUKSET
Eri mittausvälineiltä edellytettävät tarkastukset ilmenevät oheisesta taulukosta "Mittausvälineiden tyyppitarkastus ja vakaaminen".
| |
|
MITTAUSVÄLINEIDEN TYYPPITARKASTUS JA VAKAAMINEN |
|
|
| Mittausvälineet |
Tyyppitarkastus |
Ensivakaus |
Määräaikaisvakaus |
Vakausväli
|
| Polttoainemittarit |
x
|
x
|
x
|
2 vuotta |
Nestemittarit (esim. öljy)
|
x
|
x
|
x
|
3 vuotta
|
| Mitta-astiat (≤ 5 l) |
x
|
x
|
x
|
—
|
| Vaa’at |
x
|
x
|
x
|
3 vuotta |
Kuten taulukosta ilmenee, voiteluöljymittarit ja autokemikaalimittarit on vaattava joka kolmas vuosi. Mittarit on vaattava myös aina kun sinetit on murrettu tai mittarin näyttämä oikeellisuutta muuten epäillään. Mittarin vakauksen edellytyksenä on, että se on tyyppihyväksyttyä mallia.
Ensivakaus riittää mitta-astioille, joiden tilavuus on enintään viisi litraa. Vakauksen voimassaolo edellyttää, mitta on vahingoittumaton ja vakausmerkintä on luettavissa.
5 VAKAUSMERKINTÖJÄ
Suomalainen tyyppihyväksyntätunnus
Tyyppihyväksynnän voi tarkistaa mittarin arvokilpeen tai mittaritauluun merkitystä tyyppihyväksyntätunnuksesta. Suomalainen tyyppihyväksyntätunnus on muotoa VJ.Z.XX.YY, missä Z on välinelajitunnus, XX on vuosittain juokseva numero ja YY hyväksymisvuoden viimeiset kaksi numeroa (esim. VJ.A.1.94). Lyhenne VJ tulee sanoista Vakaus/Justering.
Suomalaisia välinelajitunnuksia
| VÄLINELAJI |
Z |
| Vaa'at |
ilman kirjainta |
| Nestemittarit, muut kuin vesimittarit |
A
|
| Nestemittauslaitteistot, muut kuin vesi |
D |
Suomalainen vakausmerkki
Mittausvälineessä ensi- ja määräaikaisvakauksen ilmaiseva merkintä on vakausmerkki, josta ilmenee vuosiluvun ja kuukauden tarkkuudella milloin mittausväline on viimeksi vaattu.
Tehdyn vakauksen
ilmaiseva merkki
Suomalainen sinetöintimerkki
Seuraavan vakausajankohdan merkitseminen
Vakausmerkin lisäksi mittausvälineeseen voidaan kiinnittää informatiivinen seuraavan vakausajankohdan ilmaiseva tarramerkintä.
Seuraavan vakausajankohdan ilmaiseva merkintä
ETY-direktiivin mukainen tyyppihyväksyntätunnus
Suomessa ovat myös voimassa ETY-direktiivin mukaiset tyyppihyväksynnät. Hyväksymismerkki on tyylitelty kreikkalainen epsilon-kirjain, jossa näkyy hyväksyneen maan tunnus ja hyväksymisvuoden viimeiset kaksi numeroa
(esim. D 89) sekä hyväksymistunnus (esim. 6.131.39).
Esimerkki ETY-tyyppihyväksymismerkinnästä
ETY-ensivakausmerkki
EU:ssa on voimassa useita vanhan menettelytavan mukaisia direktiivejä, jotka koskevat mm. punnuksia, nestevirtamittareita ja pituusmittoja. ETY:n mukaisesti ensivaattu mittausväline saa kuvan ETY:n vakausmerkit. Pienessä e-kirjaimessa on yläpuolella maan ja alueen tunnus, alaosassa vakauksen tekijän tunnus. Toinen merkki ilmaisee vakauksen suoritusvuoden.
ETY-ensivakauksen merkki
6 HINNOITTELU MITTAUSTEN PERUSTEELLA
Vakauslaki edellyttää, että myytäessä voiteluöljyjä ja autokemikaaleja irtotuotteena, esimerkiksi huollon yhteydessä, on mittaamisessa käytettävä lakisääteisiä eli vaattuja mittausvälineitä. Vaattavia välineitä ovat mitta-astiat ja voiteluöljy- tai autokemikaalimittarit. Mittausten perusteella hinnoiteltaessa tuotteen määrä ja yksikköhinta eritellään laskuun ja tuotteen määrä mitataan vaatulla mittausvälineellä.
Myytäessä voiteluöljyä ja autokemikaaleja mittausten perusteella, tulee kaikkien myyntipaikalla olevien mittausvälineiden olla vakauslain 3 luvun mukaisesti vaattuja, sillä 15 §:n mukaan myyntipaikalla ei saa olla sekä vaattuja että vakaamattomia mittausvälineitä. Pelkästään tarrat tai muut merkinnät eivät tee luvalliseksi vakaamattomien mittausvälineiden säilyttämistä myyntipaikalla. Vakaamattomat mittausvälineet on joko poistettava käytöstä tai mittaustoiminnon käyttö on estettävä. Vaatuilla mittakannuilla ei voida korvata vakaamattomien mittauslaitteiden vakausvelvoitetta.
Rikkoutuneita mittausvälineitä, joiden näyttämä ylittää sallitut virherajat ei saa käyttää, vaikka aikaa seuraavaan määräaikaisvakaukseen olisikin vielä jäljellä.
7 KOKONAISPALVELUHINNOITTELU
Kuluttajalainsäädäntö sallii kokonaispalveluhinnoittelun. Tällaiseksi katsotaan tilanne, jossa kuluttajalle etukäteen kerrotaan, kuinka paljon hän joutuu palvelusta maksamaan. Tämän kiinteän hinnan tulee olla lopullinen kuluttajalta perittävä hinta.
Kuluttajansuojalain mukaan kuluttajalle on pyynnöstä annettava kirjallinen hintaerittely, mikäli palvelusta ei suoriteta kiinteään hintaan. Kiinteään hintaan tapahtuvassa palvelussa kuluttajalla ei ole oikeutta hintaerittelyyn. Kuluttajalla on kuitenkin oikeus saada tieto palvelun sisällöstä. Elinkeinonharjoittajalla on puolestaan oikeus antaa erittely myös kokonaispalveluhinnoittelussa. Lisäksi elinkeinonharjoittajalla on oikeus tehdä sisäisiä kustannuslaskelmia itselleen.
Jos esimerkiksi huoltamolla on käytössään kokonaispalveluhinnoittelu, jossa kuluttajalle ilmoitetaan lopullinen työstä perittävä hinta ennen työn aloittamista, niin mittausvälineiden ei tarvitse olla vaattuja. Tällöin mittaaminen ei ole perusteena hinnan määräämiselle, koska kuluttajalle on ilmoitettu kokonaispalvelun kiinteä hinta etukäteen. Olennaista kuitenkin on, että palvelu sisältää autokemikaalin lisäksi myös muuta palvelua, esimerkiksi voiteluöljyn lisäksi myös vaihtotyön. Sovellettaessa kokonaispalveluhinnoittelua sillä miten autokemikaalin määrä on ilmaistu mahdollisessa hinta- tai sisältöerittelyssä tai elinkeinonharjoittajan omissa laskelmissa ei ole merkitystä.
Jos elinkeinonharjoittajalla on myyntipaikalla sekä mittausten perusteella tapahtuvaa että kokonaispalveluhinnoitteluun perustuvaa myyntiä, tällöin kaikkien myyntipaikalla olevien mittausvälineiden on oltava vaattuja.
8 VALMISPAKKAUKSET
Öljyt, lasinpesunesteet ja muut autokemikaalit voidaan myydä myös valmispakkauksissa. Tällöin erillisiä vaattavia mittausvälineitä ei tarvita, sillä tuotteen määrä on mitattu jo tehtaalla.
9 VASTUU MITTAUSVÄLINEEN VAKAAMISESTA
Mittausvälineen haltija vastaa käyttämiensä mittausvälineiden vakauksista. Vakaamattoman mittausvälineen käyttö tuotteen hinnan määrityksessä johtaa viranomaistoimenpiteisiin. Jos TUKESin tai lääninhallitusten valvontakäynneillä havaitaan puutteita, valvontaviranomainen voi kieltää välineen käytön kokonaan, rajoittaa välineen käyttöä tai kehottaa vakaamaan mittausvälineen annetun määräajan kuluessa. Mikäli mittausvälineen haltija ei hoida vakauksia kuntoon määräajassa, voidaan päätyä uhkasakkomenettelyyn tai asian antamiseen poliisin tutkittavaksi. Vakauslain rikkomisesta voidaan rangaista sakolla.
10 LISÄTIETOJA
Lisätietoja tästä ohjeesta saa Turvatekniikan keskuksesta, puhelin (09) 61 671.
Tämä ohje on tulostettavissa TUKESin Internet-sivuilta www.tukes.fi
Ylijohtaja Seppo Tuominen
Johtaja Reijo Mattinen