Katukaupassa myytävät kultaesineet usein huijausta

27.11.2007

 

Kadulla kultana myytävät korut ja esineet ovat lähes aina väärennöksiä tai varastettua tavaraa. Katukauppiaalta ei kannata ostaa kultakorua, ainakaan jos haluaa oikeasti ostaa kultatuotteen. Myös nettikaupoissa sekä nettihuutokaupoissa kannattaa olla varuillaan.

 

Markettien edustoilla, parkkipaikoilla, valtateiden varsilla yms. paikoissa yritetään myydä ohikulkijoille koruja usein uskomattoman halvalla hinnalla tuotteen painoon nähden. Tuotteet, joita myydään jopa alle kullan raaka-ainehinnan, eivät tietenkään voi olla oikeita kultatuotteita, elleivät ole sitten varastettua tavaraa. Jalometallituotteiden myyntiä valvova Tukes on havainnut valvonnassaan kultana myytyjä huijaustuotteita, joissa on myös ollut väärennetyt kullan pitoisuusleimat.

 

Katukaupassa on tavattu esimerkiksi sellaisia kultana myytyjä sormuksia, ketjuja ja muita koruja, jotka tutkimuksissa ovat paljastuneet messingiksi tai kullatuksi messingiksi. Koruista on löytynyt lisäksi lyijyä ja nikkeliä: ketjuissa korkeimmat nikkelipitoisuudet ovat olleet n. 15 % tuotteen painosta. Kuluttajan on vaikea silmämääräisesti tarkastellen arvioida jalometallituotteen aitoutta, varsinkaan, kun joissakin kullatuissa huijaustuotteissa on erittäin harhaanjohtavat, oikeiden leimojen näköiset merkinnät. Messinkikorun voi tunnistaa messingin metallimaisesta hajusta ja kullatun messinkisormuksen siitä, että se kilahtaa kopauttaessa. Aito kulta ei tuoksu eikä pehmeänä metallina myöskään kilahda.

 

Paras tapa välttää huijatuksi tuleminen on ostaa koruja ja muita jalometallituotteita vain luotettavilta jalometallialan ammattilaisilta, kuten alan erikoisliikkeiltä, korutaiteilijoilta ja käsityöläisiltä.

 

Jalometallituotteen leimat ovat lyömällä, valamalla, laseroimalla tai muulla menetelmällä tehtyjä pysyviä merkintöjä. Aivan kevyimpiä tuotteita lukuun ottamatta on Suomessa myytävässä jalometallituotteessa oltava vähintään kaksi leimaa: pitoisuusleima ja joko rekisteröity nimileima tai tarkastusleima.

 

Pitoisuusleima kertoo, paljonko puhdasta jalometallia on käytetty tuotteen metalliseoksessa. Esimerkiksi 585-pitoisuusleima tarkoittaa, että tuotteen metalliseoksesta 58,5 % on puhdasta kultaa. Hopeakorut valmistetaan tavallisimmin 925-hopeasta, jossa on 92,5 % puhdasta hopeaa. Nimileiman avulla voidaan jäljittää tuotteesta vastaava valmistaja tai maahantuoja. Tarkastusleima eli "kruunuleima" kertoo, että tuotteen on tutkinut valvottu ja puolueeton osapuoli.

 

Kuluttajan kannattaa aina kysyä myyjältä tuotteen leimojen merkitys tietääkseen, mitä on ostamassa. Myyjän velvollisuus on kertoa kuluttajalle, mitä leimat merkitsevät. Suomessa rekisteröidyt nimileimat sekä lisää tietoja Suomessa sallituista pitoisuuksista sekä leimoista löytyy Tukesin Internetsivuilta:
Jalometallituoteopas (pdf, 857 kt)
Kullan arvoista tietoa - opas (html-sivusto)
NImileimarekisteri (verkkopohjainen rekisteripalvelu)

 

Esimerkkejä leimoista:

Nimileimoja:

 kuvia nimileimoista

Pitoisuusleimoja:

    kuvia pitoisuusleimoista   

Kulta 585          Hopea 925           Platina 950

Tarkastusleima:

 kuva tarkastusleimasta

 

Lisätietoja:
Tuomo Valkeapää, yli-insinööri, 010 6052 241
Anneli Pärnänen, kenttätarkastaja, 010 6052 637

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta. Tavoitteenamme on vastuullinen, turvallinen ja kilpailukykyinen Suomi.

 

Haluamme olla suojan tuoja – turvallisten toimintatapojen edistäjä ja mahdollistaja.