Ammattilaistiedote: Sammutuslaitteistojen asennustoiminnassa poikkeamia

29.1.2008


Sammutuslaitteistojen toteutuksessa on viime aikoina havaittu toimintatapoja, jotka poikkeavat maankäyttö- ja rakennuslain 132/199 (MRL) sekä pelastustoimen laitteista säädetyn lain 10/2007 (laitelaki) menettelytavoista. Poikkeamat vaikuttavat koko sammutuslaitteistojen toteutusketjuun.

 

Sisäasianministeriö on pyytänyt kuntien pelastus- ja rakennusvalvontaviranomaisia tiivistämään yhteistyötään sammutuslaitteistojen rakentamisen ohjauksessa laitteistojen vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi. Sisäasiainministeriön kirje "Automaattisen sammutuslaitteiston rakentamisen ohjaaminen" on luettavissa myös Tukesin www-sivuilta kohdasta Pelastustoimen laitteet.



Keskeneräisiä laitteistoja otettu käyttöön

Asennusliikkeiden toimintatavoissa on huomioitu säädösten asennusliikkeille asettamat velvoitteet. Velvoitteiden täyttyminen on Tukesin vuosittain suorittamassa asennusliikkeiden valvonnassa tullut selkeästi esiin. Tehdyt asennustyöt ovat vastanneet laitteistoista laadittuja suunnitelmia.

 

Poikkeamiakin on kuitenkin tullut esille. Pahimmat ongelmat liittyvät asennettujen laitteistojen käyttöönottoon. Laitteistoja on pyritty ottamaan käyttöön ja tarkastuttamaan tarkastuslaitoksilla niin aikaisessa vaiheessa, että tehtävät asennustyöt ovat täysin keskeneräiset. Myös tarvittavat vika- ja paloilmoitusten siirtohälytykset hätäkeskukseen ja kiinteistövalvontajärjestelmiin ovat vielä puuttuneet tai eivät ole olleet käyttökunnossa. Vastuuhenkilöiden onkin tärkeää toiminnassaan huomioida, että toteutettu laitteisto ei ole säädösten tarkoittama automaattinen sammutuslaitteisto ennen kuin tarvittavat hälytysten siirtoyhteydet ovat toiminnassa, eikä siten tältä osin täytä laitteiston rakentamiselle asetettuja vaatimuksia. Näin siitä huolimatta, vaikka siirtoyhteyksien ja valvontajärjestelmien tilaaminen eikä käytännön toteutus kuulu asennusliikkeen suoranaisiin tehtäviin. Asennusliikkeen vastuulla on kuitenkin siirtoyhteyden toimivuudesta varmistuminen.

 

Nykyinen rakennustapa tuottaa yleensä samaan rakennuskohteeseen sammutuslaitteiston lisäksi myös paloilmoittimen, jonka välityksellä tarvittavat ilmoitustiedot välitetään. Siksi vain paloilmoitinliikkeen kanssa ennakolta tehty yhteistyö siirtoyhteyksien ja paikantamiskaavioiden oikeellisuuden osalta mahdollistavat myös sammutuslaitteiston asianmukaisen käyttöönoton.  

 

Laitteistojen luotettavuus

Erheelliset paloilmoitukset ovat pelastustoimen laitteiden ongelma, johon pitää saada muutos. Vaikka valtaosa erheellisistä hälytyksistä tuleekin paloilmoittimesta, ei sammutuslaitteistonkaan luotettavuus ole aina sillä tasolla kuin pitäisi. Yksistään sprinklerilaitteistoista tulee vuosittain noin 800 erheellistä hälytystä. Tilastojen perusteella pääasiallisena syynä on paineenvaihtelu, joka on pitkään alalla tiedossa ollut ongelma. Tekniset ratkaisut ovat olemassa, niitä ei vain suunnittelija eikä asennusliike ole osannut riittävästi huomioida laitteistojen toteutusvaiheessa.

 

Sammutuslaitteistojen vuosihuollon olennaisena osana on raportointi, johon tulisi sisältyä aina myös laitteiston soveltuvuuden ja toiminnan luotettavuuden arviointi. Toiminnan luotettavuuden pitäisi olla helposti todettavissa sammutuslaitteiston tai paloilmoittimen kunnossapito-ohjelmasta tai käyttöpäiväkirjasta. Tukesin tietoon on tullut myös sellaisia käytössä olevia asennuksia, joiden toiminnan testaaminen on käytännössä lähes mahdotonta, esim. kuivajatkeventtiilit, ja siksi tarvittavat testaukset ovat jääneet suorittamatta. Ilmenneiden muutostöiden tarve tulee saattaa kiinteistön haltijan tietoon laadittavissa huoltoraporteissa. Sammutuslaitteistoasennuksia, joiden toimintaa ei voida asianmukaisesti varmistaa, ei pitäisi olla. Tämä näkökohta tulee uusissa asennustöissä huomioida kaikissa kohteissa. Myös tarkastuslaitosten tulee tarkastuksissaan kiinnittää huomiota laitteistojen huollettavuuteen.

 

Viime vuosina on sammutuslaitteistojen rakentamisessa yleistynyt käytäntö, jossa sammutuslaitteistoja asennetaan taannehtivasti käytössä olevaan rakennuskantaan. Asennukset toteutetaan  turvallisuusselvityksen perusteella. Asennusliike on usein ottanut tehtäväkseen myös toteutettavan sammutuslaitteiston suunnittelutyöt. Näin toimiessa tulee huomioida, että sammutuslaitteiston suunnittelu on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) tarkoittamaa erityissuunnittelua, josta säädetään MRL:n perusteella annetuissa alempiasteisissa säädöksissä. Näissä asetetaan laitelain lisäksi vaatimuksia laadittavalle suunnitelmalle sekä suunnittelijan pätevyydelle.

 

Asennusliikkeen on hyvä tiedostaa, että yleiseen vesiverkkoon liitettävän sammutuslaitteiston rakentaminen edellyttää aina rakennuslupamenettelyä. Rakennusluvan hankkimisesta vastaa aina rakennushankkeeseen ryhtyvä ennen rakennushankkeen aloittamista.

 

Sammutuslaitteiston suunnittelija vastaa suunnitelmista

Sammutuslaitteisto on suunniteltava ja asennettava siten, että rakentamiselle asetut paloturvallisuusvaatimukset täyttyvät. Sammutuslaitteiston toteutusta harkittaessa tulee rakennushankkeeseen ryhtyvän aina huolehtimisvelvoitteen täyttämiseksi nimetä työn vaativuuden edellyttämä, riittävän pätevä suunnittelija. 

 

Suunnittelija vastaa sammutuslaitteistosta laaditun suunnitelman kelvollisuudesta. Koska laitteistojen mitoitus tehdään aina kohdekohtaisesti, on tärkeää, että valitulla suunnittelijalla on työn vaativuuden edellyttämä kokemus varmistamaan, että sammutuslaitteiston rakentamiselle asetetut odotusarvot täyttyvät ja rakennettavan sammutuslaitteiston teho ja rakenne mitoitetaan kiinteistön käyttötarkoituksen mukaisesti. 

 

Toteutettavaksi aiotun sammutuslaitteiston suunnittelijan on aina laadittava selvitys sammutuslaitteiston suunnitteluperusteista. Selvityksestä pitää käydä ilmi mm. laitteiston tärkeimmät mitoitusperusteet. Selvitys suunnitteluperusteista tulee toimittaa rakennusluvan myöntävälle kunan rakennusvalvontaviranomaiselle. Kopio selvityksestä tulee toimittaa tiedoksi myös alueen pelastusviranomaiselle. Selvityksen perusteella lupaviranomainen voi arvioida, onko rakennushankkeessa ryhdytty riittäviin toimiin huolehtimisvelvoitteensa täyttymiseksi niin suunnittelijoiden kuin myös suunnitelman suhteen, ja voi lupakäsittelyssään tarpeen niin vaatiessa asettaa sammutuslaitteistolle lisävaatimuksia.

 

Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvoitteista, sammutuslaitteistojen suunnittelijoiden pätevyyksistä sekä suunnitelmista on luettavissa www.ymparisto.fi.

 

Ennen sammutuslaitteiston asennustöihin ryhtymistä on syytä vielä varmistua, että tieto suunnitteluperusteista on toimitettu, ja että sammutuslaitteiston rakentamiselle rakennusluvassa ja laaditussa selvityksessä kirjatut vaateet tulevat riittävällä tavalla huomioiduksi aiotun sammutuslaitteiston asennustyössä.

 

Selvittämättä sammutuslaitteiston rakentamiselle asettuja vaatimuksia ei asennustöihin pidä siis koskaan ryhtyä.

 

Käyttöönotto

Laitteistojen rakentamiselle asetettujen vaatimusten ja suunnittelussa ja asennuksessa sovellettujen ohjeistusten täyttyminen tulee työn valmistuttua olla selkeästi todettavissa asennusliikkeen laatimassa asennustodistuksessa. Tarkastuslaitos varmentaa toimivuuden lisäksi tehdyn asennustyön ja asennustodistuksen vastaavuuden ja toteaa rakentamiselle asetettujen vaatimusten täyttymisen.

 

Tarkastuslaitoksen suorittama sammutuslaitteiston käyttöönottotarkastus tehdään ennen laitteiston käyttöönottoa. Laitteiston pitää tarkastushetkellä olla käyttökunnossa sisältäen hälytysten siirtoyhteyden toimivuuden. Suoritettava tarkastus pohjautuu aina rakennuslupa-asiakirjoissa sekä sammutuslaitteiston suunnitteluperusteista laaditussa selvityksessä laitteiston rakentamiselle esitettyihin vaatimuksiin.

 

Tukesin tietoon on tullut uusi kyseenalainen toimintatapa. Jotkin asennusliikkeet sammutuslaitteistojen suunnittelutehtäviä tehtyään pyrkivät tarkastuttamaan laatimansa sammutuslaitteiston suunnitelmat tarkastuslaitoksilla. Tällaista toimintatapaa ei kuitenkaan ole säädetty tarkastuslaitosten tehtäviksi. Säädösten mukaisesti suunnittelija vastaa laatimastaan suunnitelmasta.

 

Henkilöstön osaamisesta huolehdittava

Sammutuslaitteiston asennusliikkeen on huolehdittava henkilöstönsä osaamisesta, joka muodostuu koulutuksesta, perehdytyksestä ja työkokemuksesta unohtamatta työkohtaista ohjeistusta. Oman asennushenkilöstön koulutus ja koulutustarve on koulutusohjelmalla hallittavissa. Käytettäessä aliurakointia tai muuta vierasta työvoimaa tulee asennusliikkeen ja nimetyn vastuuhenkilön kiinnittää erityistä huomiota asennushenkilöstön osaamiseen.
 

Säädökset

Lakiin pelastustoimen laitteista 10/2007 on kirjattu monet, aikaisemmin asetuksessa A65 mainitut vaatimukset mm. yleiset pelastustoimen laitteita koskevat vaatimukset. Laitteistot tulee suunnitella ja asentaa siten, että ne toimivat asianmukaisesti ja luotettavasti aiheuttamatta vaaraa ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle. Toteutettavaksi saadut sammutuslaitteiston suunnittelu- ja asennustyöt on suoritettava siten, että ne valmistuttuaan täyttävät sammutuslaitteiston rakentamiselle asetetut odotusarvot huomioiden laitteiston ja asennuskohteen käyttötarkoitus. Tarkemmista laitteille asetettavista vaatimuksista, laitteistojen suunnittelusta, asennuksesta, huollosta ja tarkastuksista tullaan säätämään erikseen valtioneuvoston asetuksella.

 

Säädöksen A65 voimassaolo on pelastuslain siirtymäsäännösten perusteella päättynyt, mutta sitä voidaan soveltaa edelleen kaikissa sammutuslaitteistojen toteutuksissa ja käytössä. Asennusliike ja sen vastuuhenkilö voivat siis olla varmoja toimintansa asianmukaisuudesta toimiessaan kumou-tuneen asetuksen A65 edellyttämillä toimintatavoilla.

 

Finanssialan keskusliitto on julkaissut kesäkuussa 2007 uudistetun version sprinklerilaitteistojen suunnittelu- ja asennusohjeesta CEA 4001:2007-06(fi). Siihen on lisätty myös kansallisia lisäyksiä muun muassa T-liite vesisumulaitteistoista ja O-liite asuintilojen suojauksesta. Ohjetta voidaan soveltaa vuoden 2008 alusta rakennusluvan saaneissa kohteissa.

 

Tukesin kotisivuilta saa lisää tietoa säädöksistä sekä muusta alan ohjeistuksesta.



Lisätietoja: Hannu Nuolivirta, tekninen asiantuntija, puh. 010 6052 586

sähköposti: etunimi.sukunimi@tukes.fi

 

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta. Tavoitteenamme on vastuullinen, turvallinen ja kilpailukykyinen Suomi.

 

Haluamme olla suojan tuoja – turvallisten toimintatapojen edistäjä ja mahdollistaja.