Epäonnistunut prosessin typetys syynä räjähdykseen Joensuun pyrolyysilaitoksella

8.9.2014 Lehdistötiedote

 

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on saanut valmiiksi onnettomuustutkinnan Fortum Power and Heat Oy:n pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 tapahtuneesta räjähdyksestä. Tärkeimpänä syynä räjähdykseen oli epäonnistunut typetys, jonka seurauksena prosessiin jäi syttyvää pyrolyysikaasua. Kun huoltoluukku avattiin, prosessiin pääsi happea, joka yhdessä pyrolyysikaasun kanssa muodosti räjähdyskelpoisen seoksen.

 

Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksen yhteyteen rakennetulla pyrolyysilaitoksella Joensuussa tapahtui maaliskuussa 2014 räjähdys, jossa loukkaantui kolme ihmistä. Koekäytössä oleva pyrolyysiprosessi oli ajettu alas nestepintojen voimakkaan vaihtelun takia ja inertoitu typellä. Tarkoituksena inertoinnissa oli poistaa syttyvä pyrolyysikaasu prosessista ja saattaa prosessi korjaustoimien edellyttämään turvalliseen tilaan. Korkea nestepinta oli kuitenkin tukkinut typen suunnitellun kulkureitin, minkä seurauksena typetys epäonnistui ja prosessiin jäi syttyvää pyrolyysikaasua. Typetyksen epäonnistumista ei pystytty mittaamaan. Nestepintojen vaihteluun johtaneiden syiden selvittämistä varten avattiin prosessissa olevan välisäiliön huoltoluukku. Avatun luukun kautta kuumaan prosessiin pääsi happea. Räjähdys tapahtui, kun happi reagoi prosessissa olleen pyrolyysikaasun kanssa.

 

Laitos on ensimmäinen teollisen mittakaavan pyrolyysiöljyn valmistuslaitos maailmassa. Onnettomuuden sattuessa laitos oli vielä koekäyttövaiheessa, joten käyttökokemusta ei ollut. Kattavalla vaarojen ja riskien arvioinnilla sekä laitoksen huolellisella suunnittelulla on tällöin erityisen suuri merkitys. Vaarojen tunnistaminen ja korjaavat toimet tulee ulottaa myös mahdollisten onnettomuuksien taustalla oleviin perussyihin.  Tämä helpottaa myös käyttöön liittyvien riskien arviointia ja auttaa varmistamaan, että onnettomuuksia ehkäisevät toimet ovat riittävät. Esimerkiksi inertoinnin epäonnistumisen mahdollisuus tunnistetaan yleisesti, mutta siihen johtavia syyketjuja aina ei pohdita riittävästi eikä inertoinnin onnistumista mitata riittävästi. Inertoinnin epäonnistuminen on todettu keskeiseksi syyksi myös aiemmissa vakavissa onnettomuuksissa (esim. Kuitu Finland Oy:n rikkihiilisäiliön räjähdys 2009).

 

Tukes kehottaakin toiminnanharjoittajia yleisemmin tunnistamaan inertoinnin epäonnistumisen riskejä ja mittaamaan inertoinnin onnistumista nykyistä kattavammin.

 

Laitoksen koekäyttövaiheessa on tarkoitus varmistaa, että prosessi toimii suunnitellusti ja että löydetään oikeat käyttöarvot tuotantovaihetta varten. Prosessiin joudutaan tyypillisesti koekäyttövaiheessa tekemään korjauksia ja muutoksia.  Tukes painottaa, että näissä töissä turvallisuuden varmistamiseen liittyviin käytäntöihin ja organisaatioiden väliseen yhteistyöhön tulee kiinnittää erityistä huomiota. Koekäytöstä aikatauluineen tulee tehdä selkeä suunnitelma, ja laajoissa muutos- tai huoltotöissä tulee olla selkeät työlupakäytännöt.

 

Onnettomuustutkintaraportti on kokonaisuudessaan luettavissa Tukesin verkkosivuilta

 

Lisätietoja:

Laitos- ja kaivosvalvontayksikkö, ylitarkastaja Heikki Penttinen, puh. 029 5052 413

Tutkintaryhmän puheenjohtaja, ylitarkastaja Maarit Talvitie, puh. 029 5052 233

etunimi.sukunimi@tukes.fi

 

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta. Tavoitteenamme on vastuullinen, turvallinen ja kilpailukykyinen Suomi.

 

Haluamme olla suojan tuoja – turvallisten toimintatapojen edistäjä ja mahdollistaja.