Ammattilaistiedote: Ajankohtaista paloilmoitinliikkeille

19.6.2008


Asennusliikkeet
Tarkastuslaitokset
Alueelliset pelastusviranomaiset

 

Kesän säähäiriöt aiheuttavat vuosittain ongelmia paloilmoittimiin ja saattavat vaarantaa niiden luotettavan toiminnan. Asennusliikkeiden on tehtävä saamansa asennus- ja huoltotyöt asiantuntevasti ja huolellisesti noudattaen hyvää asennus- ja huoltokäytäntöä.

 

Ellei laitteita ole toteutusvaiheessa varustettu riittävällä ukkossuojauksella, olisi se syytä tehdä viimeistään ensimmäisten ongelmien ilmaannuttua. Asiantuntevat organisaatiot tiedostavat ja ovat tiedostaneet riskin ennakolta, ja ovat ryhtyneet ennalta toimenpiteisiin paloilmoittimen käyttövarmuuden varmistamiseksi. Huoltokäynnillä käydessään asiantunteva asennusliike informoi ukkossuojauksen puuttumisesta kiinteistön haltijaa. Tyypillisesti nopeat huoltokorjaukset ruuhkautuvat säärintamien mukaisesti. Tarvittava huoltosopimus on hyvä olla voimassa, jotta asiantunteva huolto saadaan nopeasti paikalle ongelmien ilmaannuttua.

 

Toimiva paloilmoitin on usein rakennuksen käytön ehtona. Tällöin puute paloilmoittimen toiminnassa on korvattavissa vain muulla riittävällä valvonnalla, esim. vartioinnilla. Muista riittävistä toimista on syytä sopia etukäteen alueen pelastusviranomaisen kanssa ja kirjata toimintaohjeet osaksi paloilmoittimen kunnossapito-ohjelmaa. Toiminta-ohjeet ja mallit  tulee luonnollisesti olla kirjattuna myös kiinteistön pelastussuunnitelmaan.

 

Ukkosten aiheuttamissa korjaustoiminnoissa on tullut esiin puutteita. Laitteisto ei ole tehtyjen korjaustoimenpiteiden jälkeen kaikilta osin toiminut tarkoitetulla tavalla. Paloilmoittimen asennusliikkeen onkin syytä tiedostaa, että korjatessaan tai uusiessaan paloilmoitinkeskuksen säähäiriön aiheuttaman vian vuoksi, on koko laitteiston toimintakyky ja varmuus todettava riittävän laajalla käyttöönottotarkastuksella. Testaus tai muu dokumentoitava todentaminen koskee siis keskuskojeen lisäksi myös silmukoita ja ryhmiä sekä kaikkia toiminnallisia yksiköitä, kuten liitäntäyksiköitä ja oikosulkuerottimia siinä laajuudessa kun on tarpeen toimivuuden varmistamiseksi. Testaukset on dokumentoitava kuten käyttöönottotarkastuksessakin.

 

Laitevalintoja tehdessään asennusliikkeen on syytä aina varmistaa valitsemaltaan laitetoimittajalta myös ulkotiloihin asennettavien ilmaisimien soveltuvuus ulkokäyttöön Suomen olosuhteissa. Talvikäyttöä ajatellen on varmistettava ennakolta myös laitteiden pakkaskestävyys.

 

Uutta paloilmoitinrintamalta; paloilmoitin on jatkossakin sama tuttu paloilmoitin

 

Laitelaissa 10/2007 ei edellytetä paloilmoittimien asennuksessa minkään tietyn suunnitteluohjeen käyttämistä. Suomessa on paloilmoittimia totuttu toteuttamaan kansallisia ohjeistuksia soveltaen. Yleisessä käytössä 2000-luvulla on ollut Sähkötieto ry:n julkaisu Paloilmoittimien suunnittelu- ja asennusohje 2002. Kyseistä ohjetta ollaan päivittämässä vastaamaan paremmin nykykäsityksiä. Ohjeeseen sisällytetään myös alla mainitun standardin uusia menettelytapoja ja toimintamalleja. Päivitetty laajennettu versio valmistunee syksyn aikana.

 

Suomen standardisoimisliitto on julkaissut suomeksi eurooppalaisen valmistelutyön alai-sena olleen CENin standardin teknisen spesifikaation CEN/TS 54-14:Fi koskien paloilmoittimien suunnittelu-, mitoitus-, asennus-, käyttöönotto-, käyttö- ja huolto-ohjeita. Standardi on hankittavissa Suomen Standardisoimisliitosta.

 

Myös vakuutusala on julkaisemassa omaa CEAn valmistelemaa julkaisua (Euroopan vakuutus- ja jälleenvakuutusalan keskusliitto). Julkaisu on hankittavissa Finanssialan keskusliitosta.

 

Kaikkien edellä esitettyjen julkaisujen käyttöä paloilmoittimien toteutuksessa voidaan pitää perusteltuna, mikäli rakennuttaja ja rakentamista valvovat viranomaiset kohdekohtaisesti niin hyväksi katsovat. Kaikkien ohjeistuksien käytön tarkoituksena on luotettavasti toimiva paloilmoitin. Julkaisujen soveltamisen voidaan katsoa siis täyttävän hyvän teknisen käytännön asettamat vaateet, joita painotetaan sittemmin jo kumoutuneessa SM:n määräyksessä, julkaisussa A:60.

 

Tärkeää on, että sovellettava normi kirjataan paloilmoittimen toteutuspöytäkirjaan, koska merkintä toimii tällöin myös perustana varmennustarkastukselle ja koko laitteiston käyttöönotolle. Kukin ohjeistus on kokonaisuus, jota sovelletaan sellaisenaan poimimatta osia useista eri ohjeista.

 

Tukesin vuosina 2007-08 suorittamassa huoltotyötä sekä käytössä olevien ilmaisimien toimintavarmuutta koskevassa tutkimuksessa havaittiin mm. että yhtä ilmaisinta lukuunottamatta kaikki huolletut, testatut savuilmaisimet vastasivat herkkyydeltään standardissa esitettyjä herkkyysarvoja. Testatut ilmaiset olivat tyypiltään sekä optisia että ioni-ilmaisimia ja edustivat -80-90-luvun tyypillisintä ilmaisinkantaa. Testituloksissa kiinnitettiin huomiota silloisten optisten ilmaisimien erittäin suureen herkkyyteen tehdyissä testiolosuhteissa. Herkkyydellä saattaa olla suurikin merkitys erheellisten paloilmoitusten määrään. Niissä kohteissa, joissa erheellisiä paloilmoituksia ei ole saatu muuten poistetuksi, onkin syytä tutkituttaa ilmaisimien herkkyys ja ryhtyä tarvittaessa toimiin laitekannan uusimiseksi.


Lisätietoja: Hannu Nuolivirta, tekninen asiantuntija
puh. 010 6052 586
sähköposti: etunimi.sukunimi@tukes.fi

 

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta. Tavoitteenamme on vastuullinen, turvallinen ja kilpailukykyinen Suomi.

 

Haluamme olla suojan tuoja – turvallisten toimintatapojen edistäjä ja mahdollistaja.