Kylmälaitosten toimittaminen laitekokonaisuuksina

17.11.2010 Ammattilaistiedote

Kylmälaitteiden omistajat ja haltijat,
asennus- ja huoltoliikkeet,
tarkastuslaitokset

 

Kylmälaitosten luotettava toiminta edellyttää, että ne suunnitellaan, valmistetaan ja asennetaan yhtenäisenä kokonaisuutena. Käytännöt laitekokonaisuuksien toimittamisessa ja hankinnassa vaihtelevat paljon. Jos hankinnan yhteydessä ei sovita siitä, kuka laitekokonaisuudesta vastaa ja mitä kokonaisuus kattaa, voi laitetoimitukseen jäädä turvallisuuspuutteita. Tässä tiedotteessa on säädöstulkintoja, standardien ehdotuksia ja hyviä käytäntöjä, jotka Tukesin mielestä tulisi sisällyttää laitekokonaisuuksien toimittamiseen ja hankintaan.

 

Luotettavan toiminnan varmistamiseksi on kylmälaitokset hyvä suunnitella, valmistaa ja asentaa yhtenäisenä kokonaisuutena. Vaikka valmistus jaettaisiinkin pienempiin osiin, on jonkun yrityksen huolehdittava siitä, että kokonaisuus toimii suunnitellulla tavalla. Kylmälaitosten mukana on toimitettava koko toiminnallisen järjestelmän kattavat käyttö- ja huolto-ohjeet. Kylmälaiteliikkeet vastaavat yleensä laitekokonaisuuden suunnittelusta, toimittavat laitoksen painelaitteet ja huolehtivat usein myös käytönaikaisesta huollosta.  Tukes katsookin, että kylmälaiteliikkeiden tulisi ottaa vastuu laitekokonaisuuden toimittamisesta niissä tapauksissa, joissa kylmälaitteiden valmistaja ei vastaa koko järjestelmästä ja CE-merkitse laitekokonaisuutta.

 

Kylmälaitteista muodostuvien laitekokonaisuuksien toimittamisessa on hyvin vaihtelevia käytäntöjä. Ne toimitetaan parhaimmillaan laitekokonaisuuksina, jotka ovat valmiita käyttöönotettaviksi ja jotka markkinoille saattaja CE-merkitsee kokonaisuutena, kirjoittaa kokonaisuudesta vaatimustenmukaisuusvakuutuksen ja laatii yhtenäiset käyttö- ja huolto-ohjeet. Tämä vaatii kuitenkin sen, että loppukäyttäjä tilaa asennuksen laitekokonaisuutena. Yleisempää on kuitenkin, että kokonaisuudet toimitetaan osina ja niiden kokoonpano ja yhdistäminen jää loppukäyttäjän vastuulle. Toimintakokonaisuuteen jää silloin helposti avoimia kohtia, joiden osalta vastuukysymykset saattavat olla epäselviä sekä käyttö- ja huolto-ohjeet puutteellisia. Pienten kylmälaitosten omistajilla ei yleensä ole hankinnan ja käytön edellyttämää asiantuntemusta painelaitesäädöksistä, joten vastuun siirtäminen omistajalle voi johtaa turvallisuuspuutteisiin laitoksen kokonaistoimituksessa ja tulevassa käytössä.

 

Painelaitesäädökset eivät määrittele laitekokonaisuuden kokoa. Tukes katsoo, että turvallisuuden kannalta on tarkoituksenmukaista, että laitekokonaisuus on niin laaja, että se kattaa toiminnallisen kokonaisuuden hälytys- ja valvontalaitteisiin saakka. Kylmälaitosten osalta hälytyksistä on annettu ohjeita standardissa SFS-EN 378-3.

 

Tukes korostaa seuraavia painelaitesäädösten vaatimuksia ja hyviksi havaittuja käytäntöjä laitekokonaisuuksien arvioinnissa, dokumentoinnissa ja toimittamisessa:

– Laitekokonaisuudesta vastaava määritellään esim. hankinnan yhteydessä. Tukesin mielestä tämä tehtävä sopii kylmälaiteliikkeelle, jolla on kokonaisuudesta kattavaa osaamista.

– Laitekokonaisuuden arviointi tehdään yleisen vaatimustenmukaisuuden arvioinnin mukaisesti.  Arviointimenettely määräytyy laitekokonaisuudessa olevan korkeimman laiteluokan (ei varoventtiilin) mukaan. 

– Kylmälaitosten putkistot ovat yleensä enintään I-vaarallisuusluokkaa tai  hyvän konepajakäytännön putkistoja. Putkistojen ja laitteiden välisten pysyvien liitosten luokittelu on tehtävä tapauskohtaisesti ja otettava huomioon liitoksen vaikutus laitteiden eheyteen.

– kylmälaitoskokonaisuus CE-merkitään ja siitä laaditaan vaatimustenmukaisuusvakuutus.

– Laitekokonaisuuden dokumentaatio kootaan yhtenäiseen muotoon ja kopio siitä toimitetaan loppukäyttäjälle.

– Käytettyä kylmäainetta koskevat tiedot, käyttöturvallisuustiedote ja käsittelyä koskevat ohjeet ovat dokumentaation mukana.

– Laitekokonaisuudesta laaditaan yhtenäiset ja kattavat käyttö- ja huolto-ohjeet.

–Laitekokonaisuuden arvioinnissa käytetään vaarallisuusluokittelun mukaista tai sitä korkeamman luokan moduulia. G-moduuli sopii kaikenlaisiin laitostyyppeihin, mutta myös tyyppihyväksyntään ja tyypinmukaisuuteen perustuvia moduuleja (B + C1) voidaan käyttää, jos laitostyypit ovat riittävän samankaltaisia ja tarkastuslaitos pitää niitä mahdollisina.

– Laitekokonaisuus määritellään selvästi piirustuksin ja laiteluetteloin. Kunkin painelaitteen osalta luetteloon merkitään sen luokitus ja arvioinnissa käytetty moduuli, tai onko arviointi tehty vasta laitekokonaisuuden arvioinnin yhteydessä. Myös hyvän konepajakäytännön mukaiset painelaitteet lisätään luetteloon.

– Kylmälaitekokonaisuuteen kuuluvien tilojen (konehuoneet) ja yksittäisten laitteiden säädösten mukaiset merkinnät kuuluvat osaksi laitekokonaisuuden toimitusta.

– Käyttöhenkilöstölle annetaan turvallisen käytön edellyttämä koulutus.

– Käyttäjä määrittelee kylmälaitokselle vastuuhenkilön, joka vastaa laitoksen ohjeiden mukaisesta käytöstä ja kunnossapidosta ja huolehtii dokumentaation säilyttämisestä.

 

Kylmälaitekokonaisuuksien osalta standardi SFS-EN 378-2 + A1 ja sen kohta 6 sekä liitteet B ja E antavat ohjeita laitekokonaisuuksien määrittelylle, suunnittelulle, asennukselle, dokumentoinnille, merkinnöille, luokittelulle ja arvioinneille. Standardin lisäksi on otettava huomioon kansalliset määräykset, jotka koskevat suurempien painelaitteiden rekisteröintiä, ensimmäistä määräaikaistarkastusta, sijoittamista, määräaikaistarkastuksia ja käytön valvontaa.

 

Painesäiliöt rekisteröidään, jos suurimman sallitun käyttöpaineen (bar) ja tilavuuden (litraa) lukuarvojen tulo on yli 3 000. Ammoniakkikylmäaineella rekisteröintiraja on 1000.

 

Ilmoitettua laitosta on käytettävä luokkien II - IV laitekokonaisuuksien arvioinnissa, sovellettavan moduulin mukaisesti. Ainakin alkuvaiheessa olisi suositeltavaa käyttää G-moduulia, josta voidaan kokemuksen karttuessa siirtyä enemmän omaan laatujärjestelmään tukeutuviin moduuleihin.

 

Näiden ohjeiden mukaisia menettelyjä voidaan soveltaa myös muiden laitekokonaisuuksien toimittamiseen ja hankintaan.

 

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Pertti Haakana
puh. 029 50 52 438

Ylitarkastaja Johanna Soppela
puh. 029 5052 585

 

 

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta. Tavoitteenamme on vastuullinen, turvallinen ja kilpailukykyinen Suomi.

 

Haluamme olla suojan tuoja – turvallisten toimintatapojen edistäjä ja mahdollistaja.