Lelu on kulutustavara, joka on suunniteltu alle 14-vuotiaiden lasten leikkeihin. Myös laitoksiin kuten lastentarhoihin ja päiväkoteihin tarkoitettujen lelujen, sekä vastikkeettomina tarjottujen lelujen eli kylkiäisten, palkintojen ja muiden vastaavien tulee täyttää lelulain vaatimukset.

Leluja eivät esimerkiksi ole joulukoristeet, aikuisille keräilijöille tarkoitetut pienoismallit, kansallispuku- ja koristenuket, urheiluvälineet, pienois- ja ilmakiväärit tai ilmapistoolit eivätkä jäljitelmäkorut.

Mitä lelulta vaaditaan?

Lelujen turvallisuutta säännellään lelujen turvallisuudesta annetulla lailla (287/1997), jossa luetellaan olennaiset turvallisuusvaatimukset lelujen mekaanisille, fysikaalisille, kemiallisille, syttyvyys- sekä sähköominaisuuksille. Lelulaissa on myös vaatimukset lelujen puhtaudelle ja hygieenisyydelle. Suomen lelulaki perustuu Euroopan Unionin leludirektiiviin ja vastaa unionin jäsenmailleen asettamia vaatimuksia. 

Lelulakia täydentää yksitoista standardia (SFS-EN 71 osat 1-11 sekä SFS-EN 62115), jotka sisältävät yksityiskohtaisia vaatimuksia lelujen rakenteelle, kemialliselle koostumukselle, syttyvyydelle, sähköominaisuuksille ja merkinnöille. Näissä EU:n ja EFTA-maiden yhteisissä ja Suomen Standardisoimisliiton vahvistamissa standardeissa on esitetty myös tarkat ohjeet lelujen turvallisuuden testausmenetelmistä. 

Standardi SFS-EN 14682 sisältää vaatimukset lapsille tarkoitettujen naamiaisasujen nauhoille ja kiristysnyöreille. 

Lelujen turvallisuutta arvioitaessa otetaan huomioon lapselle tyypillinen käyttäytyminen, joka ei yleensä vastaa aikuisen huolellisuutta ja taitoja. Lelulaki ja standardit eivät vapauta vanhempia ja kasvattajia vastuusta valvoa lapsen leikkejä.

Erityistä huomiota alle kolmivuotiaille

Lelulaissa on kiinnitetty erityistä huomiota alle kolmivuotiaiden lasten lelujen turvallisuuteen. Heille tarkoitettujen lelujen ja niistä mahdollisesti irtoavien osien on oltava mitoiltaan sellaisia, ettei lapsi voi niitä niellä tai muutoin joutua tukehtumisvaaraan.

Alle kolmivuotiaalle lapselle sopimattomat lelut on merkittävä varoitustekstillä, josta käy ilmi myös varoituksen syy. Itse ikävaroituksen voi esittää joko tekstinä tai erityisenä symbolina ja sen on oltava joko lelussa tai sen myyntipakkauksessa. Vaaratekijän yksilöivän tekstin puolestaan tulee olla lelussa, myyntipakkauksessa tai käyttöohjeessa.

Millaiset lelujen päällysmerkintöjen tulee olla?

• Lelussa tai sen pakkauksessa on oltava kuluttajalle tarpeelliset tiedot valmistajasta, valmistajan valtuuttamasta edustajasta tai maahantuojasta sekä kyseisen elinkeinonharjoittajan osoite.
• Lisäksi lelussa on oltava käyttö- ja hoito-ohjeet (esim. pehmolelujen pesu- ja puhdistusohjeet) sekä varoitusmerkinnät.
• Kaikissa leluissa tai niiden pakkauksessa on oltava pysyvästi kiinnitetty CE-merkintä helposti luettavana. CE-merkintä on valmistajan vakuutus siitä, että lelu täyttää sitä koskevien Euroopan Unionissa voimassa olevien lelusäännösten vaatimukset. Merkintä ei kuitenkaan ole yleinen turvallisuus- tai laatutae. CE-merkintävaatimus on laadittu Euroopan markkinoita varten.

Kuka vastaa lelujen turvallisuudesta?

Elinkeinonharjoittajalla on ensisijainen vastuu siitä, että hänen valmistamansa, markkinoimansa ja myymänsä tuotteet ovat turvallisia. Tämä koskee niin valmistajaa, maahantuojaa kuin kaupan eri portaissa toimivia myyjiä.

Elinkeinonharjoittajan huolellisuusvelvoite pyrkii ehkäisemään vaara- ja vahinkotilanteet ennakolta. Ilmoitusvelvoite edellyttää, että elinkeinonharjoittaja ilmoittaa oma-aloitteisesti viranomaisille, mikäli huomaa valmistamansa tai myymänsä tuotteen aiheuttavan vaaraa.

Kuka leluja valvoo?

Tukes valvoo pistokokein, että lelut ovat turvallisia ja merkinnät riittävät ja oikeat. Valvontaviranomaiset tekevät markkinavalvontaa ja testauttavat tuotteita. Kuluttajien tekemät ilmoitukset tutkitaan.

Mitä tapahtuu, jos tuote todetaan vaaralliseksi?

• Jos lelu osoittautuu terveydelle tai omaisuudelle vaaralliseksi, valvontaviranomainen voi tuoteturvallisuuslainsäädännön nojalla kieltää tavaran myynnin. Myyntikieltoa tehostetaan uhkasakolla. Valmistaja tai maahantuoja saa myös mahdollisuuden vetää tuotteen vapaaehtoisesti pois markkinoilta.
• Valvontaviranomainen voi lelulain nojalla vaatia elinkeinonharjoittajaa poistamaan markkinoilta lelun, josta puuttuu CE-merkintä.
• Tukes voi myyntikiellon ohella vaatia, että elinkeinonharjoittaja järjestää vaaralliseksi todettujen, jo myytyjen tuotteiden palauttamisen ja korvaamisen kuluttajalle. Palauttamisvelvoite koskee sekä valmistajia, maahantuojia että kaikkia kaupan myyntiportaita.
• Vakavaa vaaraa aiheuttavan lelun takaisinvedosta on tiedotettava laajalevikkisissä sanomalehdissä ja yrityksen internetsivuilla. Tarvittaessa Tukes voi antaa määräyksen tiedottamisen toteuttamisesta.
• Kun lelu todetaan vaaralliseksi, siinä on kuluttajansuojalain tarkoittama tavaran virhe. Kuluttajalla on tällöin oikeus vaatia hyvitystä.