Ammattilaistiedote: Paloilmoittimien asennustoiminnassa laitelain terminologia käyttöön

31.3.2009


Paloilmoitinalalla toimivien maahantuojien sekä asennusliikkeiden ja tarkastuslaitosten tulee toiminnassaan entistä paremmin huomioida laitelaissa 10/2007 asetetut vaatimukset. Lain uusien termien käyttöönotto yhtenäistää laitteistojen asennus- ja huoltokäytäntöjä.

 

Pelastustoimen laitteita säätelevä ns. laitelaki 10/2007 on ollut voimassa kaksi vuotta. Laissa asetetaan mm. yleisiä vaatimuksia pelastustoimen laitteille ja vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta, kuten asennusliikkeille 3.11.2008 suunnatusta ammattilaistiedotteesta käy ilmi. Laissa on asetettu yleisiä vaatimuksia asennus- ja tarkastustoiminnan lisäksi myös asennusliikkeiden vastuuhenkilöille. Lakiin on siten syytä kaikkien alalla toimivien viimeistään nyt tarkoin perehtyä. (http://www.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/20070010?toc=1)

 

Moni sittemmin jo kumoutuneessa paloilmoittimia koskevassa määräyksessä A60 säädetty asia on nyt kirjattu lakiin. Laki muutti voimaan tullessaan joitakin paloilmoitinalalla yleisesti käytettyjä, totuttuja termejä. Näiden uusien termien käyttöönotto myös paloilmoitinalalla yhdenmukaistaa pelastustoimen laitteiden käyttöönotossa käytettäviä yleisiä nimikkeitä ja kaikkien alalla toimivien on siten syytä ryhtyä käyttämään jatkossa vain laissa kuvattuja termejä. Paloilmoitinalalla on vuodesta 1999 lähtien toimittu siten kuin paloilmoittimia koskevassa määräyksessä A60, on edellytetty. Määräystä sovelletaan edelleen laajasti kaikessa paloilmoittimiin liittyvässä toiminnassa. Siinä kuvattuja menetelmiä ja toimintatapoja soveltaessaan asennusliikkeen toiminnan voidaan siten katsoa täyttävän laitelain 10§:ssä edellytetyn hyvän asennus- ja huoltokäytännön vaatimukset. Hyväksi todettuja toimintatapoja kannattaa siis edelleen jatkaa.

 

Toteutuspöytäkirja

Suunnittelijan tehtävänä on selvittää paloilmoittimen rakentamiselle asetetut vaatimukset kaikissa toteutuskohteissa ennen asennustoiminnan aloittamista. Vaatimukset kirjataan toteutuspöytäkirjaan. Pöytäkirja on luovutettu paloilmoittimen asennustyöstä vastaavalle asennusliikkeelle ja sen vastuuhenkilölle. Vastuu toteutuspöytäkirjan käytöstä ja siitä huolehtimisesta on tämän jälkeen asennusliikkeen vastuuhenkilöllä siten kuin A60:ssä on kuvattu.

 

Asennusliike laatii asennustodistuksen

Asennusliike on muiden velvoitteidensa ohella suorittanut tekemästään työstä oman työn käyttöönottotarkastuksen. Tarkastuksessa varmistetaan asennetun laitteiston toiminnallisuuden lisäksi mm. rakentamiselle asetettujen vaatimusten täyttyminen (laitelain 7§). Tarkastus pitää sisällään myös paloilmoittimen luotettavuuden arvioinnin siten, että toteutuksessa on huomioitu asennuskohteen käyttötarkoitus sekä liitännäisten laitteiden yhteensopivuus. Suorittamansa tarkastuksen perusteella asennusliikkeen vastuuhenkilö laatii asennustodistuksen (aikaisemmin käyttöönottotarkastuspöytäkirja). Asianmukaisesti laaditun asennustodistuksen allekirjoittaa asennusliikkeen nimetty vastuuhenkilö. Asennustodistuksesta tulee ilmetä tarvittavien yksilöintitietojen ja testaustulosten lisäksi, että laitteisto täyttää laitelaissa ja rakentamisessa esitetyt vaatimukset.
 
Asennustodistus nimikettä tulee käyttää vastaisuudessa kaikissa valmistuvissa kohteissa, jotta se selkeästi erottuisi tarkastuslaitoksen suorittamasta käyttöönottotarkastuksesta.

 

Tarkastuslaitos suorittaa käyttöönottotarkastuksen

Sähkötöistä tuttua varmennustarkastus -nimikettä ei jatkossa enää käytetä paloilmoittimiin tehdyistä tarkastuksista. Tarkastuslaitos suorittaa käyttöönottotarkastuksen. Paloilmoittimen tarkastus tehdään asennusliikkeen suorittamasta tarkastuksesta poiketen vain suppeampana otantatarkastuksena. Tarkastuksessa todetaan toimivuuden lisäksi, että paloilmoitinliike on tehnyt oman työn käyttöönottotarkastuksen, laatinut siitä asennustodistuksen ja että asennettu laitteisto täyttää laitelaissa ja rakentamisessa laitteistolle esitetyt vaatimukset. Tarkastuslaitos laatii tekemästään tarkastuksesta tarkastuspöytäkirjan.

 

Hätäkeskusyhteyden valvonta

Pelastuslaki velvoittaa kiinteistön omistajia ja haltijoita pitämään kunnossa kiinteistöihin sijoitetut pelastustoimen laitteistot kuten paloilmoittimet. Huolehtimisvelvoitteen piiriin kuuluu paloilmoittimen lisäksi ilmoitustietoja välittävän ilmoituksensiirtojärjestelmän toimivuudesta huolehtiminen. Siirtojärjestelmän toimivuuden varmistaminen pelkästään paloilmoittimelle tehtävin kuukausitestein ei ole toimenpiteenä yksistään riittävä. Kiinteistöjen onkin ilmoituksensiirtopalveluja välittävien operaattoreiden kanssa tehtäviä palvelusopimuksia laatiessaan syytä kiinnittää sopimusteitse huomiota laitteiden luotettavaan toimintaan ja sen varmistamiseksi tehtäviin valvonta- ja ylläpitotoimenpiteisiin. Hätäkeskuslaitos on ilmoittanut, että paloilmoittimien ilmoituksensiirtojärjestelmien vikavalvonta ei kuulu hätäkeskusten tehtäviin, eikä tule siten niistä jatkossa huolehtimaan. Hätäkeskuslaitos on antanut kiinteistöille lisäaikaa kuluvan vuoden loppuun, jotta kiinteistön haltijat ja ilmoitustietoja välittävät operaattorit, teleyritykset ehtivät järjestää valvontatoimensa asianmukaiseksi.

 

Paloilmoitinalalle uusi suunnittelu- ja asennusohje ST 2009

Sähköinfo julkaisee vielä maaliskuun aikana uudistetun paloilmoittimen suunnittelu- ja asennusohjeen ST 2009. Uusi ohje korvaa nykyisen vuodesta 2002 käytössä olleen kansallisen ohjeen, jota on sovellettu kaikessa paloilmoittimen suunnittelu- ja asennustoiminnassa. Uuden ohjeen sisältöä on muokattu siten, että se vastaa paremmin tämän hetkistä käsitystä asianmukaisesti ja luotettavasti toimivasta paloilmoittimesta. Ohje on sovellettavissa kaikissa uudiskohteissa ilmestymisensä jälkeen. Sovellettava ohjeistus määritellään kohdekohtaisesti toteutuspöytäkirjamenettelyssä.

 
Muut käytettävissä olevat ohjeet ovat SFS:n julkaisu CEN/TS 54-14:fi sekä vakuutusalan CEA 4040:2008-04(fi). Kaikki edellä mainitut ovat saatavina suomenkielisinä. Ohjejulkaisut ovat kokonaisuuksia, joten yksittäisten "herkkujen poimiminen" eri ohjeistuksista ei tule kyseeseen. Valittu ohjeistus toimii pohjana myös tarkastuslaitoksen suorittamassa käyttöönottotarkastuksessa.


Lisätietoja:  
Hannu Nuolivirta, tekninen asiantuntija
puh. 010 6052 586
sähköposti:etunimi.sukunimi@tukes.fi

 

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta. Tavoitteenamme on vastuullinen, turvallinen ja kilpailukykyinen Suomi.

 

Haluamme olla suojan tuoja – turvallisten toimintatapojen edistäjä ja mahdollistaja.