Turvatekniikan keskus
TUKES-ohje K7-2004
Ohje pdf-muodossa
PALAVIEN NESTEIDEN KIINTEÄT VARASTOSÄILIÖT - RAKENNE JA TARKASTUKSET
1. SÄÄDÖSVAATIMUKSET
Vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetussa asetuksessa (59/1999) säädetään, että säiliön valmistaja tai maahantuoja ei saa luovuttaa palavan nesteen kiinteäksi varastosäiliöksi tarkoitettua säiliötä käyttöön, ennen kuin sen on todettu tarkastuslaitoksen tarkastuksessa olevan rakenteeltaan säännösten ja määräysten mukainen. Tarkastuksesta käytetään nimitystä rakennetarkastus. Tarkastuslaitoksen on laadittava tarkastuksesta pöytäkirja ja luovutettava se tarkastuksen tilanneelle valmistajalle tai maahantuojalle. Valmistajan tai maahantuojan on toimitettava pöytäkirja säiliön tilaajalle.
Palavan nesteen vähintään 1000 m3 suuruiselle varastosäiliölle on rakennetarkastuksen lisäksi tehtävä rakennusaikainen tarkastus asennus- ja hitsaustöiden alkuvaiheessa. Tarkastuksen tekee tarkastuslaitos.
Palavaa nestettä sisältävät painelaitteet mitoitetaan, valmistetaan ja tarkastetaan paineastiamääräysten mukaisesti, eikä niille tarvitse tehdä edellä tarkoitettuja tarkastuksia. Tarkastuslaitos voi hyväksyä maahan tuodun varastosäiliön rakennetarkastukseksi tai sen osaksi myös asianmukaisesti ulkomailla suoritetut rakennetarkastukseen liittyvät toimenpiteet, jos näistä esitetään hyväksyttävissä oleva todistus.
Jos valmistettavat tai maahan tuotavat enintään 100 m3 suuruiset palavan nesteen varastosäiliöt ovat rakenteeltaan ja pinnoitukseltaan samanlaisia (sarjavalmisteinen), rakennetarkastus voidaan suorittaa sarjatarkastuksena. Sarjatarkastuksessa tarkastuslaitos tarkastaa sarjan ensimmäisen säiliön ja sen jälkeen vähintään yhden säiliön kahdestakymmenestä.
Sarjavalmistettavien säiliöiden valmistajan tulee nimetä valmistuksen valvoja, joka valvoo säiliöiden valmistusta ja huolehtii siitä, että säiliöt rakennetaan säännösten ja määräysten mukaisesti. Lisäksi valmistuksen valvoja huolehtii siitä, että säiliöiden valmistaja tai maahantuoja tekee rakennetarkastuksen sarjan niille säiliöille, joille tarkastuslaitos ei ole tehnyt rakennetarkastusta. Määräysten mukaisek-si todettuihin säiliöihin kiinnitetään valmistuksen valvojan valvonnassa kilvet, joissa on säiliömerkintöjen lisäksi tarkastuslaitoksen merkintä.
Yli 100 m3 suuruisen palavan nesteen varastosäiliön valmistajan on säännösten mukaan nimettävä erityinen vastuuhenkilö, jonka tulee:
- varmistua ennen säiliön rakennustöiden aloittamista siitä, että säiliön perustus on rakennettu ja tarkastettu säännösten ja määräysten mukaisesti;
- valvoa rakennustyötä ja huolehtia siitä, että säiliö rakennetaan ja tarkastetaan säännösten ja määräysten mukaisesti; sekä
- huolehtia siitä, että säiliön rakenneaineet ja niitä koskevat ainestodistukset on mahdollista luotettavasti yhdistää toisiinsa myös säiliön rakentamisen jälkeen.
Vastuuhenkilön tulee lisäksi allekirjoittaa säiliön tilaajalle annettava kirjallinen todistus siitä, että säiliö on rakennettu ja tarkastettu säännösten ja määräysten mukaisesti. Vastuuhenkilön on huolehdittava myös siitä, että tilaajalle luovutetaan säiliötä koskevat asiapaperit (säiliökirja). Asiapaperit sisältävät säiliön ja perustuksen rakennepiirustukset sekä rakentamis- ja tarkastusasiakirjat. Lisäksi vastuuhenkilön on huolehdittava, että säiliölle laaditaan yhteistyössä tilaajan kanssa huolto- ja tarkastussuunnitelma.
Edellä esitettyä menettelyä on soveltuvin osin noudatettava myös silloin, kun yli 100 m3 suuruista palavan nesteen varastosäiliötä korjataan tai siihen tehdään rakenteellisia muutoksia.
Tässä ohjeessa kuvataan säännösten vaatimukset täyttäviä ratkaisuja ja annetaan hyväksyttäviä käytännön menettelyjä koskevia ohjeita, jotka koskevat palavien nesteiden kiinteiden varastosäiliöiden rakennetta, valmistusta ja tarkastamista.
2. VARASTOINNIN LUVAT JA ILMOITUKSET
Edellä esitettyjen toimenpiteiden lisäksi vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetussa asetuksessa edellytetään, että toiminnanharjoittajan on saatava palavien nesteiden varastoinnille lupa tai tehtävä siitä ilmoitus viranomaisille ennen varastoinnin aloittamista. Ennen varastoinnin aloittamista valvontaviranomainen tarkastaa varaston. Käyttöönottotarkastuksessa tarkastetaan mm. se, että säiliön toimittaja on huolehtinut edellä kuvatuista velvoitteestaan.
Samat säännökset koskevat myös tilanteita, joissa varastoinnissa tapahtuu olennainen muutos, esimerkiksi varastointikapasiteettia lisätään hankkimalla uusi varastosäiliö. Jos toiminnassa ei tapahdu muita muutoksia kuin sellaisia säiliöiden rakennemuutoksia, jotka tarkastuslaitos hyväksyy ja tarkastaa, ei muutoksista tarvitse tehdä erillistä ilmoitusta valvontaviranomaiselle. Tarkastuslaitoksen antamat ja muut tarkastukseen liittyvät asiakirjat on kuitenkin arkistoitava ja pyydettäessä esitettävä.
Jos säiliötä korjataan ja korjauksen yhteydessä on tarvetta tehdä muutoksia perustukseen, on siitä tehtävä ilmoitus viranomaisille. Viranomaiset päättävät kussakin tapauksessa tarvittavista tarkastuksista.
Varastointia harjoittavan toiminnanharjoittajan velvollisuus on:
- huolehtia siitä, että tarvittavat luvat haetaan ja ilmoitukset tehdään,
- varmistua siitä, että säiliön valmistaja huolehtii velvoitteistaan, sekä
- huolehtia siitä, että varastointia koskeva käyttöönottotarkastus pyydetään ennen toiminnan aloittamista.
3. OHJEEN SITOVUUS JA VOIMASSAOLO
Turvatekniikan keskus antaa tämän ohjeen räjähdysvaarallisista aineista annetun lain (263/1953) 18 §:n nojalla. Tämä ohje ei sellaisenaan ole sitova. Turvatekniikan keskus katsoo kuitenkin esitettyjen ratkaisujen täyttävän vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetussa asetuksessa säädetyt vaatimukset. Ohje sisältää myös kuvauksia säännösten sitovista vaatimuksista, joita on noudatettava. Nämä kohdat tekstissä on kirjoitettu sellaiseen muotoon, että niistä ilmenee kohdan sitova luonne.
Tämä ohje korvaa 20.5.1998 annetun TUKES-ohjeen K1-98 ja on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään 31.12.2007 saakka. Voimassaoloaikaa on jatkettu vuoden 2008 loppuun.
4. LISÄTIETOJA
Lisätietoja tästä ohjeesta saa Turvatekniikan keskuksen tuotevalvontayksiköstä,
puhelin (09) 61 671.
TUKES-ohjeiden ajantasaiset versiot on saatavilla TUKESin Internet-sivuilla (www.tukes.fi).
Ylijohtaja Seppo Tuominen
Johtaja Reijo Mattinen
SISÄLLYSLUETTELO
1. SÄILIÖN RAKENTEEN HYVÄKSYMINEN JA TARKASTUKSET
1.1. Uusi säiliö
1.2. Säiliön rakenteen muuttaminen
1.3 Säiliön korjaukset
1.4 Vanhat säiliöt
2. SÄILÖN RAKENNE
3. SÄILIÖN VALMISTUS
3.1. Valmistavat toimenpiteet
3.2. Yksittäiset säiliöt
3.3. Säiliön perustus
3.4. Sarjavalmisteiset säiliöt
4. SÄILIÖN RAKENTEEN TARKASTUKSET
4.1. Rakennetarkastuksen sisältö
4.2. Tarkastuspöytäkirja
LIITE 1 16
LIITE 2 17
LIITE 3 18
1. SÄILIÖN RAKENTEEN HYVÄKSYMINEN JA TARKASTUKSET
1.1. Uusi säiliö
Palavista nesteistä annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (313/1985) 41 §:n mukaan palavien nesteiden säiliöiden, joiden tilavuus on vähintään 1,5 m3, tulee vastata seuraavissa standardeissa määriteltyä tasoa:
SFS 2733 Teräksinen maanpäällinen lieriömäinen makaava säiliö
SFS 2734 Teräksinen maanpäällinen lieriömäinen pystysäiliö
SFS 2735 Teräksinen maanpäällinen suorakulmainen säiliö
SFS 2736 Teräksinen maanalainen lieriömäinen makaava säiliö
SFS 2737 Maanpäällinen teräksinen palavien nesteiden ympyräpohjainen ja suoraseinäinen säiliö. Tilavuus £ 500 m3. Ainevaatimukset ja mitoitus
SFS 2740 Maanpäällinen teräksinen palavien nesteiden ympyräpohjainen ja suoraseinäinen säiliö. Tilavuus > 500 m3. Ainesvaatimukset ja mitoitus
SFS-2770 Maanalainen muovinen palavien nesteiden säiliö
SFS 3915 Lujitemuoviset varastosäiliöt sisätiloissa
Standardi SFS-2770 on kumottu ennen tämän ohjeen voimaan tuloa ja se on korvattu standardilla SFS-EN 976
Tilavuudeltaan alle 1,5 m3 olevan säiliön rakennevaatimukset on annettu palavista nesteistä annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 44 §:ssä.
Standardien SFS 2733–2737 tai SFS-2740 mukaisesti rakennetun säiliön rakenteelle ei edellytetä viranomaisen tai tarkastuslaitoksen hyväksyntää. Säiliölle on kuitenkin tehtävä rakennetarkastus. Rakennetarkastusta käsitellään tämän ohjeen kohdassa 4.
Jos säiliötä ei suunnitella, mitoiteta ja valmisteta tarkalleen edellä mainittujen standardien mukaisesti on säiliön valmistajan tai maahantuojan haettava säiliön rakenteelle hyväksyminen tarkastuslaitokselta. Tarkastuslaitoksen hyväksyntä on aina haettava myös standardien SFS-EN 976 tai SFS 3915 mukaisille muovisäiliöille. Tässä kohdassa tarkoitetuille säiliöille on tehtävä myös kohdassa 4 tarkoitettu rakennetarkastus ennen säiliön käyttöönottoa.
Standardeista poikkeavia säiliörakenteita ovat myös kaksoisvaippainen säiliö, kaksi- tai useampiosastoinen säiliö ja säiliö, jossa suoja-allas on rakennettu säiliön mukana toimitettavaksi kiinteäksi kokonaisuudeksi. Niiden rakenteelle edellytetään tarkastuslaitoksen hyväksyntää. Mikäli suoja-allas on irrallinen, ei rakenteelle vaadita tarkastuslaitoksen hyväksyntää. Tällainen standardin mukainen säiliö saa sisältää kevyen suojakauluksen sadevesien suoja-altaaseen pääsyn estämiseksi.
Haettaessa rakenteen hyväksyntää on hakijan esitettävä säiliön rakenneselostus ja siihen liittyvät piirustukset, mahdolliset lujuuslaskut ja muut selvitykset tarkastuslaitokselle. Asiakirjoista on selvittävä kaikki säiliön hyväksyttävyyden arvioinnin kannalta tarpeelliset rakennetta ja tarkastuksia koskevat seikat.
Tarkastuslaitoksen antamassa säiliön rakenteen hyväksymistodistuksessa säiliö yksilöidään mahdollisimman tarkasti. Todistuksessa esitetään säiliön tyyppi (esim. lieriömäinen teräksinen makaava säiliö), tilavuus ja valmistusnumero. Hyväksymisto-distuksessa esitetään myös säiliön rakenteen hyväksyttävyyden edellytyksenä olevat tarkastus- ja testausvaatimukset. Todistukseen liitetään hyväksynnän ja säiliörakenteen yksilöivät, hyväksymismerkinnällä varustetut asiakirjat.
1.2. Säiliön rakenteen muuttaminen
Uusia säiliöitä koskevat rakenteen hyväksyttämis- ja tarkastusvelvoitteet koskevat myös sellaisia käytössä olleita säiliöitä, joiden rakennetta muutetaan olennaisesti jälkeenpäin. Turvatekniikan keskus katsoo, että tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi:
• nestepinnan alapuolisten putkiyhteiden lisäys, tarkastusaukkojen suurentaminen tai lisäys
• säiliön vaipan muutokset
• muutokset säiliön pohjarakenteessa
• kiinteän katon lisääminen kelluvakattoiseen säiliöön.
Jos standardin mukaisen säiliön rakennetta muutetaan siten, että rakenne ei muutoksen jälkeen enää ole standardin mukainen, on säiliön rakenteelle haettava tarkastuslaitoksen hyväksyntä. Hyväksyntä haetaan kohdan 1.1. mukaisesti samalla tavoin kuin kyseessä olisi uusi säiliö. Säiliön rakennetarkastus tehdään tämän ohjeen kohdan 4 mukaisesti.
Jos standardin mukaiseen säiliöön tehdään muutoksia, jotka ovat säiliön rakennestandardin mukaisia, ei rakennemuutoksille tarvitse hakea tarkastuslaitoksen hyväksyntää. Jos on kysymys olennaisista muutoksista, säiliölle on kuitenkin tehtävä rakennetarkastus muutosten osalta tämän ohjeen kohdan 4 mukaisesti.
Jos kiinteään, ei standardinmukaiseen varastosäiliöön, halutaan tehdä olennaisia muutoksia, on muutoksille haettava aina tarkastuslaitoksen hyväksyntä. Muutosten johdosta säiliölle on tehtävä myös tämän ohjeen kohdan 4 mukainen rakennetar-kastus.
1.3. Säiliön korjaus
Säiliötä käyttävä toiminnanharjoittaja on vastuussa siitä, että käytön aikana vaurioitunut tai syöpynyt säiliö korjataan niin, että se täyttää säiliöille asetetut vaatimukset. Säiliön saa korjata ilman erityistä lupaa tai hyväksyntää, mikäli säiliön rakenne ei muutu korjauksessa.
Jos säiliötä korjataan niin, että sen rakenne muuttuu alkuperäisestä, säiliön rakenteelle on haettava hyväksyntä tarkastuslaitokselta.
Myös korjatun säiliön rakenteen asianmukaisuus on varmistettava tarkastuksin. Paras tapa varmistua tästä on teettää säiliölle kohdan 4 mukainen rakennetarkastus tarkastuslaitoksella siinäkin tapauksessa, että säiliön rakenne ei ole muuttunut alku-peräisestä. Turvatekniikan keskus katsoo, että kun Standardien SFS 2737 ja SFS 2740 mukaisen säiliön pohjaa tai vaippaa korjataan muulla tavoin kuin täytehitsaa-malla tai säiliön nestepinnan alapuolisia putkiyhteitä uusitaan, on kysymys säiliön rakenteeseen niin olennaisesti vaikuttavista muutoksista, että säiliölle on tehtävä tarkastuslaitoksen rakennetarkastus ennen sen uudelleen käyttöönottoa.
1.4. Vanha säiliö
Vanhan säiliön käyttöön ottaminen uudessa paikassa on mahdollista vain sillä edellytyksellä, että säiliö täyttää voimassa olevat vaatimukset. Vaatimusten täyttyminen osoitetaan samoin kuin uudellakin säiliöllä (katso kohta 1.1).
Vanhoille säiliöille on tehtävä kaikissa tapauksissa myös tämän ohjeen kohdan 4 mukainen rakennetarkastus ennen sen käyttöönottoa uudessa käyttötarkoituksessa.
2. SÄILIÖN RAKENNE
Turvatekniikan keskus katsoo säiliön rakenteeseen kuuluvan säiliön pohjan, vaipan ja katon tukirakenteineen (lieriömäisessä makaavassa säiliössä vaipan ja päädyt) sekä yhteet (säiliönpuoleinen laippa mukaan luettuna), kelluvan välikaton, kaikki sisäpuoliset putkistot ja pohja-, katto- ja vaippalevyihin hitsaamalla kiinnitetyt laitteet ja varusteet sekä säiliön mahdollisen jalustan. Lisäksi rakenteeseen kuuluvat umpilaipat ja miesluukkujen kannet kiinnityksineen sekä säiliön sisä- ja ulkopuolinen korroosiosuojaus. Säiliön rakenteeseen ei katsota kuuluvaksi maadoitusta, perustusta eikä varusteita, ellei varusteita liitetä säiliöön hitsaamalla.
Jos standardien SFS 2737 tai SFS 2740 mukaisissa säiliössä varastoidaan sellaista palavaa nestettä, josta aiheutuu korroosiota, säiliön tulee olla sisäpuolisesti korroosiosuojattu. Säiliöstandardit SFS 2733-SFS 2736 edellyttävät aina teräksisen säiliön sisäpuolista korroosiosuojausta.
Jos säiliötä ei valmisteta niin, että se täyttää kaikilta osin em. standardien vaatimukset, tulee sen rakenteen kuitenkin kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaan vastata standardien tasoa. Turvatekniikan keskus katsoo, että säiliön mitoitusperusteiden ja rakenteiden lujuuden, rakenneaineiden ominaisuuksien, hitsausmenetelmien, korroosiosuojauksen ja varusteiden tulee olla samaa tasoa kuin vastaavan muotoista säiliötä koskevassa standardissa on esitetty.
Standardit antavat yleensä säiliön seinämien paksuuden minimiarvon. Turvatekniikan keskus katsoo, että rakenteen vastaavuuden vaatimus edellyttää, että standardeista poikkeavankaan säiliön seinämäpaksuus ei voi alittaa vastaavan muotoiselle säiliölle standardissa määriteltyä seinämäpaksuutta. Jos säiliö valmistetaan austeniittisesta ruostumattomasta teräksestä tai muusta vastaavasta korroosionkestävästä teräksestä, voidaan sen seinämänvahvuuksista vähentää 1 mm siitä, mitä edellä mainituissa standardeissa on esitetty. Tämä edellyttää kuitenkin, että säiliön käyttötarkoitus on sellainen, että valitulla seinämateriaalilla ei esiinny syöpymisvaaraa ko. käyttöolosuhteissa.
Turvatekniikan keskus katsoo, että alumiinia ei ole hyväksyttävää käyttää yli 1.5 m3 maanpäällisen palavan nesteen säiliön rakenneaineena sen terästä heikomman pa-lonkestävyyden takia.
Pystysäiliössä on myös standardeista poikkeavissa rakenteissa otettava huomioon säiliön sisältävän palavan nesteen mahdollisen räjähdyksen aiheuttaman paineen vaaraton purkautuminen. Tämä voidaan toteuttaa heikennetyllä katon ja vaipan hitsausliitoksella tai erillisillä räjähdysluukuilla.
Jos säiliö on tarkoitettu käytettäväksi tärkeällä pohjavesialueella, Turvatekniikan keskus katsoo, että säiliön tulee säädösten vaatimukset täyttääkseen olla kaksoisvaippasäiliö. Sisäsäiliön mitoituksessa ja rakenteessa noudatetaan sisäsäiliön ulkopuolista korroosiosuojausta lukuun ottamatta edellä mainittuja periaatteita. Ulkovaipan tulee ulottua vähintään korkeimman säiliössä mahdollisen nestepinnan korkeudelle ja vaipan mitoituksessa otetaan huomioon sijoituspaikasta ja vuotojen ilmaisujärjestelmästä aiheutuva kuormitus. Maanalaisessa kaksoisvaippasäiliössä tulee olla maan päältä helposti seurattavissa oleva säiliön välitilan vuodonilmaisujärjestelmä. Myös maanpäällisessä säiliössä tulee olla järjestelmä välitilan valvontaa varten.
Bensiinin käsittelystä ja varastoinnista annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (181/2000) edellyttää tietyissä tapauksissa, että suurten bensiinisäiliöiden tulee olla kiinteäkattoisia. Säiliöt tulee varustaa yli- ja alipaineventtiileillä ja liittää höyryn talteenottoyksikköön tai välivarastointijärjestelmään tai vaihtoehtoisesti niissä tulee olla tietyt vaatimukset täyttävä kelluntakansi ja riittävät tuuletusaukot.
Varusteiden osalta on lisäksi otettava huomioon palavista nesteitä annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen luvussa 6 (Kiinteän säiliön varusteet) ja 7 (Putkisto ja varusteet) asetetut vaatimukset sekä standardin SFS 3350 (Palavien nesteiden varastopaikka ja siellä olevat palavan nesteen käsittelypaikat) esittämä taso.
Turvatekniikan keskus katsoo, että mikäli palavan nesteen säiliön eri osastoissa varastoidaan eri paloluokan nesteitä, tulisi käyttää kaksoisväliseinärakennetta ja välitilassa tulisi olla vuodonilmausjärjestelmä valvontaa varten. Väliseiniä ei tarvitse hitsata molemmilta puolilta. TUKES ei näe kumminkaan estettä käyttää yk-sinkertaisella väliseinällä varustettuja palavan nesteen säiliöitä eri paloluokan palavien nesteiden varastointiin, jos voidaan varmistua tarkastuksin, että eri paloluokan nesteet eivät pääse sekoittumaan keskenään.
3. SÄILIÖN VALMISTUS
3.1. Valmistavat toimenpiteet
Palavien nesteiden varastointiin tarkoitettujen säiliöiden valmistajalta ei edellytetä viranomaisen tai tarkastuslaitoksen hyväksyntää tai pätevyyden arviointia.
Ennen säiliön valmistuksen aloittamista valmistajan on syytä varmistaa tilaajalta, että kaikki tilaajan vaatimukset on selvästi määritelty ja valmistajan tiedossa. Säiliön käyttötarkoituksesta saattaa aiheutua erityisvaatimuksia, jotka vaikuttavat säiliön varusteluun ja rakenteeseen. Myös valvontaviranomainen on saattanut asettaa säiliön varustelua ja rakennetta koskevia ehtoja varastoinnista antamassaan lupapäätöksessä.
Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kannattaa olla yhteydessä myös tarkastuslaitokseen, jonka palveluksia aikoo käyttää tarkastusten tekemiseen. Tällöin on järkevää sopia tarkastussuunnitelmista aikatauluineen ja valmistuksen ja valmistuksen valvonnan menettelytavoista siltä osin kun niillä on vaikutusta säiliöiden vaatimustenmukaisuuden toteamiseen.
3.2. Yksittäiset säiliöt
Kun on kysymys yli 100 m3 säiliön valmistuksesta, valmistajan on asetuksen mukaisesti nimettävä erityinen vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on valvoa säiliön valmistusta. Vastuuhenkilöllä tulee olla tehtävien hoitamisessa tarvittava asiantuntemus ja kokemus sekä tarvittavat valtuudet. Nimeäminen on syytä tehdä kirjallisesti, jotta se on todennettavissa tarkastuslaitoksen tai valvontaviranomaisen sitä pyytäessä. Nimeämisestä ei tarvitse tehdä ilmoitusta viranomaisille eikä tarkastuslaitokselle.
Vastuuhenkilö huolehtii siitä, että säiliö rakennetaan ja tarkastetaan säännösten ja määräysten edellyttämällä tavalla. Edellä mainitussa asetuksessa vastuuhenkilön tehtäväksi on määrätty:
- varmistua ennen säiliön rakennustöiden aloittamista siitä, että säiliön perustus on rakennettu ja tarkastettu säännösten ja määräysten mukaisesti;
- valvoa rakennustyötä ja huolehtia siitä, että säiliö rakennetaan ja tarkastetaan säännösten ja määräysten mukaisesti; sekä
- huolehtia siitä, että säiliön rakenneaineet ja niitä koskevat ainestodistukset on mahdollista luotettavasti yhdistää toisiinsa myös säiliön rakentamisen jälkeen.
Asetus edellyttää, että vastuuhenkilön tulee lisäksi allekirjoittaa säiliön tilaajalle annettava kirjallinen todistus siitä, että säiliö on rakennettu ja tarkastettu säännösten ja määräysten mukaisesti. Tämän ohjeen liitteessä 3 on todistusmalli, jota voidaan käyttää tähän tarkoitukseen.
Turvatekniikan keskus katsoo, että vastuuhenkilön tehtävien asianmukainen hoitaminen edellyttää, että vastuuhenkilö seuraa säiliön rakentamista rakennustyömaalla niin tiiviisti, että hänellä on käytännössä mahdollisuus varmistua työn laadusta ja määräystenmukaisuudesta ja hänen tulee olla koko rakennustyön ajan nopeasti tavoitettavissa.
Vastuuhenkilön huolehdittavaksi on määrätty velvoite, että säiliöön käytetyt rakenneaineet ja ainestodistukset pystytään myös rakennusvaiheen jälkeen yhdistämään luotettavasti toisiinsa. Tämä voidaan toteuttaa sulatusnumerokartoilla (erityisesti reunalevyillä ja vaipan alasarjan levyillä) tai säiliön osaluetteloon merkittävällä kutakin osaa koskevalla ainestodistuksen tunnisteella tai vastaavalla merkinnällä.
Vastuuhenkilön on huolehdittava, että säiliölle laaditaan yhteistyössä tilaajan kanssa huolto- ja tarkastussuunnitelma.
Vastuuhenkilön tehtäväksi on lisäksi säädetty huolehtia siitä, että tilaajalle luovutetaan säiliötä koskevat asiakirjat. Näihin kuuluvat säiliön ja perustuksen rakennepiirustukset, niitä koskevat rakentamis- ja tarkastusasiakirjat sekä säiliön huolto- ja tarkastussuunnitelma. Asiakirjat on suositeltavaa koota säiliökirjan muotoon. Liitteessä 3 on esitetty esimerkki asianmukaisen säiliökirjan sisällysluettelosta.
Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös palavista nesteistä edellyttää, että säiliöön on pysyvällä tavalla kiinnitettävä helposti havaittava ja kestävä metallikilpi, josta ilmenee valmistajan nimi, säiliön valmistusnumero, valmistusvuosi, koepaine, standardin tai hyväksymispäätöksen numero ja säiliön nimellistilavuus.
Edellä esitettyä menettelyjä on noudatettava myös silloin, kun yli 100 m3 suuruista palavan nesteen varastosäiliötä korjataan tai siihen tehdään rakenteellisia muutoksia.
3.3. Säiliön perustus
Standardin SFS 2737 tai SFS 2740 mukaisten säiliöiden perustus tulee tehdä standardin SFS 2679 tason mukaisesti. Perustuksesta laaditaan piirustukset, joiden perusteella perustuksen asianmukaisuus voidaan todeta myös jälkeenpäin. Jos käytetään geomembraania, se valitaan siten, että se kestää sää- ja asennusolosuhteita, eikä syövy tai pehmene säiliössä olevan nesteen vaikutuksesta.
Tilavuudeltaan vähintään 1000 m3 suuruisen säiliön perustukselle on määräysten mukaan suoritettava rakennusaikainen katselmus ennen säiliön asennustyön aloittamista. Katselmuksen suorittaa kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Perustusta koskevat piirustukset esitetään katselmustilaisuudessa. Katselmuksesta tehdään pöytäkirja tai muu merkintä perustusasiakirjoihin, jotka liitetään säiliön asiakirjoihin.
Myös tilavuudeltaan alle 1000 m3 olevan säiliön perustuksen asianmukaisuudesta on syytä varmistua edellyttämällä vähintään perustuksen valmistuksesta vastanneen henkilön (asiantuntija) vakuutusta perustuksen määräystenmukaisuudesta.
Säiliön valmistuksen vastuuhenkilön tulee määräysten mukaan varmistua ennen yli 100 m3 suuruisen säiliön rakennustöiden aloittamista, että perustus on tehty ja tarkastettu määräysten mukaisesti. Myös näitä pienempien säiliöiden valmistajan on syytä varmistua perustuksen kelvollisuudesta. Jotta vastuuhenkilö pystyy vastaamaan velvoitteestaan, hänen on syytä vaatia nähtäväkseen perustusta koskevat piirustukset ja muut selvitykset sekä tarkastusasiakirjat ja asiantuntijoiden lausunnot, vaikka säiliön perustuksen tekeminen ei sisältyisikään säiliöurakkaan.
3.4 Sarjavalmisteiset säiliöt
Myös sarjavalmisteisten säiliöiden valmistukselle valmistajan on asetuksen mukaisesti nimettävä erityinen vastuuhenkilö (valmistuksen valvoja). Valmistajan vastuulla on, että nimetyllä valvojalla on tehtävien hoitamisessa tarvittava asiantuntemus ja kokemus sekä tarvittavat valtuudet. Nimeäminen on syytä tehdä kirjallisesti, jotta se on todennettavissa tarkastuslaitoksen tai valvontaviranomaisen sitä pyytäessä. Nimeämisestä ei tarvitse tehdä ilmoitusta viranomaisille eikä tarkastuslaitokselle.
Valvoja valvoo säiliöiden valmistusta ja huolehtii, että säiliöt rakennetaan säännösten ja määräysten mukaisesti. Lisäksi valmistuksen valvoja huolehtii siitä, että säiliöiden valmistaja tai maahantuoja tekee rakennetarkastuksen sarjan niille säiliöille, joille tarkastuslaitos ei ole tehnyt rakennetarkastusta. Valmistuksen valvoja voi itse tehdä tämän sarjan muiden säiliöiden rakennetarkastuksen.
Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös palavista nesteistä edellyttää, että säiliöihin on pysyvällä tavalla kiinnitettävä helposti havaittava ja kestävä metallikilpi, josta ilmenee valmistajan nimi, säiliön valmistusnumero, valmistusvuosi, koepaine, standardin tai hyväksymispäätöksen numero ja säiliön nimellistilavuus. Kilvet kiinnitetään vastuuhenkilön valvonnassa ja kilvessä on oltava myös sarjan tarkastaneen tarkastuslaitoksen merkinnät.
Jotta säiliön tilaaja voi osoittaa viranomaisille, että hankituille säiliöille on tehty määräysten edellyttämät tarkastukset, toimitetaan tilaajalle rakennetarkastuspöytäkirjat luovutetuista säiliöistä.
4. SÄILIÖN RAKENTEEN TARKASTUKSET
4.1. Rakennetarkastuksen sisältö
Valmistaja tai maahantuoja ei saa luovuttaa palavan nesteen kiinteäksi varastosäiliöksi tarkoitettua säiliötä käyttöön, ennen kuin se on todettu tarkastuslaitoksen tekemässä säiliön rakennetarkastuksessa olevan rakenteeltaan säännösten ja määräysten mukainen. Säiliön valmistajan tai maahantuojan tehtävänä on pyytää tarkastuslaitokselta säiliön rakennetarkastusta. Tarkastusvelvoite koskee tilavuudeltaan myös alle 1.5 m3 kiinteitä säiliöitä, joille voidaan rakennetarkastus suorittaa siinä laajuudessa kuin mitä kauppa- ja teollisuusministeriön päätös palavista nesteistä (313/1985) 44 § alle 1.5 m3 säiliöiden rakenteesta määrää.
Tarkastuslaitos voi hyväksyä maahan tuodun varastosäiliön rakennetarkastukseksi tai sen osiksi asianmukaisesti ulkomailla suoritetut rakennetarkastukseen liittyvät toimenpiteet, jos näistä esitetään hyväksyttävissä oleva todistus.
Rakennetarkastuksessa tarkastetaan, että säiliö on rakennettu säännösten ja määräysten mukaisesti ja että säiliölle on tehty määräysten edellyttämät tarkastukset ja testaukset. Rakennetarkastukseen kuuluu tarkastus- ja testauspöytäkirjojen ja muiden säiliöasiakirjojen tarkastaminen sekä säiliön rakenteen silmämääräinen tarkastus, jota tarvittaessa täydennetään ainetta rikkomattomilla menetelmillä.
Standardien SFS 2733 - SFS 2736 mukaisille säiliöille on tehtävä kussakin standardissa esitetyt tarkastukset ja testaukset.
Standardin SFS-EN976 tai SFS 3915 mukaiselle säiliölle on tehtävä standardissa esitetyt tarkastukset ja testaukset sekä tarkastuslaitoksen antamassa säiliön rakenteen hyväksynnässä mahdollisesti mainitut lisätarkastukset ja testaukset.
Standardin SFS 2737 tai SFS 2740 mukaiselle säiliölle on tehtävä kaikki standardissa SFS 3354 esitetyt tarkastukset ja testaukset. Tämän ohjeen liitteessä 1 on joukko lisätestauksia, joiden tekemistä Turvatekniikan keskus pitää välttämättömänä, jotta säädösten edellyttämän varmentamisvelvoitteen voidaan katsoa täyttyvän. Turvatekniikan keskus katsoo asetuksen säännösten täyttymisen edellyttävän myös, että NDT-testausten tulee olla sellaisten asiantuntevien henkilöiden tekemiä, jotka ovat osoittaneet asiantuntemuksensa puolueettomalla pätevyysarvioinnilla.
Standardeista poikkeavalle säiliölle tehdään tarkastuslaitoksen antamassa säiliön rakenteen hyväksymisessä esittämät tarkastukset ja testaukset.
Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista edellyttää, että vähintään 1000 m3 olevalle säiliölle on tehtävä rakennusaikainen tarkastus asennus- ja hitsaustöiden alkuvaiheessa. Tarkastuksen tekee tarkastuslaitos. Turvatekniikan keskus pitää sopivana vaiheena tälle tarkastukselle tilannetta, kun säiliön pohja on levitetty ja vaipan asennustyö on alkamassa.
Turvatekniikan keskus katsoo, että em. rakennusaikaisella tarkastuksella varmistetaan, että säiliön rakentajalla on edellytykset riittävän laadukkaaseen hitsaustyöhön sekä todetaan hitsaustyön kelvollisuus. Tarkastuksessa tulisi kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: vastuuhenkilön asiantuntemus ja valtuudet, hitsaajien pätevyys, rakennepiirustusten yksityiskohtaisuus hitsaussuunnitelmineen ja hitsausohjeineen, perustuksen tarkastusselvitykset, säiliön mitoitus (standardi tai tarkastuslaitoksen hyväksyntä), testauksen suorittajien pätevyys ja käytettävät testauslaitteet, säiliön valmistajan välineistön asianmukaisuus, hitsauslisäaineet ja niiden säilytys, levymateriaalin käsittely työmaalla, mahdollisen esikuumennuksen suorittaminen ja hitsausliitosten laatu (silmämääräinen tarkastus, standardi SFS 5550/SFS-EN 25817).
Tilavuudeltaan enintään 100 m3 olevan säiliön rakennetarkastus voidaan tehdä sarjatarkastuksena, jos se kuuluu sarjaan, jossa säiliöiden rakenne ja pinnoite ovat samanlaisia ja jotka valmistetaan samassa valmistuspaikassa. Sarjavalmisteisten säiliöiden tilavuus voi kuitenkin vaihdella, edellyttäen, että rakenne on muilta osin samanlainen.
Sarjavalmisteisen säiliön valmistaja tai maahantuoja pyytää tarkastuslaitoksen tarkastusta sarjan ensimmäiselle säiliölle ja sen jälkeen vähintään yhdelle säiliölle kahdestakymmenestä. Tarkastustaajuus voi olla poikkeava (esim. yksi viidestäkymmenestä), jos säiliövalmistajalla on viranomaisen hyväksymispäätös, jossa tämä on määritelty.
4.2. Tarkastuspöytäkirja
Säiliön rakennetarkastuksesta tehdään aina pöytäkirja. Pöytäkirja tehdään myös niistä sarjavalmisteisista säiliöistä, joille säiliön valmistaja tai maahantuoja itse tekee rakennetarkastuksen. Säiliön rakennusaikaisista tarkastuksista sekä rakennetarkastukseen liittyvistä tarkastuksista ja testauksista tehdään omat pöytäkirjat tai muistiot.
Rakennetarkastuksen pöytäkirjassa esitetään tarkastetun säiliön yksilöintitietojen lisäksi selvitykset säiliölle tehdyistä tarkastuksista ja testauksista ja selvä mainita siitä, täyttääkö säiliö säännösten vaatimukset. Jos tarkastuksessa on otettu huomioon esimerkiksi lupapäätöksen erityisehtoja, on myös tämä syytä merkitä pöytäkirjaan.
Jos rakennetarkastuksessa tulee esille poikkeama säiliön rakennestandardista tai rakenteen hyväksynnästä, poikkeama merkitään pöytäkirjaan. Jos tarkastuslaitos pitää säiliötä poikkeamasta huolimatta hyväksyttävänä palavan nesteen varastointiin, lisätään pöytäkirjaan tätä koskeva maininta. Tarvittaessa pöytäkirjaan liitetään uudet piirustukset.
Liite 1
STANDARDIN SFS 2737 JA SFS 2740 MUKAISTEN SÄILIÖIDEN
TARKASTUS
Säiliöiden pohjan ja vaipan välinen hitsausliitos (pienaliitos) testataan magneettijauhemenetelmällä (tai tunkeumanestemenetelmällä) vähintään 300 mm matkalta kaikista risteävistä hitsausliitoksista joka suuntaan (myös vaipan pystyhitsausliitos). Reunapyöristystä käytettäessä testataan vastaavasti pyöristyksen ja vaipan välistä päittäishitsausliitosta. Lisäksi testataan vaipan hitsausliitosta vähintään 300 mm matkalta. Pienahitsausliitos testataan sisä- ja ulkopuolelta. Vaatimuksena on standardin SFS-EN 25817 hitsiluokka C.
Reunalevyjen päittäishitsausliitos testataan ultraäänimenetelmällä (ensisijaisesti ultraäänimenetelmällä, mutta jos ei voida niin magneettijauhe- tai tunkeumanestemenetelmällä). Jos säiliössä ei ole reunalevyjä, testataan pohjalevyjen hitsauslii-tokset vähintään 500 mm matkalta vaipasta sisäänpäin ja vaipan ulkopuolelle jäävä hitsausliitos kokonaisuudessaan. Vaatimuksena ultraäänitarkastuksessa on standar-din SFS-EN 1712 luokka 3 ja magneettijauhe- ja tunkeumanestetarkastuksessa standardin SFS-EN 25817 hitsiluokka C.
Reunalevyjen ja pohjalevyjen välistä hitsausliitosta testataan magneettijauhe- tai tunkeumanestemenetelmällä vähintään 300 mm matkalta kaikista risteyskohdista kaikkiin suuntiin. Vaatimuksena on standardin SFS-EN 25817 hitsiluokka C.
Säiliön reunan korkeusasema mitataan ennen vesitäyttöä ja vesitäytön jälkeen.
Testauksista tehdään testauspöytäkirjat, joissa selvitetään testauskohdat ja saadut tulokset sekä tulosten hyväksyttävyys.
Liite 2
ESIMERKKI
SÄILIÖKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO
Säiliön valmistajan vakuutustodistus
Säiliön rakennepiirustukset. Myös rakenteen hyväksymistä koskeva päätös, mikäli säiliö poikkeaa standardista.
Säiliön rakentamisasiakirjat:
osaluettelo
ainestodistukset
reunalevyjen sulatusnumerokartta, jos sulatuskohtaisia ainestodistuksia
selvitys hitsaajista ja hitsauskartta
hitsauslisäaineselvitykset
hitsausohjeet
esikuumennusselvitykset
selvitykset korroosiosuojauksesta (pinnoittaminen)
Säiliön tarkastusasiakirjat:
pöytäkirjat ainettarikkomattomista testauksista kaavioineen
pohjan ja katon tiiviystarkastuspöytäkirja
säiliön tiiviystarkastuspöytäkirja
vaipan yhteiden vahvistuslevyjen tiiviystarkastuspöytäkirja
sisäpuolisen putkiston painekoepöytäkirja
asennustoleranssien mittauspöytäkirja
tarkastuslaitoksen tarkastuspöytäkirjat
Perustusasiakirjat
piirustukset
maaperätutkimus
rakennustarkastajan (asiantuntija) lausunto
selvitykset käytetystä geomembraanista ja muista käytetyistä perustusmateriaaleista, erityisesti tiedot kemiallisesta kestävyydestä
tiiviyden tarkastuspöytäkirja (levykuormituskokeiden tulokset)
reunan korkeusaseman mittauspöytäkirja
Varusteet ja maadoitusmittauspöytäkirjat
Säiliön huoltosuunnitelma sekä sisä- ja ulkopuolisen tarkastussuunni-telma sekä pöytäkirjat tehdyistä tarkastuksista havaintoineen. Suunnitelmassa esitetään riittävän yksityiskohtaisesti säiliön sisä- ja ulkopuolisessa tarkastuksessa tarkastettavat kohteet tarkastusmenetelmineen ja hyväksymiskriteereineen.
Liite 3
ESIMERKKI
SÄILIÖN VALMISTAJAN VAKUUTUSTODISTUS
Valmistaja: Oy Säiliö Ab
Osoite: Säiliötie 1, 00000 SÄILIÖ
Valmistettu säiliö:
Tilavuus : 3 000 m3
Valmistusnro: 1/2003
Tilaaja: Oy Tehdas Ab, Helsingin varasto
Suunnittelutiedot: SFS 2740 (tai erilliset laskelmat), -40oC - +40oC
Materiaalit: Vaippa S235J2G3, I-sarja 12 mm, II -sarja 10 mm…
Reunalevyt S235J2G3, 12 mm
Pohjalevyt S235JRG2, 6 mm
Katto S235JRG2, 6 mm
Ennen säiliötyön aloittamista olen todennut, että säiliön perustuksen vaatimustenmukaisuudesta on rakennustarkastajan pöytäkirja.
Säiliö nro 1/2003 on valmistettu lujuuslaskujen ja standardin SFS 2740 (tai rakennesuunnitelman nro…) mukaisesti ja säiliölle on tehty standardissa SFS 3354 ja TUKES-ohjeen K7-2003 mukaiset testaukset hyväksyttävästi.
Säilölä 2.1.2003
Veikko Valvoja
Oy Säiliö Ab:n nimeämä säiliön valmistuksen valvoja