Trampoliinit siirtyvät kotipihoista sisäpuistoihin – miten taata turvallinen hyppiminen?

11.11.2016

Ensimmäiset trampoliinipuistot ovat avanneet ovensa Suomessa, ja trampoliinihyppely on siirtynyt kotipihoilta myös osaksi monien sisäleikkipaikkojen ja puuhapuistojen palvelutarjontaa. Maailmalta tiedetään, että trampoliinipuistoissa tapahtuu paljon tapaturmia, joista suurin osa olisi vältettävissä. Kuluttajapalveluiden turvallisuutta valvova Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) korostaa palveluntuottajan vastuuta hyppijöiden turvallisuuden varmistamisessa.


- Palveluntuottajan tulee tunnistaa mahdolliset vaaran paikat ja arvioida toimintaan liittyvät riskit sekä löytää ne keinot ja käytännöt, joilla palvelusta saadaan käyttäjille turvallinen. Turvallisuus edellyttää myös käyttäjien riittävää ohjeistusta ja valvontaa, ja esimerkiksi vaaralliseen ja ohjeiden vastaiseen toimintaan pitää aina puuttua. Lisäksi palvelussa aiheutuneesta onnettomuudesta tai vaaratilanteesta tulee tehdä ilmoitus Tukesiin. Myös toiminnassa tapahtuvia pienempiä onnettomuuksia ja vaaratilanteita on hyvä seurata ja ottaa ne huomioon toiminnan kehittämisessä, ylitarkastaja Petteri Mustonen Tukesista kertoo.


Trampoliinipuistoja koskevaa EU-lainsäädäntöä tai eurooppalaista standardia ei ole, mutta Mustosen mukaan muita ohjeita turvallisten trampoliinipuistojen rakentamiselle on käytettävissä. Yksi niistä on trampoliinipuistoja koskeva yhdysvaltalainen standardi ASTM F2970-15, jota voidaan soveltuvin osin käyttää myös Suomessa.

 

Trampoliineilla tapahtuu paljon tapaturmia

Erityisesti Yhdysvalloissa trampoliinipuistot ovat 2010-luvulla yleistyneet voimakkaasti. Samaan aikaan niissä tapahtuneiden tapaturmien määrä on moninkertaistunut. Kaksi vuotta sitten trampoliinipuistoissa loukkaantui Yhdysvalloissa 7000 henkilöä, kun neljä vuotta aiemmin loukkaantumisia oli alle 600.

 

Trampoliinipuistojen tapaturmat eroavat jonkin verran pihatrampoliinitapaturmista. Puistoissa päähän kohdistuvia vammoja esiintyy vähemmän, alaraajojen vammoja ja sijoiltaanmenoja taas enemmän. Trampoliinionnettomuudet johtuvat useimmiten niillä tehdyistä tempuista sekä törmäämisestä rakenteisiin tai toisiin hyppääjiin. Valtaosa vammautuneista on poikia tai miehiä, keski-ikä on hieman yli 13 vuotta.

 

Suomessa ilmiö on niin uusi, että tutkimustietoa trampoliinipuistojen tapaturmista ei ole vielä paljon käytettävissä. Uudelle palvelumuodolle voi odottaa suosiota myös Suomessa, jossa ilmastonkin takia on kysyntää erilaisille sisäleikkipuistoille.

 

Vuonna 2015 tehtiin selvitys Oulun yliopistollisessa sairaalassa hoidetuista lasten ja nuorten vakavista trampoliinivammoista ja niiden riskitekijöistä.

 

- Kahdeksan kuukauden tarkastelujakson vakavia vammoja oli yhteensä kahdeksan, joista kaksi tapahtui sisäleikkipuistoissa. Vammoista viiteen liittyi pysyvän vammautumisen vaara, professori, lastenkirurgian ylilääkäri Willy Serlo kertoo.

 

Miten tapaturmia voidaan ehkäistä?

Turvaverkko, yhden hyppijän sääntö, valvonta ja pehmusteet ovat olleet keinoja vähentää ainakin kotitrampoliineihin liittyviä vahinkoja. Onnettomuuksien ehkäiseminen trampoliinipuistoissa on hyvin samanlaista.

 

- Yhden hyppijän säännön ja muiden sääntöjen noudattaminen, vanhempien ja henkilökunnan valvonta, riittävät pehmusteet, hyppijöiden rajaaminen eri alueille iän ja taitotason mukaan, trampoliineilla tehtävien temppujen rajoittaminen – siinä merkittävimpiä keinoja vaikuttaa myös trampoliinipuistoissa pomppimisen turvallisuuteen, Petteri Mustonen sanoo.

 

Trampoliinihyppijän Top 5 -ohjeet:

  1. Aloita varovasti ja noudata annettuja ohjeita.
  2. Tunne taitosi ja rajasi. Aloita harjoittelu helpoista hypyistä ja etene vasta taitojen kasvaessa vaativampiin. Älä yritä temppuja, joiden kanssa olet epävarma. Epäonnistuminen voi johtaa vakavaan loukkaantumiseen.
  3. Törmäyksien välttämiseksi jätä riittävä turvaväli muihin hyppijöihin. Yksi hyppijä trampoliinilla kerrallaan!
  4. Muista lopettaa riittävän ajoissa, väsyneenä olet alttiimpi tapaturmille.
  5. Vanhemmat, huom.! Huolehtikaa, että lapsenne ovat ymmärtäneet säännöt ja hyppimiseen liittyvät vaarat.

 

Palveluntarjoajan Top 5 -ohjeet:

  1. Huolehdi, että palvelussa käytettävät rakenteet ja välineet ovat turvallisia ja olet tietoinen niitä koskevista vaatimuksista.
  2. Huolehdi riittävästä valvonnasta turvallinen asiakasmäärä huomioiden.
  3. Laadi turvallisuusasiakirja, jossa tunnistat palveluun liittyvät vaaranpaikat. Ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin riskien pienentämiseksi.
  4. Anna kuluttajalle tarvittavat tiedot palvelun turvallisuudesta.
  5. Pidä kirjaa vaaratilanteista ja onnettomuuksista. Tee korjauksia havaintojen pohjalta. Merkittävistä onnettomuuksista tulee tehdä ilmoitus Tukesiin.

 

 

Vakavien trampoliinivammojen lisääntyminen huolestuttaa lastenkirurgia (verkkolehden juttu)

 

 

Trampoliinipuiston turvallinen rakenne (alla, kuva avautuu isompana kun klikkaat sitä)
trampoliinipuisto, alueen rajaus

 

Trampoliinipuisto, laskeutumispaikka (alla, kuva avautuu isompana kun klikkaat sitä)
trampoliinipuisto, turvallinen laskeutumispaikka

 

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Petteri Mustonen, Tukes, puh. 029 5052 099,  etunimi.sukunimi@tukes.fi

Professori, lastenkirurgi Willy Serlo, OYS, puh. 0400 686 762, etunimi.sukunimi@oulu.fi

 

 

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta. Tavoitteenamme on vastuullinen, turvallinen ja kilpailukykyinen Suomi.

 

Haluamme olla suojan tuoja – turvallisten toimintatapojen edistäjä ja mahdollistaja.