Ammattilaistiedote: Jalometallituotteiden säädökset muuttuneet

9.10.2009


Eduskunta hyväksyi syksyllä 2008 työ- ja elinkeinoministeriön esityksen jalometallituotelain muuttamiseksi. Uudet säädökset tulivat voimaan tämän vuoden alkupuolella.

Palladiumista tuli leimattava jalometalli

Uusien säädösten mukaan 500 massan tuhannesosaa puhdasta palladiumia sisältävä palladiumseos lasketaan nykyään jalometalliksi. Monissa maissa palladiumilla on jo pitkään ollutkin jalometallin asema. Vaikka jalometallituotteiden tarkastusta ja leimausta koskevaan yleissopimukseen, Wienin sopimukseen, sisältyy palladium, eivät kaikki jäsenmaat ole vielä ratifioineet tätä muutosta. Näin ollen ei palladiumtuotteita voi vielä CCM-leimata.

 

Palladiumin pitoisuusleimat ovat 500, 850, 950 ja 999. Pitoisuusleiman pohjamuoto on symmetrinen nelikulmio, jonka kolme sivua ovat samanpituiset ja puolet pohjan pituudesta. Pohjamuodon käyttö leimassa ei ole pakollista, mutta koska platinalla on samoja pitoisuuksia kuin palladiumilla, on pohjamuodon käyttö näissä metalleissa tärkeää. Alle yhden gramman painoiset palladiumtuotteet ovat ns. kevyitä tuotteita, joissa ei vaadita pakollisia leimoja. Jos tuote kuitenkin leimataan, on siinä oltava vähintään pitoisuusleima.

 

Palladiumia seostetaan monilla eri metalleilla, esimerkiksi ruteniumilla (Ru), galliumilla (Ga) ja kuparilla (Cu). Tuotteissa käytettävien juotteiden pitää sisältää jalometallia (Au, Ag, Pt tai Pd) vähintään 500 tuhannesosaa, eikä juotetta saa käyttää tuotteen vahvistamiseen, täyttämiseen tai painon lisäämiseen.

 

Nimileiman käyttö

Valtioneuvoston asetukseen jalometallituotteista on tehty muutos nimileiman käytöstä. Jatkossa nimileiman käyttö muissa kuin jalometallituotteissa on sallittu, jos selvästi käy ilmi, ettei kyse ole jalometallituotteesta (esim. muovipussit, rasiat, pronssikorut). Muutos ei koske pitoisuus-, vuosi-, paikkakunta- ja tarkastusleiman käyttöä.

 

Jalometallituotteessa saa olla muissa valtioissa käytettäviä leimoja

Ennen säädösmuutosta jalometallituotteessa sai olla säädettyjen, pakollisten leimojen lisäksi toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa käytettäviä leimoja. Nyt jalometallituotteessa saa olla lisäksi muissa valtioissa käytettäviä leimoja.

 

Kun tuotteessa on ulkomaisia leimoja, on kuitenkin muistettava, että niistä on löydyttävä myös Suomessa vaaditut leimat, eivätkä ulkomaiset leimat saa johtaa kuluttajaa harhaan.

 

Pitoisuusleiman pohjamuoto ei ole enää pakollinen

Aiemmin pakollinen pitoisuusleiman pohjamuodon käyttö on nykyään vapaaehtoista. Pitoisuusleimassa ei siis tarvitse käyttää pohjamuotoa, mutta jos sitä kotimaisessa tuotannossa käyttää, on sen oltava seuraavanlainen:

 

 

 

Palladiumilla ja platinalla on samoja pitoisuuksia, joten pohjamuodon käyttö näissä materiaaleissa on tarpeen. Kuluttajan pitää ostotilanteessa saada tietoonsa, mistä metallista on kyse. Myöhemminkin materiaalin tunnistaminen on helppoa pitoisuusleimasta, jossa on pohjamuoto. Myös muissa metalleissa pohjamuodon käyttö on suositeltavaa. Ulkomailta tuoduissa tuotteissa pitoisuusleiman pohjamuoto voi poiketa säädetyistä pohjamuodoista.

 

Painorajat alittavat tuotteet

Painorajat alittava tuote on kullassa, platinassa ja palladiumissa alle 1 g painoinen tuote, hopeassa painoraja on 10 g. Aikaisemmin, jos ns. kevyt tuote leimattiin, siinä piti olla vähintään nimi- ja pitoisuusleima. Nykyään pelkkä pitoisuusleima on riittävä merkintä, nimileimaa ei tarvitse enää lisätä.

 

Jalometallituotteita koskevat ajantasaiset säädökset, hallituksen esitykset, oikeustapaukset, direktiivit ja soveltamisohjeet löytyvät Tukesin säädöstietopalvelusta: http://www.edilex.fi/tukes/fi/. Palvelu on maksuton.

Lisätietoja:

Pirjo Säle, ylitarkastaja, puh. 010 6052 672,
Kirsi Wiitala-Parma, tarkastaja, puh. 010 6052 235
Anneli Pärnänen, kenttätarkastaja, puh. 010 6052 637
sähköposti: etunimi.sukunimi@tukes.fi

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta. Tavoitteenamme on vastuullinen, turvallinen ja kilpailukykyinen Suomi.

 

Haluamme olla suojan tuoja – turvallisten toimintatapojen edistäjä ja mahdollistaja.